Tampere
11 Aug, Thursday
21° C

Proakatemian esseepankki

Bitcoin ja sijoittaminen – kaksi hakusanaa, jotka veivät kaiken



Kirjoittanut: Tuija Jaatinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Olen miettinyt Bitcoinien tai muun virtuaalivaluutan ostamista jo jonkin aikaa, sillä olen kuullut ystäviltäni, miten he ovat kasvattaneet virtuaalivaluuttojensa avulla pankkitiliensä saldoa. Olen kuitenkin saanut kuulla myös tarinan kääntöpuolen, jonka takia olen epäröinyt ja aloittanut sijoittamisen suomalaisten pankkien rahastoista, joissa riskit ovat verrattain pienet. Epäilyilleni sain jälleen kerran vahvistusta, kun törmäsin juuri julkaistuun MOTin dokumenttiin ”Bitcoin-huijareiden jäljillä.” En sano, ettei Bitcoineilla voisi rikastua, mutta virtuaalivaluutoissa on riskinsä. Tuhannet suomalaiset ovat joutuneet verkossa huijatuksi ja huijareita on vaikea saada kiinni. Huijauksen uhrin asema on siis huono ja unelma rikastumisesta voi pahimmillaan johtaa velkakierteeseen. Virtuaalivaluuttoihin liittyy myös merkittävä riski arvonvaihtelun takia. Toisaalta se riski on mahdollistanut myös monen ihmisen rikastumisen. Haluankin jakaa tarinat Bitcoinin varjopuolista sekä mahdollisuuksista.

Mistä on kyse?

”Erilaisten virtuaalivaluuttojen määrä kasvaa vauhdilla eikä kaikille virtuaalivaluutoille ole laskettavissa suoraa rahallista arvoa. Virtuaalivaluutoista puhutaan usein myös kryptovaluuttoina, sillä osa niistä on kryptografiaan perustuvia digitaalisia valuuttoja. Niistä, joille voidaan laskea rahallinen arvo, markkina-arvoltaan suurin on Bitcoin” (Vero.fi, 2020).

Kryptovaluutta Bitcoin perustuu avoimeen lähdekoodiin ja salausalgoritmiin. Sen arvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella kryptovaluuttapörsseissä. Bitcoin mahdollistaa käyttäjiensä väliset arvonsiirrot ilman välikäsiä, kuten pankkeja. Bitcoinin on kehittänyt Satoshi Nakamoto nimellä kulkenut taho, joka perusti bitcoinverkon tammikuussa 2009. (Vironen, P. 2018.)

Vaikka virtuaalivaluutalla ei ole laillisen maksuvälineen asemaa, sitä voidaan käyttää vaihdannan välineenä. Esimerkiksi joissakin internet-palveluissa ja fyysisissä kaupoissa hyväksytään Bitcoin maksuvälineenä. Virtuaalivaluuttojen kasvattaessa suosiotaan on markkinoille ilmaantunut myös virtuaalivaluuttoina markkinoituja instrumentteja, jotka eivät todellisuudessa ole niitä. Tämän takia kuluttajan on hankalampaa tunnistaa huijausyrityksiä aidoista virtuaalivaluutoista.

Suomessa virtuaalivaluutat ovat nykyään verotuksen alaisia. Korkeimman hallinto-oikeuden 29.3.2019 antaman virtuaalivaluutan verotusta koskevan vuosikirjapäätöksen (KHO 2019:42) mukaan virtuaalivaluuttaa pidetään tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena, jolloin sen luovuttamiseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä (Vero.fi, 2020).

Bitcoinin varjopuoli

MOTin dokumentissa anonyymi ”Jarmo” kertoo, miten hän päätyi luotettavalta vaikuttaneelle sivustolle, jonne hän sijoitti ja osti virtuaalivaluuttaa melkoisen suurella summalla. Hän luotti sivustoon ja antoi henkilötietonsa, sillä hän koki, että hänestä pidettiin huolta. Huijari sivusto kyseli kuulumisia sekä tarjosi listan suomalaisista lainanantajista. Jarmo päätyi ottamaan lähes 100 000 euroa lainaa erilaisilta rahoittajilta. Suunnitelmana oli sijoittaa rahat, tehdä voittoa sekä yllättää vaimo ja maksaa kaikki jo olemassa olleet lainat pois. Kuitenkin tänä vuonna, kun Jarmon oli tarkoitus nostaa rahoja, aiemmin jatkuneet viestittelyt vähenivätkin yhtäkkiä. Rahat menivät, mutta velat jäivät. Mitäs sitten?

