En tiedä miksi, mutta en ollut ennen Pyhimyksen Mikko-albumia törmännyt käsitteeseen FOMO. Mikko Kuoppala, eli Pyhimys laulaa kappaleessa ”Punainen Lanka” seuraavasti:

”Mä haluun aivan kaiken mul on fomo
On kontrollin pakko, olla itseni pomo
Mut epäitsevarmuus jo ottanu ohjat on,
Ku hyväksynnän tarve on pohjaton”

Kuunneltuani kappaleen jäin pohtimaan mitä FOMO tarkoittaa ja päätin Googlettaa sen. FOMO koostuu sanoista Fear of missing out, eli suomeksi käännettynä pelko jäädä jostain pois. FOMO on käsitteenä korostunut viime vuosina erityisesti sosiaalisen median siivellä. Some sylkee älypuhelimiimme jatkuvasti kuvia ja tarinoita seuraamiemme ihmisten päivistä. Ihmiselle on tärkeää kokea yhteisöllisyyttä, joten meistä saattaakin herkästi tuntua, että jäämme jostain suuremmasta paitsi. Tuijotamme älypuhelintemme ruutua yksin kotona, kun some kertoo meille, että ystävämme pitävät hauskaa. FOMO-käsitteeseen liittyy myös tarve tulla hyväksytyksi. Kun riittävän kauan aikaa koemme, että jäämme jostain paitsi kehittelemme itsellemme pelon, eli FOMO:n.

Törmäsin käsitteeseen FOMO uudelleen Korona-viruksen puhjettua. Mediassa käsiteltiin, miten Korona vaikuttaa FOMO-lieveilmiöön. FOMO-käsitteen rinnalle oli myös noussut JOMO. Eli Joy of missing out. JOMO-käsite on myös syntynyt jo ennen Koronaa, mutta itse törmäsin siihenkin vasta nyt, melko jälkijunassa ilmeisesti. JOMO on siis päinvastainen ilmiö kuin FOMO. Tässä ilmiössä ihminen nauttii juuri sillä hetkellä tekemistään asioista, eikä pyri vertaamaan niitä mihinkään muuhun tekemiseen, varsinkaan muiden tekemisiin.

FOMO ja JOMO liittyvät siis hyvin vahvasti juuri sosiaaliseen mediaan. Mielestäni on huolestuttavaa, että verkko on täynnä uutisia ja artikkeleja nuorista ja FOMO:sta. On totta, että pelko poisjäämisestä on ollut jo ennen älypuhelimia, mutta silloin sillä ei ollut käsitettä. Toisaalta tarkemman selvittelyn tuloksena löysin, että FOMO-käsite on syntynyt Dan Hermanin johdosta jo vuonna 2000, mutta en koe sen saavuttaneen vielä silloin niin suurta näkyvyyttä kuin nykyään. Voisiko jopa olla niin, että FOMO, JOMO ja muut käsitteet ja lyhenteet vain pahentavat tilannetta? Jokaiseen tunnetilaan on jo jokin lyhenne tai määritelmä. Mitä enemmän määritelmiä löytyy, sitä syvemmälle näihin kukin meistä ajautuu. Eikö enää riitä, että toisena viikonloppuna on mukava viettää aikaa yksin kotosalla, kun taas seuraavana viikonloppuna on kiva nähdä ystäviä? Siinä, missä FOMO ja JOMO ovat varmasti todellisia tunteita, totean itse vain YOLO, eli ”You only live once”. Turha siis murehtia, onko nyt FOMO vai JOMO. On tärkeämpää toteuttaa asioita, mistä itse nautit. On myös hyvä muistaa ja ymmärtää, että et millään voi olla osallinen kaikkeen, mitä ympärilläsi tapahtuu.

Julkaistu: https://teampreneur.blogspot.com/2020/04/fomo-vai-jomo.html

https://mediakasvatus.fi/puheenvuoro/2019/01/vapise-fomo-taalta-tulee-jomo/