Tampere
15 Jun, Tuesday
14° C

Proakatemian esseepankki

B2B-myyntiä päivittäistavarakauppoihin



Kirjoittanut: Jamie Acosta - tiimistä FLIP Solutions.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Olipa kerran Herkkä Snacks, friteerattu, rapea, linssin muotoinen snacksi itse sipsi & pähkinä hyllyn sydämestä. Idea tuotteeseen syntyi Intian matkalta ja lopputuote päädyttiin rakentamaan kolmen tamperelais ritarin innovoimana. Herkkä Snacks lanseerattiin päivittäistavarakauppoihin ja on ensimmäisen kerran tuonut rahaa kolmen tamperelais ritarin taskuihin Proakatemian Myyntipäivillä lokakuussa vuosimallia 2020. Vaikka snacksi vietiin markkinoille vasta hieman yli puoli vuotta sitten, löytyy sitä tällä hetkellä jo yli 180 kaupasta ympäri Suomea. Kahden makuvaihtoehdon, Himalajan ja Bollywoodin lisäksi Herkkä on lanseerannut juuri uuden, Poppamiehen kanssa yhteistyönä tehdyn Transilvania- maun jonka pitäisi näkyä kauppojen hyllyillä alkukesän myötä.

 

Tuore tulokas ei ole vielä kerennyt kaupanhyllyille, joten tässä esseessä keskitytäänkin tuoteperheen kahden esikoisen tuomiin oppeihin ja kokemuksiin tähänastisesta B2B-myynnistä päivittäistavarakauppoihin. 

 

Myyntipäivät

Proakatemian myyntipäivät ovat vuotuinen perinne, jossa tiimiyritykset kilpailevat toisiaan vastaan siitä, kuka saa tehtyä eniten kokonaismyyntiä kilpailun aikana. Kilpailun voittaja nappaa itselleen kaikkien tiimien kokonaismyynneillä kerrytetyn provisiopotin. Myytyjen tuotteiden toimeksiantajat määrittävät tuotteiden provisiomallin. 

 

Tuotteiksi (ja samalla myöskin toimeksianatajiksi) valitaan vuosittain hieman vaihtuvin kriteerein 2-3 Proakatemian tiimien tuotetta tai tuotteistamaa palvelua. Vuonna 2020 Herkkä Snacksin Linssin muotoinen herkku valikoitui yhdeksi myyntipäivän tuotteeksi yhdessä Carccian irtokarkkien sekä Kuntoakatemian, hyvinvointi- ja kuntovalmennuskurssien kanssa.

 

Myyntipäivät testaavat tiimien valmiuksia toimia huipputiiminä ja usein kärkitiimeiksi pääsevätkin ne, jotka ovat valmiita panostamaan tapahtumaan eniten niin valmistelu- kuin myöskin toteutusvaiheessa. Perinteisesti tapahtuman Myyntipäivät ovat pitkiä ja aamuvarhaisella aloitetut työpäivät venyvät helposti myöhäiseen yöhön asti. Vuosimallin 2020 Myyntipäivät kestivät kolme päivää, joten puristuksen loppupuolen rasitetta voi vain kuvitella. Tilannetta ei paranna tieto siitä, että usein voittajatiimi ratkaistaan aivan viimeisillä tunneilla tai kuten esimerkiksi vuonna 2019, aivan viimeisillä minuuteilla.

 

Myyntipäivät ovat tunnetusti toimineet ponnahdusalustana Proakatemian yrityksille. Myyntipäiville toimeksiantajaksi pääsyn merkityksestä kertoo yksinään esimerkiksi Herkkä Snacksin huima liikevaihto (35 836€) tämän vuoden myyntipäiviltä. Ei voisi parempaa aloitusta liiketoiminnalle pyytää. Tiimihyödyn kannalta voi vaan kuvitella 2020 voittaja tiimi Revenan riemua kun Herkän (joka toimii Revenan osuuskunnan alaisuudessa) liikevaihto räjäytti pankin ja tämän lisäksi Revena voitti vielä itse myyntipäivät myynti tuloksella 20 116€. Ei oltu varmastikkaan Revenan päässä mietitty edes parhaissa unissaan että kyseinen kolmen päivän rutistus voisi tuoda näinkin suuren onnistumisen.

