Tampere
19 Oct, Saturday
10° C

Proakatemian esseepankki

Blogiessee: Kirosanoja ja oivalluksia myynnistä



Kirjoittanut: Karoliina Kovalainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olen aina pitänyt myyntiä tavalla tai toisella ahdistavana. Olen suorastaan vihannut kauppakeskuksissa päälle hyökkääviä ständimyyjiä ja puhelimen välityksellä häiriköiviä puhelinmyyjiä.

Kun aloitimme tammikuussa opinnot tiimiyrityksessä, jännitin todella paljon, sillä tiesin, että pian joudun myymään potentiaalisille asiakkaille käytännössä ilmaa. Yrityksellämme ei ollut vielä tuotetta eikä edes palvelua. Piti vain kysellä asiakkailta, olisiko heillä meille ongelmaa ratkaistavaksi.

Myynti on kuitenkin yrityksen tärkein tehtävä. Yritys ei yksinkertaisesti toimi ilman myyntiä. Mitenkäs siinä sitten koetat olla yrittäjä, kun myynti ei maistu? Siispä on vain tartuttava härkää sarvista ja alettava myymään.

Hurman ensimmäinen jalkautumispäivä oli helmikuun alussa. Lähdimme pareittain sekä ryhmissä kiertämään kylmiltään pieniä ja keskikokoisia yrityksiä Tampereen keskustassa ja Ylöjärvellä. Ensimmäinen asiakaskohtaaminen oli kaikista jännittävin. Oli todella pelottavaa astua sisään pienen, itselle tuntemattoman liikkeen ovista, ja kävellä suoraan tiskille kertomaan, ketä olemme ja millä asialla olemme tulleet. Pienen keskustelun päätteeksi saimme tiskiltä johtajan yhteystiedot, ja olimme todella ylpeitä saavutuksestamme.

Ensimmäinen asiakaskohtaaminen antoi meille valtavan määrän uutta intoa. Tietysti vielä seuraavillakin asiakkailla minua ja pariani jännitti, mutta päivän mittaan saimme kuin saimmekin todella hyviä liidejä, joista muutamasta saimme vielä asiakkaitakin. Hetken verran myynti ei ollutkaan enää niin suuri kirosana.

Seuraava haaste oli ottaa jo saatuihin liideihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla. Tietysti se oli helpompaa, kun asiakas oli jo kohdattu ja tiesi, mistä on kysymys. Sähköpostinrungon rakentaminen oli minulle helpompaa, kuin miettiä, mitä sanoa asiakkaalle missäkin vaiheessa, ja milloin on hyvä hetki kuunnella.

Olen aina pitänyt kirjoittamisesta, enkä juurikaan puhu puhelimessa edes tuttavieni kanssa. Siispä minun oli (ja on edelleen) todella vaikea ottaa asiakkaaseen yhteyttä puhelimitse. Joudun usein itseäni rohkaistakseni kysymään joltain tiimikaveriltani, voisinko sittenkin laittaa asiakkaalle mielummin sähköpostia. Vastaus on kuitenkin aina sama: “Et.” Tiimiläisen sana on lähes aina laki, joten ei siinä sitten muuta kuin luuri käteen ja juttusille!

Pauli Vuorion artikkelin Kaiken perusta on myynti (2014) mukaan parhaita tuloksia saavat aikaan ne, jotka ottavat ahkerimmin kontakteja ja luovat pitkiä asiakassuhteita palvelemalla asiakasta oikein alusta asti. Ei siis riitä, että yrityksellä on soittelupäiviä tai jalkautumispäiviä kerran kuukaudessa – töitä asiakashankinnan eteen on tehtävä päivittäin.

Myyntiä tapahtuu aina ja kaikkialla. Aina, kun edustat yritystäsi esimerkiksi pukeutumalla yrityksen logolla varustettuihin vaatteisiin, mainitset yrityksesi nimen tai puhut vaikka työkaverisi kanssa yrityksestä julkisella paikalla. Yrityksen imago ja kaikki ulospäin näkyvä on myyntiä. Mielestäni paras mahdollinen tilanne on sellainen, jossa asiakas ottaa itse yhteyttä yritykseen, eikä toisin päin. Silloin myynti on jo puolivälissä. Yritys on siis tehnyt asiakkaaseen vaikutuksen passiivisesti, vaikkei olisikaan myynyt tälle vielä yhtään mitään.

Hyvän imagon ylläpitämisen lisäksi on tietysti tärkeää ylläpitää asiakassuhteita. Jokainen asiakas tai asiakasyritys on yksilö, jota kohdellaan tietysti tasavertaisesti muiden kanssa. On aivan sama, tuleeko asiakkaalta yritykselle rahaa 100 vai 10 000 euroa. Asiakas on kuitenkin aina asiakas, jota yritys palvelee.

Pinkkujen myyntipäivä maaliskuussa oli täysin uudenlainen haaste Hurmalle. Jalkautumista ja päivittäistä soittelua ja sähköpostien kirjoittelua oli toki jo tehty, mutta nyt edessä oli suurimmalle osalle täysin uusi ja konkreettinen tuote, jota piti päivän aikana myydä niin paljon, kuin irtoaa. Myynti tapahtui kolmessa osassa: puhelimitse yrityksille ja tutuille, ständeillä Lielahdessa ja Koivistonkylässä sekä pienissä määrin myös kadulla. Kaiken keskellä tietysti yritimme myös markkinoida tuotetta sosiaalisessa mediassa.

Myyntipäivä toi tiimillemme jälleen todella paljon varmuutta myyntiin. Kerkesin itse olla päivän aikana jokaisella kolmesta pisteestä. Parhaiten minua opetti kuitenkin se kirottu puhelinmyynti, jonka haastavuudesta en edelleenkään ole täysin päässyt yli. Soittelin myyntipäivän puitteissa monille isoillekin yhteisöille, joista sain hyviä liidejä myös tulevaisuutta ajatellen. Ensimmäisen, täysin puskiin menneen puhelun jälkeen sain hetken harmittelun jälkeen otettua itseäni niskasta kiinni, ja sain soitettua lävitse itselleni asettamani kontaktilistan. Ehkä myynti on minulle niin suuri mörkö, koska en itsekään ota myyjiä mitenkään erityisen hyvin vastaan.

Myyntiin tarvitsee oikean asenteen ja monta vastoinkäymistä, ennen kuin siinä voi onnistua oikeasti. Jokainen päivä ei ole paras mahdollinen päivä myynnin kannalta. Huononakin päivänä on kuitenkin otettava se riski, että soittaa tai tapaa muutaman asiakkaan, vaikka ei tiedä, johtaako se entistä huonompaan päivään vai kääntyykö päivän mieliala päälaelleen onnistuneen asiakaskontaktin synnyttyä!

Myy, ylläpidä, ja toista sama uudelleen. Vaikka ottaisi päähän.

Siinäpä se – pysyvän myyntisuhteen kaava.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close