


Bisnesäly – ja mistä se koostuu
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
Bisnesäly – ja mistä se koostuu
Suurin osa ihmisistä pystyisi varmasti nimetä vain hetken miettimisellä jonkin taidon tai kyvyn, joka on heidän mielestään kytköksissä hyvään bisnesmenestykseen. Bisnesäly on käsitteenä kuitenkin hankala. Sitä on vaikea muotoilla tietyiksi ominaisuuksiksi. Itselläni tuli ensimmäiseksi mieleen hyvät vuorovaikutustaidot, mutta bisnesälyyn tarvitaan paljon muutakin. Timo Ropen kirjassa ”Bisnesäly” pureudutaankin aiheeseen, josta ei aiemmin ole juuri tutkimustietoa. Kirjassa kerrotaan, että bisnesäly hakusanan alta löytyy kyllä työkaluja erilaisten bisnesratkaisujen tekemiseen, mutta itse bisnesälyn luonteesta ja ominaisuuksista ei googlettamalla juuri tietoa löydy.
Ihmisen ajattelua ja älykkyyttä, sekä lahjoja on tutkittu siitä asti, kun ihminen on alkanut laittaa asioita muistiin tulevia sukupolvia varten. Älykkyydelle on monia erilaisia määritelmiä, sillä aihetta tutkineilla tutkijoilla on hyvinkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, mikä luokitellaan älykkyydeksi. Eräs näkemys on gardnerilainen älykkyysteoria, josta kerrotaan kirjassa. Gardnerilaisen älykkyysteoriaan rakennetussa kuviossa on aivoille jaettu kahdeksan eri kykyaluetta, tai ”lahjakkuustasoa”, jotka ovat: Looginen kyky, kielellinen kyky, musikaalinen kyky, visuaalisavaruudellinen kyky, motorinen kyky, sosiaalinen kyky, holistinen kyky ja matemaattinen kyky. Näistä mielestäni vähiten bisnesosaamiseen vaikuttavat motorinen kyky, eli käytännössä urheilullisuus, sekä musikaalinen kyky, eli laulaminen, soittaminen, säveltäminen etc. Suurimpina hyödyttävinä tekijöinä pidän holistista, sekä loogista kykyä. Holistinen kyky tarkoittaa ”kokonaisuuden ymmärrystä, eli kykyä nähdä metsä puilta” (Rope, Bisnesäly, 2013, s.22), Looginen kyky, tarkoittaa, että ihminen ymmärtää hyvin syy – seuraus suhteita ja sitä, miten jokin toiminta jollain alueella, vaikuttaa toiseen toimintaan toisella alueella. Nämä kaksi kykyä nostettiin myös Timo Ropen kirjassa vahvimmiksi bisnesälyä edesauttavaksi tekijäksi. Jos kumpi tahansa holistisesta tai loogisesta kyvystä puuttuu, on menestyvän bisneksen tekeminen vaikeaa.
Bisnesälyn rakentuminen
Nämä kaksi edellä mainittua älyominaisuutta ovat siis bisnesälyn tärkeimmät komponentit. Muistakin ominaisuuksista voi kyllä olla suurta hyötyä, kuten esimerkiksi kielellisestä- ja matemaattisesta kyvystä. Nämä eivät kuitenkaan ole välttämättömiä. Bisnesäly tarkoittaa kuitenkin muitakin kykyjä, kuin pelkät älyominaisuudet. Se vaatii toimiakseen tukirakenteen ja tietynlaisia ajattelumalleja. Tukirakenteeseen kuuluvat bisnesosaaminen, päätöskyky, tulevaisuussuuntaisuus, uskottavuusperusta ja vaikuttamisvalta.
Bisnesosaamiseen luetaan kaikki opeteltu tieto, sekä kattava asiapohja, johon hyvää holistista ja loogista kykyä voidaan soveltaa.
Päätöskyky on tärkeä taito, sillä mikäli päätöksiä ei pystytä tekemään, asiat eivät etene hyvistä ajatuksista huolimatta. Päätöskyky on osittain opittu ominaisuus, mutta myös luontainen ominaisuus. Päätöksenkykyä voi kehittää Proakatemialla ainakin olemalla projektipäällikkönä projekteissa ja ottamalla vastuuta ja johtajanroolia tiimin sisällä. Tällöin päätöksentekotilanteita tulee eteen useammin ja päätösten tekeminen ei enää tunnu niin vaikealta.