(Proakatemia, 2020)

 

Yhteistyön alku

 

Jamie oli kerennyt alkukevään toimia Herkän myyntitiimin puikoissa ja toiminnassa oli selkeää ulospäin näkyvää intoa, puhtia ja momentumia. Vaikka monet Flipin jäsenet suhtautuivat aluksi tiimin ulkopuoliseen, paljon aikaa vievään projektiin hampaita kiristellen, sai Jamie omalla habituksellaan toiminnan näyttämään innostavalta sekä projektina erittäin kiinnostavalta. Selvennys roolin tuomista konkreettisista opeista ja niiden tuomisesta tiimin tietoisuuteen hellitti tiimin ilmapiiriä paljon. Kokeneempien konkareiden kanssa työskentely voi antaa, ja antaa, paljon tuoreelle tiimiyrittäjälle. Koska Herkkä ei selvästikään ole jäänyt vain syksyn 2020 myyntipäivien “one time wonderiksi”, vaan myyntipäivien jälkeen ollaan pystytty rakentamaan vakuuttavaa liiketoiminnan alkua, löytyy oppeja ehdottomasti kerättäväksi ja myös eteenpäin jaettavaksi.

 

Jamien kanssa paljon vapaa-aikaa viettäneenä avoin myyjän paikka oli Luhtalan tiedossa jo ennen kuin sen avaamisesta oli virallisesti edes keskusteltu. Kuten tunnetusti monissa muissakin akatemian projekteissa, oli myös tässä helpointa lähteä lähestymään läheisimpiä kontakteja. Luhtala, akatemialla jo tutummin “Luhtis”, lähti mukaan Herkän myyntitiimiin kesken kauden helmikuun tiimoilla. Rekryäminen ja paikan vastaanottaminen tapahtui erään myöhäisen (ja kylmän) kaupunkikävelyn loppupuolella. Myyntitiimissä yhdessä työskentelemisessä puolin kuin toisin kiinnosti itse tuotteen B2B-myynnin lisäksi erityisesti yhteisessä työsuhteessa työskenteleminen. Koko konsepti oli kiehtova ja motivaatio ehdottoman tapissa. Myyntitiimiin kuului luonnollisesti Luhtiksen lisäksi myös muita myyjiä. Heidät oli kuitenkin rekrytty sekä koulutettu jo aikaisemmin muiden tahojen toimesta. Luhtis toimi myöskin Jamien ensimmäisenä “omana rekrynä”. Tälläkin hetkellä Jamie toimii Herkän myyntitiimin vetäjänä ja Luhtis työskentelee hänen alaisuudessaan tavoitteellisessa tiimissä, jonka rakenteen Jamie on Herkän johtoa konsultoiden rakentanut.

 

Suoratoimitus – uhka vai mahdollisuus?

Herkkä Snacks on toiminut aina Myyntipäivien lanseerauksesta asti suoratoimittajana. Suoratoimittaja tarkoittaa yksityistä toimijaa joka ei toimi minkään isomman organisaation alaisuudessa. Kaupan alalla näitä ovat tunnetusti Kesko (toimittaa mm. kaikkiin K-ryhmän kauppoihin) sekä SOK:n omistama Inex (toimittaa S-ryhmän kauppoihin).

