Tampere
10 May, Monday
5° C

Proakatemian esseepankki

Blogiessee: Kehityskeskusteluiden haasteet ja mahdollisuudet



Kirjoittanut: Jenna Keskinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

 

Toimin tämän kevään ajan tiimissämme, Hurmassa, hr-roolissa. Rooli on tuonut jo nyt paljon oikeuksia ja velvollisuuksia, mahdollisuuksia, ja nyt on aika kohdata yksi kevään isoimmista suorituksista, kehityskeskustelut tiimiläisten kanssa. Johtoryhmämme vaihtuu joka puolivuosittain, ja kunkin ajan hr-roolissa toiminut on hoitanut tavallaan yksilöiden kehityksen edistämistä. Nyt on minun vuoroni valmistautua siihen.

Aiempaan verraten työskentelyssä on tänä keväänä huomattavan poikkeava haaste: etätyöskentely maailmalla vallitsevan pandemian vuoksi. Toista ihmistä ei pääse nyt kohtaamaan kasvotusten, joten kuinka voi siitä huolimatta olla mahdollisimman läsnä tilanteessa puolin ja toisin. Kehityskeskustelu kun tulisi pitää paikassa, jossa pystyy minimoimaan häiriöt mahdollisimman hyvin ja luottamukselle on tilaa. Keskustelun tulee olla aitoa ja avointa, jotta vuorovaikutuksesta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti ja koetaan onnistumisia. Toisaalta haasteen lisäksi tämä täytyy nähdä mahdollisuutena olla videoyhteydessä kukin omalta kotisohvaltaan, tai minkä paikan kotonaan kokeekin luonnollisimpana ympäristönä poikkeavassa tilanteessa. Tämä on kuitenkin yhteinen ja väistämätön tilanne, joten näin ollen siihen on helpompi tietoisesti varautua.

 

Aasinsiltana edellisestä pääsemme siihen, että kehityskeskusteluun tulee useinkin valmistautua sekä esimiehen että alaisen näkökulmasta. Tänä keväänä, kun tiimimme viimeinen opiskeluvuosi Proakatemialla kuluu, on mielestäni olennaista laittaa pääpaino sekä yksilön kehitykseen, loppukirin haasteisiin ja tämän hetkisen ympäristön parhaimpaan mahdolliseen hyödyntämiseen, että yhteisiin, koko tiimillä saataviin, onnistumisiin. Näin ollen haluan antaa jokaiselle tiimiläiselle tilan keskustella ja pyrkiä yhdessä kehittämään sitä, minkä kukin kokee olennaisimmaksi. Kehityskeskusteluiden aiheena voisikin pitää ajatusta, kuinka saada paras mahdollinen itsensä, opit ja kopit irti viimeisestä vuodesta.

Kehityskeskusteluiden lähtökohta on käydä osakseen läpi mennyttä eli toteutuneita tai toteutumattomia tavoitteita sekä niiden peilaamista tulevaan ja uusien tavoitteiden asettamiseen. Se ei ole niinkään monologia puolin ja toisin, vaan enemmänkin kysymistä ja etenkin kuuntelemista. Tässä etätyöskentelytilanteessa kehityskeskustelulla on myös oiva mahdollisuus toimia palautteen kanavana kahden ihmisen välillä, mikäli se isommalla porukalla tuntuu vielä haastavalta videon välityksellä.

Yhteisen hetken loppuun on hyvä varata aikaa pienelle keskustelun kertaukselle ja pääkohtien ylös kirjaamiselle. Tämä on mahdollisuus asettaa tavoitteet näkyviksi, jotta niihin on helpompi palata myöhemmin. Esimiehellä onkin tärkeä vastuu siinä, että asetetut tavoitteet eivät jää pelkästään yksilön vastuulle, vaan toisen kanssa käydään myöhemmin vielä yhdessä läpi, millaisin toimenpitein tavoitteita on lähdetty saavuttamaan ja ovatko ne toteutuneet. Kun nyt elämme alkavaa huhtikuuta, voisin ajatella, että omalla hr-kaudellani näihin ajatuksiin olisi hyvä palata vielä toukokuun loppupuolella. Tiimiläisten asettamat tavoitteet voivat olla asetettu joko keväälle tai koko loppu vuodeksi, mutta olennaista onkin, että pystyy antamaan arvon ja kohtaamaan tiimiläisten edistymisen yksilöittäin.

On hienoa huomata, että me Hurmassa olemme osanneet tuoda palautteen jo arkeemme, emmekä näe sitä enää pakollisena tai väkinäisenä pahana. Näin ollen, kun jo nyt kehitämme toisiamme viikoittain, onkin kehityskeskustelussa hyvä painottaa niin ikään kokonaisuuteen ja laajempana nähtyyn suuntaan, ei välttämättä yksittäisiin tapahtumiin. Tänä etätyöskentelyn aikana kehityskeskustelu antaa myös mahdollisuuden nimenomaan pysähtyä hetkeen miettimään mennyttä ja tulevaa, kun arki muuten pyörii ehkä aika hektisesti ja uusiin tilanteisiin on koko ajan muunnuttava.

Onnistunut kehityskeskustelu on ennen kaikkea paljon muuta kuin ajanhukkaa, joten tavoitteekseni voisinkin asettaa, että mahdollisimman moni tiimiläinen saisi kehityskeskusteluun käytetystä tunnista tai kahdesta moninkertaisen hyödyn jatkoa ajatellen.

 

 

 

Peltola, R. Sandström, S. 2018. Onko kehityskeskustelussa järkeä? Kuusi vinkkiä aidosti kehittävään kohtaamiseen. Luettu 31.3.2020. https://tevere.fi/blogi/6-vinkkia-kehityskeskusteluun/

Vanninen, S. 2016. 7 vinkkiä onnistuneeseen kehityskeskusteluun. Luettu 31.3.2020. https://www.ksml.fi/kotimaa/7-vinkki%C3%A4-onnistuneeseen-kehityskeskusteluun/718870

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close