Tampere
20 Apr, Saturday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Brändäyksestä



Kirjoittanut: Toni Latosaari - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

1       Brändäys

 

Mitä oikeastaan on brändäys? En itse hirveästi tiedä brändäyksestä, mutta jos sitä pitäisi kuvailla yhdellä lauseella, voisi se kuulua vaikkapa näin: brändäys on yrityksen luomaa mielikuvaa itsestään. Tai tällaisen ajatuksen se minussa aluksi herättää. Mutta miten yritykset sitten tekevät brändäystä? Siihen löytyy erilaisia tapoja, joista esimerkiksi tarinankerronta on yksi. Brändäys kokonaisuudessaan on pitkäjänteinen prosessi, eikä se tapahdu sormia napauttamalla. ”Brändäys auttaa yritystä erottautumaan kilpailijoista. Lisäksi sillä voidaan luoda uutta liiketoimintaa sekä tuoda lisäarvoa tuotteille ja palveluille.” (Ulla Hakala, Aitoja makuja-lehti, 8.6.2018)

 

 

1.1        Mikä on brändi?

 

Brändillä tarkoitetaan ihmisten mielissä syntyvää tunnetta, mielikuvaa ja mainetta, jonka aiheuttaa jokin yritys, tuote tai palvelu. Brändiä on käytännössä mahdotonta luoda yhtäkkiä sattumalta, mutta jo pienillä toimenpiteillä sitä saadaan kehitettyä ja tuotua esille. Brändiin vaikuttaa todella moni asia. Logo, värit, fontit, sloganit, äänet, sanat, tuoksut ja monet muut asiat ja ne kaikki yhdessä luovat brändiä. Niiden yhdessä luomat tunteet asiakkaissa joko tuhoavat tai rakentavat brändiä. (Hypement Oy, 5/2018)

Brändin syntyyn on olemassa aika helppo ja yksinkertainen kaava, nimittäin Brändi = imago + maine. Hankalin osuus tässä on se, että ymmärtää, mitä ovat imago ja maine. Imago on yrityksen rakentama kuva itsestään, joka sisältää lupauksia eri sidosryhmille, lupauksia laadusta ja toimintatavoista, arvoista, sekä tuotteista ja monesta muusta. Maine taasen on toiminnalla kerättyä pääomaa, joka perustuu ihmisten kokemuksiin. (Peltomaa Juhana, Brandnews.fi)

 

 

1.2        Tarinankerronta

 

Tarinankerronta yritysten markkinoinnissa ja brändin rakentamisessa on lisääntynyt huomattavasti nykypäivinä. Tarinankerrontaa esiintyy yhä useampien yritysten ja brändien takana. Nykyään voisi oikeastaan sanoa, että ilman tarinaa yritys on identiteettikriisissä. Rauhalan ja Vikströmin mukaan tämä taas saa aikaan sen, ettei edes oma henkilöstö osaa kertoa, miksi yritys on olemassa ja miksi se on erityinen ja uniikki (Rauhala & Vikström. Storytelling työkaluna: vaikuta tarinoilla bisneksessä, Alma talent 2014). Tarina ei saa kuitenkaan olla epäaito, vaan sen täytyy olla aito. Tarinan ollessa aito, se luo työlle tar koituksen. Tarina vastaa kysymykseen miksi yritys on olemassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 1. ”Parhaimmillaan tarina on silta yrityksen identiteetin ja ulkoisen brändin välillä.” (Rauhala & Vikström. Storytelling työkaluna: vaikuta tarinoilla bisneksessä, Alma talent 2014)

 

Nykyään maailma on paljon läpinäkyvämpi paikka, jossa yritysten on käytännössä mahdotonta kontrolloida, millaisia tarinoita siitä kerrotaan. Asiakaskokemuksen tuottamalla maineella on yhä isompi merkitys yrityksen brändiin, siksi jokaisella pienellä teolla on väliä, kerrotaanko yrityksestä mahtavia tarinoita vai ei. Kuluttajat ovat nimittäin tärkeimpiä tarinankertojia. Rauhala ja Viktström jakavat tarinankerronnan kolmeen ulottuvuuteen, jota jokaista täytyy käyttää, kun yritys haluaa hyödyntää tarinoita tosissaan.

 

  1. Asiakkaan tarinat itsestään: Millaisia tarinoita asiakkaat kertovat itsestään ja kuinka yrityksen tarina sopii niihin? Kuinka hyvin asiakkaat tunnetaan? (Rauhala & Vikström, Storytelling työkaluna, Alma talent 2014)
  2. Yrityksen kertomat tarinat: Asiakas on tarinan sankari, brändi on hänen mentorinsa ja tuote/palvelu se ”taikakalu”, jonka avulla sankari pystyy muuttumaan, loistamaan tai ratkaisemaan ongelmansa. Kun yrityksen kertoma tarina sopii asiakkaan sisäisiin tarinoihin, hän kiinnostuu varmasti. (Rauhala & Vikström, Storytelling työkaluna, Alma talent 2014)
  3. Asiakkaan eteenpäin kertomat tarinat: Asiakaskokemus täydentää aiempia brändimielikuvia. Mikä saa asiakkaan kertomaan eteenpäin tarinaa onnistuneesta kokemuksesta? Mitä tarinoita asiakas kertoo yrityksestäsi ja sen ratkaisuista? Mitä hän jakaa sosiaalisen median palveluissa verkostolleen ja mistä hän kertoo työpaikan kahvipöydässä? (Rauhala & Vikström, Storytelling työkaluna, Alma talent 2014)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 2. Tarinankerronnan ulottuvuudet (Rauhala & Vikström, Storytelling työkaluna, Alma talent 2014)

 

Niin kuin aiemmin todettiin, ei brändiä pysty rakentamaan päivässä tai kahdessakaan, siihen tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Esimerkiksi 24h- haasteessa emme pysty luomaan kenellekään brändiä siinä ajassa. Pystymme tarvittaessa hyödyntämään kyllä tarinankerrontaa yrityksen brändin rakentamisen apuna, mikäli tehtävänannoksi saamme esimerkiksi jonkun myynninkasvattamiseen liittyvän tehtävän. Tällöin edellä mainittuja ulottuvuuksia tulee hyödyntää parhaan mukaan.

 

 

2       Lähteet

 

Rauhala, M. & Vikström, T. 2014. Storytelling työkaluna: vaikuta tarinoilla bisneksessä. Alma talent.

 

Brändäys. 24.5.2018. Hypement Oy. Luettu 29.4.2019.

https://www.hypement.com/brandays/

 

Peltomaa, J. Mikä on brändi? Brandnews.fi. Luettu 29.4.2019

http://brandnews.fi/mika-on-brandi/

Kommentoi