 

Kauppiasvetoisuuden takia olemme tehneet myyntiä erityisesti K-ryhmän kauppoihin. Tästä syystä ei olekaan yllätys, että myyjä kuulee usein kysymyksen ‘oletteko Keskolla’? Keskolle pääseminen vaatii toiminnan suurta volyymiä, jonka takia monet pienet yritykset eivät siellä toiminnan alkuvaiheessa vielä ole. Kesko tuntuu kauppiaalle usein suoramyyntiä helpommalta ratkaisulta. Ellei kauppiaalla ole erityisen huonoja menneisyyden kokemuksia suoramyynnistä, (voi johtua esimerkiksi myöhässä saapuvista tuotteista tai epä-asiallisista tavarantoimituksista), suoramyynti on harvoin kuitenkaan este tuotteen tilaamiselle. Suoramyynti tuotteet tarjoaa kauppiaalle mahdollisuuden erottua kilpailijoistaan, eikä hyvin hoidetuista tuotepostituksista tai myyntiedustajan tuotedroppauksista ole lisävaivaa. Jos myyntiedustaja pääsee tuomaan tuotteen paikanpäälle, voi kauppiaalle mainostaa esimerkiksi sijoittelu -ja hyllytysapua. Tällaisissa tilanteissa suoramyynti on jopa myyntivaltti. Monet kauppiaat arvostavat kohtaamisia tuotteidensa takana seisovien ihmisten kanssa. Tämä on iso arvo Herkällä ja pyrimme juurikin kääntämään suoratoimituksen myyntivaltiksi. 

 

Mitä päivittäistavarakaupat toivoo myyjiltä

Kuten kaikkialla, myös päivittäistavarakaupoissa myyjien halutaan olevan ulospäin suuntautuneita, positiivisia sekä luotettavia. Näiden, lähes itsestäänselvien ‘hyvän myyjän ominaisuuksien’ lisäksi tämä spesifioitu myynnin kohderyhmä arvostaa yhteydenpidon ja kokonaisvaltaisen prosessin helppoutta. Kuten jo tiedämme, kynnys tilata tuotetta suoratoimittajalta on hieman tavallista korkeammalla. Tämän takia suoratoimittajana on ehdottoman tärkeää varmistaa prosessin selkeys, helppous sekä luotettavuus. Kuluneen kevään aikana olemme päätyneet kuvailemaan päivittäistavarakauppojen B2B-myyjiä enemmän asiakaspalvelijoina kuin puhdasverisinä suoramyyjinä. Kun myynnin kohderyhmänä on päivittäistavarakaupat, kannattaa huomioon ottaa tämän kohderyhmän erityisominaisuudet. 

 

Mahdollisen kaupan ostovalmiuteen vaikuttaa monet tekijät:

  • Vastuuhenkilön paikallaolo
  • Hyllytila
  • Myyntitilanteen ajankohta
  • Positiivinen ensivaikutelma ja myyntitilanteen luontevuus
  • Alueen kohderyhmä

 

Myyntitilanteen suunittelu on olennainen osa myyntiä. Kohderyhmä tulisi olla tarkoin mietitty etukäteen jo ennen kontaktointia, jolloin asia voidaan tuoda esille myyntitilanteessa jo ennen kuin kauppias tai tuotevastaavan kerkeää itse kysyä aiheesta. Tämä antaa vaikutelman ja luottamuksen mahdolliselle asiakkaalle, että olette tehneet laadukkaan taustatyön ja että tuote todella on tarkoitettu juuri heille eikä kelle tahansa. Jos jollekin alueen kaupalle on jo myyty tuotetta, kannattaa siitä myyntitilanteessa mainita. Laumaeläimen luonteella on helppo seurata muiden näyttämää esimerkkiä. 

On tärkeää tietää mitä myyt, kelle myyt ja miksi myyt.

 

Olemme todenneet, että tärkein hetki myyntitilanteessa on ensivaikutelma, jonka voi harmillisesti tehdä vain kerran. Ei ole yhdentekevää millainen kuva asiakkaalle jää sinusta ensikontaktin jälkeen, sillä se tulee vaikuttamaan kaikkeen tulevaan kanssakäymiseen. Ennen asiakaskohtaamista kannattaa käydä lyhyesti läpi taustatyöt ja loihtia kasvoille aurinkoinen hymy, oli myyntitilanne sitten puhelimessa tai kasvotusten. Vaikka kuulostaa kornilta, niin hymy loistaa myös puhelimen läpi ja näkyy siten myös myyntituloksissa. Ennen kasvokkain tapahtuvaa myyntitilannetta on tärkeä varmistaa myöskin oma yleisilme, vaatetuksen asianmukaisuus sekä kaiken tarvittavan mukana oleminen.