Jarmo on menettänyt luottotietonsa ja kertoo huolestaan, onko varaa pitää auto ja maksaa vakuutukset, kun se on välttämätön työmatkojen kulkemiseen. Poliisitutkinta päättyy, sillä resurssit eivät riittäisi huijareiden kiinniottoon. Poliisi ehtii tutkia vain harvoja tapauksia perusteellisesti.  Vaikein asia oli kuitenkin kertoa puolisolle tilanteesta. Häpeä painoi rintaa, mikä teki asiasta entistä hankalamman. Miten aloittaa ja milloin uskaltaa puhua, Jarmo mietti. Loppujen lopuksi asian puheeksi ottaminen oli helpotus, vaikka Jarmo oli valmis ottamaan vastaan myös ikävät seuraamukset. Jarno kuvailee vuottaan raskaimmaksi ikinä ja kertoo, että mennään äärirajoilla. Hän ei suinkaan ole ainoa uhri, sillä kiinnostus virtuaalirahoihin on suurta, kun on luettu tai kuultu ihmisten erilaisia rikastumistarinoita. (MOT, 2021.)

Voiko huijareita huijata?

Toimittaja Jonna Karjalainen (MOT, 2021) alkaa selvittää, voiko huijareita huijata ja huomaa jo alkuun, että ainakin parikymmentä yritystä toimii saman osoitteen alla. Myös Jarmoa huijannut yritys on mukana. Kyseessä on siis iso globaalihuijaustehdas, toteaa toimittajan työkaveri. Virtuaalivaluuttasivustot muistuttavat toisiaan ja toiminta vaikuttaa olevan järjestäytynyttä. Sitten toimittaja tekee yhdelle näistä sivuistoista tilin, sijoittaa alkupääoman ja sopii WhatsApp-puhelun. Yhteishenkilöksi esittäytyvä ”Rebecca Walker” soittaa 40 minuutin puhelun, jonka aikana hän kertoo ystävällisesti virtuaalivaluutoista ja niiden eduista. Hänen mukaansa Jonna on oikealla tiellä lähtiessään sijoittamaan virtuaalivaluuttaan. Sitten hän pyytää muun muassa passia henkilöllisyyden varmistamiseksi. Tähän Jonna ei enää suostu. Hetken päästä Rebecalle ei voi enää soittaa ja sijoitustili suljetaan. Ilmeisesti kysymykset, joita toimittaja oli esittänyt, olivat saaneet ”yrityksen” epäilemään yritetäänkö heidän huijauksensa paljastaa.

Virtuaalivaluuttoja käytetään myös rahanpesussa sekä rikollisessa vaihdannassa, sillä usein toiminta tapahtuu lähes anonyymisti. Kun perinteisten rahanpesun keinojen, kuten pöytälaatikkofirmojen, monimutkaisten tilisiirtojen ja tekaistujen lainojen lisäksi mukaan tulee muuntovaluuttoja ja erilaisia siirtoketjuja, on rikoksia vielä hankalampaa jäljittää. Henkilötietojen avulla voidaan avata tili ulkomaille ja pahimmassa tapauksessa päätyä tietämättäsi rikoksen uhrista nimelliseksi rikoksen tekijäksi, kerrotaan MOTin dokumentissa. Tätä en usko ihmisten tulleen välttämättä edes ajatelleeksi sijoittaessaan rahaa virtuaalivaluuttoihin.

