Mitä bisnesäly on? Miltä se näyttää, tuntuu, kuulostaa, maistuu ja onko siitä jotakin hyötyä?

Bisnesälyä ei ole vielä kovinkaan paljoa tutkittu ja sen tieteellisestä määritelmästä voi olla montaa mieltä. Timo Rope on tutkinut asiaa ja kirjoittanut siitä Kauppakamarin kustantaman teoksen. Kirjan tarkoitus ei ollut tehdä tieteellistä selvitystä, että mistä molekyyleistä bisnesäly koostuu, vaan koota yhdistäviä tekijöitä kyselytutkimuksen avulla niiltä ihmisiltä, joiden voidaan olettaa bisnesälykkäitä. Rope itse on pitkän kokemuksen omaava liikemies, joka on menestynyt markkinoinnin ja johtamisen saralla. Tämä oli hänen 34. tietokirjansa, joten voinen taas kerran olettaa, että kirjailijalla on painavaa sanottavaa.

Näin tiedonnälkäisenä yrittäjäopiskelijana on mielenkiintoista pohtia, että onko jotkin älyominaisuudet sellaisia, joilla on yhteyttä menestykseen yrittäjänä tai liikemiehenä. Urheilumiehenä mieleen juolahti myös, että onko tarkoitetaanko bisnesälyllä liike-elämässä samaa kyvykkyyttä, kuin urheilupiireissä pelisilmällä? Pelisilmää ei ole kaikille suotu, onko bisnesälyä?

Älykkyyttä tutkiessa tulee monesti vastaan Howard Gardnerin moniälykkyysteoria:

Teorian mukaisesti moniulotteiseen älykäsitteistöön sisältyy kahdeksan kyvykkyysaluetta:

1. Holistinen kyky
2. Matemaattinen kyky
3. Kielellinen kyky
4. Looginen kyky
5. Musikaalinen kyky
6. Visuaalis-avaruudellinen kyky
7. Motorinen kyky
8. Sosiaalinen kyky

Näistä Repo on poissulkemalla valinnut kaksi kykyä, jotka ovat bisnesälyn ytimessä. Ne ovat holistinen kyky ja looginen kyky. Holistinen kyky tarkoittaa, että henkilö pystyy hahmottamaan kokonaisuuksia. Loogisen kyvykkyyden ansiosta henkilö pystyy ymmärtämään syy-seuraus -suhteita ja ratkaisemaan ongelmia.

Näistä kummastakaan osatekijästä ei voi ajatella, ettei niillä olisi erinomaisen suurta merkitystä bisnesälyssä. Päinvastoin, mikäli kumpi tahansa näistä elementeistä puuttuu tai on heikolla tasolla, ei henkilöllä voi ajatella olevan erinomaista lahjakkuutta bisnesälyssä. (Repo, 16.)

Koen omaavani molempia näistä kahdesta kyvykkyydestä. Tiedän kuitenkin, että looginen kykyni on korkeammalla tasolla, kuin holistinen kyky. Holistinen kyky on tullut jo aiemmin esiin muun muassa hyvän johtajan ominaisuuksia pohdittaessa. Matti Alahuhta kertoi Johtajuus -kirjassaan, että jos jokin ominaisuus on todellinen johtajan ominaisuus, niin se on holistisuus. Seuraava pohdinnan ja opin paikka onkin lähteä taklaamaan holismi -käsitettä. Mitä se on ja miten voin sitä kehittää. Jos tiedät aihetta käsittelevää kirjallisuutta, niin kerro minullekin!