Ennen asiakkaan kohtaamista on siis tärkeää käynnistää oma myyntiasenne. Asenne on äärimmäisen tärkeää myyntityössä (voisi oikeastaan sanoa, että asenne on äärimmäisen tärkeää kaikilla elämän osa-alueilla), sillä hyvä fiilis tarttuu! On lisäksi tärkeää muistaa, että huono fiilis on myös erittäin tarttuvaa, siksi on tärkeää olla hyvällä tuulella asiakkaita tavattaessa. Mieti siis ennen asiakastapaamista mukavia asioita, kuuntele vaikkapa lempimusiikkiasi. (Tämä on myös testattu ja tepsii!) Jos ja kun, kuitenkin tulee asiakastilanteita jolloin milloin mistäkin syystä ei kauppaa synny tai asiakkaalta tulee esimerkiksi puhelimesta vastaus “Soittakaa ensi viikolla uudestaan?” tai “voitteko lähettää sähköpostilla asianne?” on ehdottoman tärkeää käyttää nämäkin tilanteet asiakassuhteen luomiseen. Iloinen suuntautuminen tilanteeseen kuin tilanteeseen on tärkeää. On monia esimerkkejä joissa olemme kääntäneet negatiivisia vastaanottoja vielä kaupoiksi jopa saman puhelun aikana tai tilanteita joissa käännämme liidin ensi kontaktoinnin jälkeen 4-viikon päästä vielä kaupaksi. Nämä ovat juurikin niitä kokemuksia ja oppeja jotka tuovat tiiminvetäjälle itsevarmuutta sekä näyttöä toimintarakenteen onnistumisesta. On kuitenkin tärkeää jatkuvasti arvioida toimintaa ja varmistaa toiminnan jatkuvuus sekä pysyvä laatu. Yksikin heikko ja epäonnistunut asiakaskohtaaminen voi vaikuttaa brändi-imagoon mutta on tiimin vetäjän vastuulla luoda ympäristö ja kouluttaa myyjät tasolle, jolla virheet eivät nousisi kriittiselle tasolle. 

 

Myyminen & jalkautuminen

Herkän myyminen päivittäistavarakauppoihin on ollut suhteellisen vaivatonta. Kauppiaiden on ollut helppo lähteä kokeilemaan tuotetta, sillä se ei ole hinnaltaan poikkeavan kallis ja myyntierät ovat suhteellisen pieniä. Useimmat kieltäytymiset ovat johtuneet joko hyllytilan puutteesta tai jällenmyyjän oletuksesta, ettei asiakaskuntaa kiinnosta. Hyllytilan puutetta myyjän on vaikea lähteä kiertämään, mutta myyjän tuntemus kyseisen kohteen asiakaskunnasta ja sen suhteesta myytävään tuotteeseen on hyötyä. Muunmuassa esimerkit hyvistä myyntituloksista saman kaltaisilla asiakaskunnilla ovat erittäin tehokkaita. Erityisesti uusi myyjä hyötyy, jos hänelle on kerrottu esimerkkejä (jotka voi kertoa myös asiakkaalle) siitä milloin, missä ja millaisille henkilöille tuotetta on mennyt hyvin kaupaksi. Myyjämme ovat keskittyneet ensisijaisesti niihin maantieteellisiin alueisiin, joista heillä on tietämystä.