Häpeä saa ihmisen syyttämään itseään

Psykologi Katja Myllyviita kertoo dokumentissa, kuinka ihmisellä on tapana hyväksikäytön jälkeen syyllistää itseään. Sama taipumus näkyy ihmisen käytöksessä, oli hyväksikäyttö sitten taloudellinen, seksuaalinen tai emotionaalinen tapaus. ”Mikä mussa on vikana, kun mulle käy näin?” Ajatukset harhailevat ja ovat usein itseään syyttäviä. Nämä itsesyytökset ovat rankkoja ja salailu voimistaa häpeää. Häpeän tunne lisää myös eristyneisyyttä. Aihe on tulen arka, mutta asiantuntija neuvoo, että ei kannata alkaa syyllistää uhria. Huijari esiintyy usein fiksuna, empaattisena ja välittävänä. Myös samaistuttavat piirteet, kuten jonkin ikävän kokemuksen jakaminen, herättävät myötätuntoa. Normaali epäileväisyys kaikkoaa, kun ihminen tulee hyvin lähelle.

Uhrien tilannetta häpeän lisäksi pahentaa se, että siitä seuraa usein taloudellisia haasteita, joista jatkona sosiaaliset suhteet kärsivät häpeän seuraamista. Tilannetta ei paranna poliisin tutkintaperiaate – virtuaalivaluuttoihin liittyviä rikoksia tutkitaan mahdollisesti, jos kyseessä on suomalainen tekijä, muuten harvoin. Tämä johtuu siitä, etteivät poliisin resurssit useimmiten riitä ulkomaisten rikosten selvittämiseen. ”Keskusrikospoliisille päätyy vain ani harva tapaus”, todetaan MOTin dokumentissa.

Miksi osa rikastuu, mutta toisilta viedään vain rahat?

Kuten jo aiemmin kerroin, valitettavan moni suomalainen joutuu rikoksen uhriksi. Bitcoineilla voi kuitenkin myös rikastua, jos osaa pelata korttinsa oikein, kuten mikkeliläinen Juha Paakkunainen. Hän sijoittui vuonna 2018 Ylen uutisen mukaan valtakunnallisesti alle 30-vuotiaiden suurituloisimpien listalla yhdeksänneksi. Juha kertoo seuranneensa tällaisen valuutan arvon nousua, sillä häntä kiinnosti, miten virtuaalivaluutta voi teknisesti toimia, kun raha on ollut yleisin maksuväline iät ja ajat. Hän huomasi Bitcoinin pohjautuvan matematiikkaan sekä tiettyihin sääntöihin ja päätti hankkia Bitcoineja, kun hänellä oli muutama satanen ylimääräistä. Oli puhuttu, että arvo voi nousta räjähdysmäisesti, mutta mitään varmuuttahan siitä ei ollut. Virtuaalivaluutan kotiuttamisen mies toteutti suomalaisen välittäjän kautta syksyllä 2017 arvon ollessa nousussa. 500 euroa toikin Paakkunaiselle 2 miljoonan euron tulot, joista verottaja vei 34 prosenttia.  Hän toteaa kuitenkin, ettei virtuaalivaluutan tuomien voittojen kotiuttaminen ei ollut aivan yksinkertainen juttu, sillä pankille piti tehdä tarkka selvitys rahojen alkuperästä. (Vironen, 2018.)

Artikkelissa ”Kuinka bitcoinilla tienaa ja olenko jo myöhässä?” (2020) Matilainen selittää kaverilleen, että Bitcoin on verrattavissa valuuttakauppaa – samalla tavalla ”rahaa” eli tässä tapauksessa euroja voi tehdä ostamalla dollareita tai jenejä ja myymällä ne myöhemmin voitolla, mutta yhtä hyvin kaupankäynti voi olla tappiollista.

”Kokeilijat eivät tule rikastumaan bitcoinilla kuten jotkut alkuvaiheen innovaattorit ovat jo tehneet ja tulevat vielä tekemään. Kokeilijat voivat kyllä vaurastua tuntuvasti, mutta bitcoin ei ole enää lottokuponki” (Matilainen, 2020).