Vaikuttamisvalta reaalistaa bisneskyvykkyyttä. Hyvän bisnesälyn omaavan henkilön on osattava vaikuttaa sellaisiin ihmisiin myönteisesti, jotka edesauttavat uran etenemistä ja kasvua. Karisma ja kyvykkyys saada oman toiminnan kannalta keskeisimmät ihmiset luottamaan juuri omien ratkaisuidemme toimivuuteen on erittäin tärkeää. Mikäli näin ei ole, ei johtoryhmät, yritysten hallitukset tai muutkaan merkittävät toimielimet tee ratkaisuja kuten olisi meille edullisinta. Vaikuttamisvalta ja vaikutusvalta ovat siis hyvinkin erilaisia käsitteitä.
Ihmisen päätöksien uskottavuus on muiden silmissä kuitenkin täsmälleen samalla tasolla, kuin hänen oma uskottavuutensa. Tästä syystä uskottavuusperusta on niin tärkeätä bisnesälyn ja bisneksessä menestymisen kannalta. ”Tähän liittyy ilmaisu, jonka mukaan toimitusjohtajan merkittävin tehtävä on nauttia hallituksen luottamusta. Mikäli luottamusta löytyy, hän saa hallituksen jäsenet puolelleen ja mandaatin toteuttamaan esittämiään suunnitelmia.” (Rope 2013: 39)
Ajattelumaailma
Myös ajattelumaailma vaikuttaa siihen, miten hyvin bisnesäly toimii ja näkyy ulospäin. Jos ihminen menestyy bisneksessä ja hänellä on vahva bisnesäly, on hyvä omata tiettyjä ajattelumalleja. Riskiajattelua tarvitaan, sillä jos yritys ei ota riskejä, se ei tule menestymään. Jos bisneksen tekeminen ja siinä menestyminen olisi riskitöntä, olisivat kaikki ihmiset menestyneitä liikemiehiä ja -naisia.
On myös osattava ajatella asioita markkinoiden, talouden ja investointien saralla ja ottaa ne huomioon päätöksissään. Markkinat luovat pohjan mahdollisuudelle menestyä. Markkina-ajattelu perustuu siihen, että suosion voittaminen riittävän laajalta asiakaskunnalta on tie menestykseen sen sijaan, että tuotteen tai palvelun tulisi olla ylivertainen. Investointiajattelu tarkoittaa kykyä tehdä päätöksiä isojenkin rahasummien laittamisesta likoon yrityksen kasvun edesauttamiseksi. Ilman rohkeutta investoida asioihin joihin uskoo, eivät ne välttämättään koskaan muutu tulokselliseksi bisnekseksi. Talousajattelu on selvä vaikuttaja, sillä ilman toimivaa taloutta, ei ole toimivaa liiketoimintaa.
Jotta toiminta olisi tuloksellista, olisi omaksuttava myös luopumisajattelun malleja omaan bisnesälykkyyteensä. Vain harvat ymmärtävät, että luopumalla paljosta saa yleensä paljon takaisin. Kun on valmis auttamaan pyyteettömästi muita, saa usein apua aina tarvitessaan myös itse joutuessaan kiperien paikkojen eteen.
Toiminnallistamisjattelu on viimeinen ajattelun komponenteista, joka edesauttaa bisneksen onnistumista ja täydentää bisnesälyä. Tämä tarkoittaa sitä, että menestyvä bisnes on menestyvä bisnes vasta sitten kun se oikeasti on toiminnassa. Tämä vaatii aikaa. Jotkut ihmiset ja sitä kautta myös yrittäjät eivät malta odottaa, että heidän ideansa alkaisivat kantaa hedelmää, vaan he innostuvat jatkuvasti uusista yritysideoista. Kärsivällisyys on bisnesälyssäkin hyvä ominaisuus.
Kaikki nämä kyvyt, ominaisuudet ja ajattelutavat summattuna yhteen muodostavat hyvän bisnesälyn ja mahdollisuuden menetykseen liiketoiminnassa. Monia ominaisuuksista pystyy tietoisesti tarkkailemaan ja kehittymään niiden toteuttamisessa. Varmasti jokainen yrityksen johtamisesta ja menestymisestä haaveileva haluaisi itselleen erittäin harjaantuneen bisnesälyn, jolla menestyminen olisi taattu.