 

Pureudutaan hieman tarkemmin siihen, millaisen myyntiprosessin olemme todenneet toimivaksi. K-ryhmään keskittyneeltä liidilistalta valitaan kohde, jonka suurpiirteinen koko selvitetään ennen soittoa, jotta tiedetään kuinka paljon tuotetta tarjota (tätä varten Google on helpoin & kätevin työkalu). Samalla varmistetaan, onko lähialueelle jo myyty tuotetta. Jos tuotetta on myyty, siitä mainitaan myynnissä ‘x-kaupassa on jo tuotetta, nyt saataisiin sitä teillekin’ -tyylillä. Parhaassa tapauksessa, jos data on kerätty, mainitaan myös mahdollinen kuluttaja pärjäävyys lähialueella. Mm. jos lähialueelta on tullut uudelleentilausta tai tuote on muuten liikkunut hyvin. Jos tuotetta ei ole myyty lähialueelle, tulee asiakas kuulemaan jotain ‘haluaisimme teidän alueellenne tuotetta, sillä uskomme että se päirjäisi hyvin’ -tapaista. Prosessi nopenisi entisestään, jos nykyisten jälleenmyyjien sijainnit saataisiin excelistä automaattisesti päivittyvälle karttapohjalle. Tällaista teknologiaa ei kuitenkaan tämän hetkisessä start-up henkisestä toiminnasta vielä löydy.

 

Taustaselvittelyn jälkeen on aika soittaa asiakkaalle. Tässä olemme hyödyntäneet myyjien yhteistä soitto-scriptiä, jota jokainen on saanut muokata omaan suuhun sopivaksi. Scriptin käyttö on ollut Herkällä vapaamuotoista, mutta suosittelemme sitä erityisesti uusille myyjille. Soittopohjaan tehdyt muutokset kannattaa hyväksyttää ennen puhelinkontaktointia työkaverilla, ettei asiakas joudu kuulemaan turhia mokia tai epäselvyyksiä.

 

Soittamisen päätavoitteena on nostaa tuotteen tunnettuutta ja luoda siitä positiivinen kuva. Hyvä myyjä tähtää solmimaan kaupat jo puhelimitse, mutta lukee tilannetta nopeatempoisesti ja ehdottaa tarpeen tullen maistatusta (myyntiedustaja menee kauppaan maistattamaan tuotetta ja pyrkii myymään tuotteen paikanpäällä), tai viimeisessä tapauksessa tuotedroppia (tuote viedään kaupalle maistatettavaksi, mutta ei pidetä tapaamista aiheeseen liittyen). Maistatuksien sekä tuotedroppien kanssa on pakko olla tarkkana, jotta niiden toteutus sekä aika- että kustannustehokasta.

 

Korona-aikana perinteiset tuotemaistatukset ovat olleet monessa paikassa kiellettyjä, eikä klassinen ovelta ovelle myynti ole ollut lainkaan mahdollista. Kauppiailla ja tuotevastaavilla on kuitenkin päätäntävalta ja lupa ylemmältä taholta suorittaa sovittuja myyntiedustaja-tapaamisia. On myyntitilanteesta ja myyjän taidoista kiinni saadaanko onnistunut tapaaminen buukattua. Kilpailua on paljon ja vastaavat ovat kiireisiä, joten tapaamisen onnistuminen ei ole itsestäänselvyys.

 

Kuten tiedämme, ‘lähetä minulle sähköpostilla infoa’ on yleinen tapa päästä myyjästä eroon. Vaikka kauppaa yritetään aina tehdä jo puhelimessa, joutuu sähköposteja lähettelemään säännöllisesti. Tätä varten Herkältä löytyy sähköpostipohjat niin tuoteinfojen antamiseen, kuin myöskin laskutustietojen pyytämiseen. Jos tekstipohjiin lisätään tyhjiä ‘asiakkaan nimi’ -kohtia, täytyy näiden olla myyjälle helposti havaittavissa.

 

Kun kaupat on sovittu, ne merkataan liidilistaan sekä myynnin exceliin, johon kirjataan mm. yhteyshenkilön yhteystiedot, tilattu tuotemäärä, kaupanteon päivämäärä sekä myyjän nimi. Usein asiakas joutuu lähettämään laskutustiedot tietokoneen äärestä, joten niitä saa harvoin lisättyä exceliin heti. Ne merkataan ylös luonnollisesti heti niiden saavuttua. Kun kaikki edellämainitut tiedot on kirjattu ylös, vastuu asiakkaan tilauksista siirtyy pois myyjältä. 

