Tuntuu että mihin tahansa päin nykään käännät korviasi, niin kiire on joka puolella puheenaiheena tai läsnä. Kiireen kanssa linkittyy valitettavan usein myös väsymys ja burnout.

Valitsin Blogini aiheeksi tällä kertaa tämän ison kolminaisuuden, koska tällä hetkellä työskentelen viikosta, päivästä välillä jopa tunnista toiseen jaksamiseni äärirajoilla, joka automaattisesti tarkoittaa huonosti nukuttuja öitä, hermojen kiristymistä ja keskittymiskyvyn totaalista puutetta. Teen mielestäni aivan liika yipäätään kaikke, koska kunn kalenteriini sattumalta kaivautuu vapaapäiviä, ei minulla ole mitään tekemistä ja stressaannunn siitä.

https://yle.fi/uutiset/3-10098547?utm_source=twitter-share&utm_medium=social

Yllä oleva juttu on mitä mainioin totuus tästä kiireisestä elämäntavasta mitä useampi nykyään harrastaa. Olenkin jutun toimesta pyrkinyt poistamaan sanan kiire omasta sanavarastostani lähes tulkoon kokonaan, ellen oikeasti ole myöhässä esimerkiksi tapaamisesta. Toinen valinta jonka olen tuonut tietoisesti elämääni on kuuluisan multitaskingin poistaminen sanavarastostani. Käytännössä se tarkoittaa sitä kun ajan koulusta töihin 45 minuuttia autolla kytken  puhelimen aux piuhaan väännän volumet kaakkon ja annan palaa. puhelin lepää koko 45 minuuttia apukuljettajan penkillä ilman huomiota ja saavun rentoutuneena työpaikalleni ja antamaan 100% panokseni. Koulussa ollessani taas keskityn ihmisiin ympärilläni ja käsiteltäviin asioihin. Surullisinta on ehkä se, että esimerkiksi puhelimesta luopumalla huomaa kuinka harva muu onkin oikeasti läsnä.