Tampere
26 Nov, Thursday
1° C

Proakatemian esseepankki

Blogiessee: Itsensä johtaminen



Kirjoittanut: Anniina Rantalainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Aikaisemmin kirjoittamani stressiä käsittelevän esseen jälkeen aloin lukea enemmän itsensä johtamisesta, stressin hallinnasta ja tehokkaasta työskentelystä. Esiin nousi Marja Kasasen www.kollega.fi -nettisivulle kirjoittama teksti ”Itsensä johtaminen tuottaa tulosta”. Juttua varten on haastateltu JP Jakosta, joka on yrittäjä, kirjailija ja yritysvalmentaja. Jakonen jakaa omat tärkeimmät neuvonsa itsensä johtamineen ja omien töidensä tulosten maksimoimiseen.
Yksi suurimmista ongelmista nykyajan täydellisyyttä vaativassa maailmassa on itsensä johtamisen puute. Vahvaa suorittamista vaaditaan niin töissä kuin kotonakin, ja suurin ihmisten tekemä virhe on työmäärän lisääminen ja itsensä liika väsyttäminen. On vaikea ymmärtää, että itsensä uuvuttamalla tekee vain hallaa omalle työlleen ja kädenjäljelleen. Elämän kaikki osa-alueet olisivat varmasti paremmalla tolalla, jos ihminen antaisi itselleen luvan tauottaa tekemisensä ja tehdä oman jaksamisensa mukaan. Jakonen huomauttaa, että monesti ongelmana on tekemisen aloittaminen ja motivaation puute. Ero epäonnistujan ja onnistujan välillä on se, että onnistuja tietää, mitä haluaa saavuttaa ja tekee töitä sen eteen.
Jakosen vinkki tehokkaaseen työskentelyyn on pienien tavoitteiden asettaminen. ” Usein syy siihen, miksi emme saa asioita aikaiseksi tai tavoitteita saavutettua on siinä, että katsomme koko kakkua, kun pitäisi katsoa vain pientä palaa kerrallaan.” (Jakonen) Rima kannattaa asettaa itselleen mahdollisimman alas: jos vaikka pitää kirjoittaa essee tai raportti, voi päättää, että jokaisen sivun jälkeen saa pitää viiden minuutin tauon, jonka aikana saa tehdä mitä vain. Pienten tavoitteiden avulla työ tulee nopeammin tehtyä, ja mieli pysyy virkeänä.
Yhtenä työn tekemistä hidastavana tekijänä Jakonen mainitsee työn näkymättömyyden. Esimerkiksi asiantuntijatyössä työn jälkeä ei välttämättä pysty silmin hahmottamaan, mikä laskee työmotivaatiota. Miksi tehdä, jos ei saa mitään aikaiseksi? Jakosen mielestä tähän ongelmaan paras ratkaisu on erilaiset taulukot ja to do -listat, joihin tehtävän työn voi paloitella haluamiinsa osiin. Kun yksi osa työstä on tehty, voi sen raksittaa taulukosta tai listasta. Näin tuntuu siltä, että työn jälki on helpompi hahmottaa.
Ihminen lankeaa helposti niin sanottuun nysväämiseen ja käyttää aikaa asioihin, jotka eivät välttämättä vie mitään unelmaa tai virstanpylvästä kohti. On helppo jäädä pakertamaan mitättömän asian parissa, jos se tuntuu hetkellisesti mielekkäämmältä kuin sellainen homma, josta olisi jotain hyötyäkin. Jakosen vinkki turhan työn välttämiseen on esimerkiksi lista, johon voi kirjoittaa kolme tärkeintä asiaa, jotka pitää tietyn ajan sisällä saada aikaiseksi. Näiden kolmen asian lisäksi listaan voi kirjoittaa pienempiä nysväysasioita, joihin voi keskittyä sitten, kun tärkeämmät työt on saatu tehtyä. Laput toimivat helppona muistutuksena ja auttavat priorisoimaan asioita.
Jakonen toteaa, että vaatii suurta rohkeutta jättää töitä tekemättä. Monet ajattelevat, että työt saa nopeammin alta pois, kun niihin käyttää paljon aikaa. Tällä tekniikalla töitä tulee kuitenkin aina lisää, ja on vaikeampi erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Pitkällä aikavälillä loputon työnteko voi johtaa krooniseen stressiin ja uupumiseen. Hyviä keinoja työn ja vapaa-ajan erottamiseen ovat esimerkiksi läppärin jättäminen työpaikalle päivän jälkeen sekä jonkinlainen töistä lähtemisrituaali, kuten esimerkiksi tehtyjen töiden läpikäyminen.
Parasta, mitä jokainen voi tehdä oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa eteen on Jakosen mukaan harrastuksen hankkiminen. Harrastukset tuovat iloa, vievät ajatukset työasioista muualle ja näin ollen lievittävät stressiä huomattavasti. Jakonen jakaa harrastukset aktiivisiin ja passiivisiin. Aktiiviset harrastukset ovat itse tuotettuja, kuten esimerkiksi pianon soittaminen tai maalaaminen. Passiivisia harrastuksia voivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu tai lukeminen. Aktiivisia ja passiivisia harrastuksia kannattaa sekoittaa hyvässä suhteessa, sillä jos kaikki harrastukset ovat aktiivisia, ihminen jää helposti ylivireystilaan eikä tajua hengähtää.
Tapamme istuvat tiukassa. Oli kyse sitten työstä tai vapaa-ajasta, meidän ihmisten on vaikeaa muuttaa vanhoja tapojamme, vaikka tietäisimme, että niiden muuttaminen olisi meille parasta. Jakosen mielestä ainoa keino tapojen muuttamiseen onkin itsensä näkeminen tuomitsematta. Meillä ihmisillä on tapana tuomita itsemme heti, jos emme täytä omia itsellemme asetettuja tavoitteita niin helposti kuin toivoisimme. Jakosen mukaan meillä kaikilla on oma henkilökohtainen avainmuutoksemme, jonka tekemällä ratkaisemme monta ongelmaamme. Usein avainmuutoksen tekeminen kestää tai on vaikeaa, koska se on haastavaa ja välttelemme sitä viimeiseen asti. Avainmuutosta kohti kannattaakin edetä pienin askelin, jotta muutos olisi mahdollisimman pysyvä. Avainmuutos on usein nimensä mukaan avain parempaan ja helpompaan elämään, jossa työ ei tunnu niin suurelta taakalta, ja jossa se on helppo erottaa muusta elämästä.

Lähteet: Itsensä johtaminen tuottaa tulosta, Kasanen M, www.kollega.fi.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close