 

Vaikka kaupat on jo tehty, on (yrityksen kannalta) hyvä myyjä valmis auttamaan asiakasta aina tarvittaessa. Yrityksen asiakassuhteen kannalta on parasta, jos myyjä pysyy myös jatkossa asiakkaan yhteyshenkilönä. Tällöin asiakaskokemus pysyy mahdollisimman henkilökohtaisena ja antoisana.

Myyjillä on väliä

Henkilörekrytointien ja -koulutuksen tärkeys toiminnassa on erittäin kriittistä. Jos näihin ei kiinnitetä huomiota, saattaa yritys kärsiä niin rahallisesti kuin myöskin mainesa puolesta. Monet Proakatemian projektit hamuavat itselleen myyjiä, mutta unohtavat painottaa rekrytointiprosessin tärkeyttä tarpeeksi. Vaikka myyjälle maksettaisiin ‘pelkästään’ provisiopalkkaa, vaikuttaa kehno myyjä yrityksen tulokseen tahtomattaankin. Tämä tapahtuu esimerkiksi huonon moraalin, menetettyjen myyntien, yrityksen maineen heikkenemisen, sekä huonosti rakennettujen asiakassuhteiden takia. Viimeisimmän seurauksena asiakassuhteen ylläpito kyseiseen kohteeseen voi tulevaisuudessa olla erittäin haastavaa tai jopa mahdotonta (Mayer, D. & Greenberg, H. M. 2006).

 

Kevään aikana olemme panneet merkille myyjän flow -tilan puutteen dramaattiset vaikutukset myyntitulokseen. Päivän ensimmäinen puhelu tai sähköposti saattaa tuntua kankealta koneistojen rasvaamiselta. Jos ajatuksia ei kuitenkaan pysty keskittämään työntekemiseen, tai motivaatio on muuten vain nollissa, suosittelemme jättämään työpäivän sikseen. 

Fakta on, että aina myynti ei suju. Tällöin kannattaa muistaa, että huonoista asiakaskontaktoinneista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kokemustemme perusteella monet soitot ovat niin sanotusti 50/50 tilanteita saadaanko puhelu käännettyä buukiksi vai ei joten myyjän “vire” on ehdottoman tärkeässä roolissa. 

 

Myynnin pelikirja

Myynnin pelikirja, eli myyntiprosessi tai myyntikonsepti, on myynnin työväline, jolla luodaan yhteiset ja toistuvat tavat tehdä myyntiä. Modernin pelikirjan rakentaminen ja seuraaminen yhtenäistää asiakkaan saamaa palvelua luomalla myyntiprosessille selkärankaa, mutta antaen tilaa jokaisen myyjän persoonalle.

 

Yhteisellä pelikirjalla varmistetaan muun muassa, että kaikki myyjät täyttävät excelissä olevaa liidilistaa samoilla kriteereillä ja ovat yhtä mieltä siitä, mitä eri termit tarkoittavat. Tehokas pelikirja ei välttämättä koostu pelkästää yksittäisistä dokumenteista, vaan siihen voi kuulua myös muita työkaluja, kuten sähköpostirunkoja tai yhtenäinen Forms -lomake myyntiprosessien tueksi.

 

Pelikirjaa rakentaessa kannattaa se jakaa myynnin ulkoiseen-, sekä sisäiseen toimintaan. Ulkoisella toiminnalla tarkoitetaan mm. prospektointia (uusien asiakkaiden ja yritysten löytämistä), asiakaskontaktointia, asiakkaan tapaamista, ratkaisun esittämistä, kauppojen saamista sekä asiakkuuden syventämistä. Sisäisellä toiminnalla tarkoitetaan mm. käsitteistöä, termistöä, tavoitteita, mittareita, ohjausta sekä seurantaa. Huomion arvoista saattaa olla myös se, mitkä ovat myyntitilanteiden ensisijaiset myyntikärjet. (Kenner & Leino 2020).

