Tampere
04 Dec, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Blogiessee: Enkelisijoittaja etsii syitä olla sijoittamatta



Kirjoittanut: Marika Tuominen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Enkelisijoittaja etsii syitä olla sijoittamatta
Sami Suojanen, Aamulehti 30.11.2017

 

Startup-yritys kaipaa kipeästi rahoitusta yritystoiminnan alkuvaiheeseen. Kasvuloikkaa suunnitteleva yritys taas tarvitsee rahoitusta toiminnan laajentamiseen. Enkelisijoittaja puolestaan etsii lupaavia tulevaisuuden kasvuyrityksiä ja tarjoaa niille rahoitusta osakkuuksia vastaan – mutta millaisille yrityksille bisnesenkelit myöntävät rahoitustaan?

Shark Tank eli Leijonan luola on monelle tuttu tosi-tv -formaatti, jossa yrittäjät esittelevät bisnesenkeleille innovaatioitaan rahoitusta saadakseen. Ohjelman nimeenkin viitaten yrittäjiä vastassa on armoton roastaus ja kyseenalaistus, josta vain kylmähermoisimmat yrittäjät selviävät kuivin nahoin. Parhaimmat ideat saavat enkelisijoittajat tarjoamaan yrityksille toinen toistaan kovempia diilejä ja jopa taistelemaan yrityksen saamisesta suojatikseen.

Tosielämässä enkelisijoittajien ja yritysten kohtaaminen ei ole yhtä yksioikoista. Yritysten on nostettava itsensä sijoittajien tietoisuuteen muilla keinoilla ja tehtävä vaikutus rahoituksen tarjoajiin pitkäjänteisen työn kautta. Bisnesenkelit ovat laumaeläimiä. Piirit ovat pienet, ja sana liikkuu. Sen vuoksi rahoitusta etsivien yritysten kannattaa tuoda itseään jatkuvasti esille. Jos yksi enkelisijoittaja kiinnostuu, pian kiinnostuu toinenkin. Sijoituksia tehdään usein ryhmänä. Mutta miten vaikutus tehdään?

 

Sijoittaja etsii syitä olla sijoittamatta

Sijoittaminen sisältää aina riskin, joten bisnesenkelin näkökulmasta myöntävän rahoituspäätöksen tekeminen vaatii valtavasti taustatyötä. Rahoitusta hakevia yrityksiä on paljon ja varovaisuuskertoimet ovat suuret, sillä laskelmien mukaan yli kolmannes startupeista päätyy konkurssiin. Sijoittajien missiona on löytää yksittäiset helmet tuhansien yritysten joukosta. Sen sijaan, että enkelisijoittajat etsisivät syitä sijoittaa, he etsivät syitä olla sijoittamatta. Jos syitä ei löydy, kyseessä on sijoittajien silmissä potentiaalinen rahoituskohde.

Aamulehden artikkelissa kokeneet enkelisijoittajat Tore Teir ja Sami Somero paljastavat, minkälaisiin asioihin he ensimmäisenä kiinnittävät yrityksessä huomiota rahoitusta myöntämistä harkitessaan.

 

Toimitusjohtaja painaa vaakakupissa eniten

Äkkiseltään voisi ajatella, että sijoittajia kiinnostavat eniten innovatiiviset teknologiaoivallukset tai yrityksen lupaavat tulevaisuudennäkymät sekä arvonnousu tulevaisuudessa. Vastoin ennakko-olettamuksia hallitusammattilainen ja Greenstep Oy:n perustaja Tore Teir kertoo, että yrityksen toimitusjohtaja painaa vaakakupissa eniten. Kokenut, uskottava ja innostava toimitusjohtaja on sijoituspäätöksessä avainasemassa. Toimitusjohtaja on kuin kapellimestari, joka määrää yrityksen tahdin mennä eteenpäin.

