Brändäysoppia wanna be -ammattilaisille 

12.7.2019 

Nykypäivän yritysmaailmassa puhutaan todella paljon brändäämisestä. Se on sellainen ”cool” aihe, varsinkin nuorempien talouselämän toimijoiden keskuudessa. Lähes kaikki pienet yritykset pyrkivät brändäämään itsensä ja puhuvat siitä todella avoimesti. Tietävätköhän kuitenkaan kaikki mitä se tarkoittaa?  

Brändäys on liike-elämän somekanavissa omasta mielestä vähän saman tapainen aihe kuin some markkinointi. Monet nuoret kirjoittavat omiin LinkedIn profiileihinsa ”brändäys pro, somemarkkinointi pro”, mutta kuitenkaan sitä ammattipätevyyttä ei välttämättä ole. (Huom. välttämättä, näillä aihealueilla on myös monia nuoria, jotka oikeasti hallitsevat aiheen.) Hyvä juttu on, että monet nuoret pyrkivät olemaan näiden aiheiden osaajia ja uskaltavat tarjota palveluitaan. Huono juttu taas on, jos yritykset ostavat niitä, varsinkin jos on kyse isoista rahoista. Brändäys ja some markkinointi ovat kuitenkin molemmat markkinoinnin ala lajeja ja markkinoinnin tavoite on saada lisää kassavirtaa. Jos tämä itseään ammattilaiseksi tituleeraava kaveri myy osaamistaan tarjoten lopulta kivojen kuvien ottamista ja somen päivittelyä, ei käytetty raha maksa itseään takaisin. 

Nyt kun on haukuttu tyyppejä, jotka ovat päättäväisesti ottaneet ison askeleen lähteä tarjoamaan osaamistaan, voidaan siirtyä takaisin brändäämisen pariin. Eli mitä näiden nuorten pitäisi vähintään tietää, ennen kuin kutsuvat itseään ammattilaisiksi. 

Brändikokemus muodostuu kirjan ”Markkinoinnin käsikirja yrittäjälle –Juha Wikstöm” mukaan: 1. Mitä aistimme, 2. Mitä koemme, 3. Mitä teemme ja 4. Mihin tunnemme kuuluvamme. Kaikkiin näihin brändäämisen nuoren osaajan pitäisi syventyä ja hallita täysin. 

Kaikki mitä asiakas näkee, kuulee, maistaa, haistaa ja tuntee vaikuttaa hänen käsitykseensä brändistä. Oletko huomannut, että lähes joka kaupassa tuoksuu erilaiselle? Ruokakaupoissa tuoksuu usein nykypäivänä tuore leipä ja urheilu- sekä elektroniikkakaupoissa uutuus. Näin ollen kivijalkakaupassa pelkästään se, miltä siellä näyttää ei riitä. Pitää keskittyä myös sille mitä asiakas kuulee, haistaa ja tuntee kaupassa asioidessaan. Nämä kaikki rakentavat mielikuvaa brändistä. 

Brändin muodostumiseen vaikuttaa myös se mitä vastaanottaja kokee. Kaikki se miten palvelet asiakasta ja kohtelet häntä kasvotusten, sähköpostissa, puhelimessa, somessa, missä tahansa tai kuinka laadukas tuotteesi on ja miten hyvin se toimii vaikuttaa. Jos pystyt luomaan asiakkaallesi erityisiä kokemuksia, tulee hän varmasti puhumaan siitä tuttavilleen. Sen parempaa markkinointia ei olekaan. Esimerkki kirjasta (Wikström 2013): Perhe oli vieraillut Ritz-Carlton hotellissa ja perheen 8-vuotias poika oli unohtanut pehmolelunsa sinne. Hotelli ei pelkästään palauttanut pehmolelua vaan jatkoi isän pojalleen kertomaa tarinaa, että pehmolelu oli jäänyt jatkamaan lomaa hotellissa. Vakuudeksi pehmolelu oli kuvattu eri tilanteissa nauttimassa hotellin palveluista, loikoilemassa aurinkotuolilla ja tutustumassa uusiin ystäviin. Hotelli lähetti pehmolelun mukana kuvakansion, jossa koko tarina oli kerrottu kuvien kera. Tämä juttu pääsi suureen suosioon ja jopa uutisiin saakka. 

Myös se mitä vastaanottaja tekee, vaikuttaa brändikokemukseen. Asiakkaan puolesta kun ei voi päättää, mitä hän tekee, on tämä sinänsä vaikea osio. Kuitenkin todennäköisyyttä sille mitä asiakas tekee, voi kasvattaa muokkaamalla ostoprosessia, antamalla tuote- ja palvelutietoa ja kannustamalla asiakasta suosittelemaan ja tekemällä sen helpoksi saamme sanan leviämään. 

Neljäs muttei vähäisin osuus brändikokemuksen luonnissa on ”mihin vastaanottaja tuntee kuuluvansa”. Ihminen ei halua samaistua brändiin vaan sen käyttäjiin ja arvoihin. Referensseillä onkin siis todella suuri merkitys brändityössä. Ne sekä vakuuttavat ja luovat uskottavuutta. Jos referenssin antaa vielä henkilö, jollainen asiakas tahtoo olla, on vaikutus uskomattoman suuri. 

Niin kuin kaikkeen myyntiin ja markkinointiin, myös brändäämiseen tarvitaan mittareita, jotta tiedetään, edetäänkö toiminnalla oikeaan suuntaan. Keskeisiä vahvuuselementtejä brändille ovat: tunnettavuus, haluttavuus, uskollisuus ja suositeltavuus. Näitä voi mitata konkreettisesti usein eri tavoin, mutta maalaisjärjellä ja mututuntumallakin pääsee pitkälle. Tärkeintä on, että toimintaa mitataan edes jollain tapaa. Näin voidaan varmistaa, ettei aikaa ja rahaa käytetä vääriin asioihin. 

Tässä esseessä huomattiin, että ne kivat kuvat ja somepäivitykset ovat lopulta häviävän pieni osuus brändäämisestä. Esitin ehkä mielipiteeni liian raa’asti siitä, miten jotkut nuoret (tai vanhemmat) toimivat. Se on vain niin ärsyttävää, jos puhutaan, että ollaan ammattilaisia ennen kuin on näyttöjä osaamisesta. Eikä se pelkästään ärsytä, vaan vaikuttaa myös puhujan omaan maineeseen. 

Lähteet: 

Wikstöm, Juha. ”Markkinoinnin käsikirja yrittäjälle” 2013. Myllylahti Tunnin kirja.