 

Pelikirjaa kannattaa päivittää säännöllisin väliajoin. Tähän voi kysyä apua niin menestyneiltä myyjiltä, kuin myös uusilta tulokkailta joita ‘talon tavat’ eivät ole vielä kangistaneet. Myyjien ei kannata toistaa samoja virheitä, ja hyvä pelikirja kertookin uudelle tulokkaalle jo uran alkutaipaleella tehokkaat tavat tehdä sekä seurata myyntiä. Toki myös kokenut konkari saattaa löytää uusia vinkkejä tai nopeampia toimintatapoja omaan tekemiseen.

 

Jatkoon

 

B2B-myynnin tekeminen Herkkä Snacksille on ollut erittäin arvokas kokemus ja tietotaitoa on kertynyt enemmän kuin olisi vielä syksyllä osannut kuvitella. Jamien näkökulmasta mahdollisuus päästä johtamaan näinkin uskottavan projektin myyntitiimiä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus päästä kehittämään projektinhallinnointi- sekä johtamistaitoja. Yhdessä toiminnanjohtajan kanssa myynnin rakenteen luonti, sekä prosessien suunittelu ja käyttöön otto, on avannut silmiä sille mitkä kyvyt ovat oikeita ja arvokkaita. Onnistumisia on tullut ja oman työn jälki näkyy kaikessa.

 

Yhdessä Jamie ja Luhtis ovat päässeet kokemaan ne ylä- ja alamäet jotka ovat myynti- sekä asiakaspalvelutyössä arkipäivää. Tällaista tietotaitoa on vaikea oppia muuten kuin tekemällä. Projektista saadut ‘opit & kopit’ tullaan ehdottomasti viemään omalle tiimille ja tiimin projekteihin.

 

Ensi vuoden Myyntipäivillä, Luhtis pääsee toimimaan toimeksiantajana projektinsa Hekumun kanssa. Hekumun myynnin fokus tulee olemaan B2B-myynnissä päivittäistavarakauppoihin, joten Herkän projektissa mukana oleminen tulee varmasti maksamaan osinkoa Hekumu-projektin edetessä. Hekumun myyntipäivien tavoite on 30 000e liikevoitto 0% alveilla, eli hieman Herkän 2020 Myyntipäivien liikevaihtoa suurempi. Voi olettaa, että Hekumun myyntiprosessi sekä projektipolku tulee olemaan Herkän kanssa samankaltainen. Oppeja ja koppeja on kuitenkin otettu, joten toivottavasti jotkut asiat sutviutuvat ensimmäistä kertaa sulavammin.

 

Jamien tavoite syksyn myyntipäiville on (mahdollisesti) päästä johtamaan ja organisoimaan omaa tiimiänsä kilpailussa. Myynti ja projektihallinto on osa-alue joka kiinostaa Jamieta paljon. Myyntipäivät olisi erinomainen paikka päästä kehittymään ja mittaamaan kertynyttä taitotasoa.

 

Ensi syksystä on tulossa mielenkiintoinen.

Nähdään 2021 myyntipäivillä!

 

Iida Luhtala & Jamie Acosta.

 

Lähdeluettelo:

 

Moisander, J. 2014. Tuotetietoprosessin kehittäminen päivittäistavarakaupan toimitusketjussa. Tuotantotalouden tiedekunta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Diplomityö.

https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/98954/Diplomity%C3%B6_Jessica%20Moisander.pdf?sequence=2

 

Mayer, D. & Greenberg, H. M. Harvard Business Review. 2006. What Makes a Good Salesman. Artikkeli. Julkaistu 07.-08.2006. Luettu 09.05.2021.

https://hbr.org/2006/07/what-makes-a-good-salesman

 

#MYYNTIPODI. 2020. Kert Kenner & Sani Leino. #2 Myynnin pelikirjan merkitys & rakenne. Spotify 21.2.2020.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close