Matilainen (2020) kertoo, kuinka bitcoin olisi toistaiseksi paras mahdollisuutemme vapauttaa raha vallankäytöltä, jota poliitikot ja byrokratia hänen mukaansa kontrolloi. Artikkelissa mainitaan, että bitcoineja on rajallisesti, nyt ja aina. Se on vähän kuin laki bitcoinin ytimessä, josta johtuen bitcoin viiden tai kymmenen vuoden päästä on enemmän kuin bitcoin tänään. Hän toivoo, että kokeilijoita tulee tarpeeksi ja teknologia kehittyy, mutta myöntää, että on mahdollista, ettei junan vauhti saavuta massoja. Tekstistä kuitenkin huomaa myötämielisyyden, sillä kirjottaja työskentelee kryptovaluutta-alalla johtotehtävissä.

”Ilman suuria arvonvaihteluita kryptovaluutat, kuten bitcoin, olisivat huomattavasti vähemmän houkutteleva sijoitusvaihtoehto, sillä mahdollisuuksia suuriin voittoihin ei olisi.” (Kuparinen, J. 2021)

Suomen pankin neuvonantajan Aleksi Grymin mukaan sijoittajan tulee aina pohtia, miten päätyä voittajien puolelle. Osakesijoittamisessa kaikki hyötyvät tasavertaisesti osakkeen tuotoista, kun taas bitcoineissa osa jää välttämättä tappiolle toisten jäädessä voitolle, Grym sanoo. Heiluva kurssi on samalla uhka ja mahdollisuus. Siksi aloittelevan kryptovaluuttasijoittajan kannattaakin keskittyä juuri vakaimpiin ja suurempi volyymisiin kohteisiin, kuten bitcoiniin ja välttää pienempiä ja suurempi riskisempiä altcoineja.  Kryptovaluutat eivät ole ainakaan vielä saavuttaneet kovin suurta suosiota suomalaisten sijoittajien keskuudessa, vaan sijoittajia on arviolta tuhansista muutamiin kymmeniin tuhansiin, mutta mukaan lähtijät ovat äänekkäitä. (Kuparinen, J. 2021)

Pohdinta

Jos itse lähtisin kokeilemaan kryptovaluuttoihin sijoittamista, aloittaisin juuri bitcoinista, sillä siinä on huomattavasti pienemmät riskit kuin pienemmissä kryptovaluutoissa. Bitcoin on osoittanut kasvavansa yhä edelleen kuluneiden vuosien aikana, mutta kurssi heiluu. Viimeisen vuoden aikana kurssi on pomppinut alle 20 000 BTC/EUR lähes 60 000 BTC/EUR, joten arvon nousut ja laskut eivät ole mitään ihan pieniä. Toisaalta juuri kurssin heiluminen tekee sijoittamisesta kannattavaa oikeaan aikaan, kun kurssi on alhaalla. Koskaan ei kuitenkaan voi olla varma siitä, että kurssi nousee uudelleen.  Siksi mietin, että olenko valmis ottamaan lisäriskiä nyt vai ehdinkö mukaan vielä silloin, kun on niin sanotusti taskun pohjalla ylimääräistä. Tarinat epäonnistuneista sijoituksista ovat suurin syy epäilyilleni, joten selvittäisin erittäin tarkkaan, mistä bitcoineja hankin ja käyttäisin vain ja ainoastaan luotettavaa tahoa.

Lähteet

Kuparinen, J. 5.1.2021. Bitcoinilla hurja ralli – asiantuntija vertaa virtuaalivaluuttoja uhkapeliin: ”Osa jää välttämättä tappiolle”. Luettu 15.12.2021.

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000007719890.html

MOT. 13.12.2021. Bitcoin-huijareiden jäljillä. Yle-Areena. Katsottu 14.12.2021.

Vero.fi. Harmaa talous ja talousrikollisuus. Päivitetty 24.8.2020. Virtuaalivaluutat vakiintuneet vaihdannan välineiksi. Luettu 14.12.2021

https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/ilmi%C3%B6t/virtuaalivaluutat/

Vironen, P. 1.11.2018 Bitcoin teki 28-vuotiaasta miljonäärin – 500 euron sijoituksella 2 miljoonan euron tulot

https://yle.fi/uutiset/3-10487285

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close