Tore Teirin kommentti toimitusjohtajan kokemuksen merkityksestä sijoituspäätökseen herättää huolen siitä, onko nuorten toimitusjohtajien luotsaamilla yrityksillä mahdollisuuksia saada rahoitusta bisnesenkeleiltä. Nuori, vain hieman yli parikymppinen tamperelaisyrittäjä Iiro Peltola kokee, että nuorena rahoituksen saamiseksi on paiskittava kaksin verroin töitä. Uskottavuus sijoittajien silmissä on osoitettava muilla keinoilla kuin pitkällä kokemuksella. Peltola näkee rahoituksen saamisen kovan työn kautta silti mahdollisena. Huoleti Oy:n vetäjänä toimiva Carita Savin kommentoi, että sijoittajat osaltaan vaikuttavat yrityksen tulevaisuuden suuntaviivojen vetämiseen. Yritys myös etsii tietyn tyyppisiä sijoittajia, jotka tuntevat yrityksen tavoitemarkkinat. Sijoittaja voi siis itsekin päästä paikkaamaan yritysjohdon nuoresta iästä johtuvaa mahdollista kokemattomuutta.

Toimitusjohtajan lisäksi sijoituspäätökseen vaikuttaa keskeisesti myös muu tiimi. Tiimin kokoonpanoa on pystyttävä yritystaipaleen varrella muuttamaan tai täydentämään, sillä osaamistarve muuttuu yrityksen kehittyessä. Valmiin osaamisen lisäksi tiimiltä haetaan siis myös joustavuutta.

 

Visio ja liiketoimintamalli avainasemassa sijoituspäätöksessä

Yrityksen visio on enkelisijoittajalle yksi tärkeimmistä sijoituskriteereistä. Myös yrityksen kilpailuetua punnitaan. Ilman selkeää ja kirkasta liiketoimintamallia sijoitus jää tekemättä. Tulevaisuuden mallinnus faktatiedon pohjalta on sijoittajille arvokasta informaatiota, jota ilman rahoitusta ei heru. Mahdollisimman tarkat ja olemassa olevaan tietoon pohjautuvat rahoituslaskelmat tukevat sijoituspäätöksen tekemistä. Liiketoimintamalli on oleellinen myös sijoittajan etsimän exit-suunnitelman vuoksi. Yrittäjän ja sijoittajan tiet useimmiten risteävät, kun yrityksen akuutti rahoitustarve on väistynyt ja yritystoiminta on lähtenyt rullaamaan tuloksekkaasti eteenpäin. Yrittäjän ja sijoittajan ero on Sami Someron mukaan avioeroakin rankempi, koska bisnestä on kasvatettu intensiivisesti yhdessä ja sijoittaja haluaa päästä vahtimaan yrityksen pääoman käyttöä, tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista sekä auttaa yritystä parhaan kykynsä mukaan esimerkiksi hallitustyön kautta. Irtaantumismahdollisuus on jo sijoituspäätöstä tehdessä merkittävässä roolissa. Mitä kautta sijoittaja pääsee irtaantumaan yrityksestä? Ero voi tapahtua esimerkiksi yrityksen myymisen, pitkäaikaisten osinkosijoitusten tai pörssilistauksen myötä.

Liiketoimintamallia tarvitaan myös yrityksen arvonmäärityksessä, jonka kautta sijoittaja arvioi yrityksen arvonnousua. Arvion pohjalta sijoittaja laskee yrityksen nykyarvon.

 

Sijoittajan TOP10 kysymykset rahoitusta etsivälle yritykselle:

  1. Mikä on yrityksen päämäärä? Mikä on yrityksen kohdemarkkina?
  2. Mikä on yrityksen liiketoimintamalli ja kilpailuetu?
  3. Mitkä ovat sijoittajan irtaantumisvaihtoehdot?
  4. Kuinka osaava ja sitoutunut yrityksen ydinryhmä on?
  5. Onko yrityksellä tai ydintiimillä kilpailevia projekteja?
  6. Kuinka realistinen yrityksen tavoite on ja mitkä ovat yrityksen riskitasot?
  7. Riittääkö rahoitus ja kestääkö yrityksen talous viiveitä?
  8. Pystyykö yritys sopeutumaan muutoksiin?
  9. Mikä on tuotteen, palvelun ja markkinan jatkuvuus?
  10. Jatkuuko kilpailuetu? Miten megatrendit vaikuttavat kilpailuetuun?
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close