Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Avataan hiukan fasilitointia



Kirjoittanut: Ida Harju - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kun on katsellut Akatemian menoa täyden vuoden plus puolikas vuosi Kuntokadulla, osallistunut pajoihin ja miettinyt projekteja, on varmasti jokainen jossain kohtaa turhautunut menetelmiin ja tapoihin. On se sitten pajojen rakenne, Proakatemia-päivät tai jopa pakolliset kurssit Kuntokadulla. Miksei pajaan olla valmistauduttu, miksi me näitä arvoja aina käymme läpi, miksi meidän täytyy käydä leikkimielisesti läpi kuvitteellisia yrityksiä ja niiden markkinointia? Voi miksi miksi…

Kiinnostukseni on loppusyksystä ja näin alkuvuodesta kääntänyt päätään kohti fasilitointia. Viime keväänä käyty palvelumuotoilun kurssi ja sen tuomat ajatukset nousivat pintaan ja päätin lainata kirjastosta kirjan fasilitoinnista.
Akatemialle tullessamme, me Eventan 5.0 halusimme parantaa jo olemassa olevan yrityksen Eventa Creativen toimintatapoja ja käytäntöjä, aloittaen ihan toisten ajan kunnioituksesta. Olen myös aikanani osallistunut niin hyviin kuin hiukan huonommin valmisteltuihin pajoihin tai tilaisuuksiin. Kova halu on silti niitä parantaa, mutta tietotaitoa ei ole ollut. Joskus kokoukset ja pajat kestävät yliaikaa, koska emme osaa pysyä aiheessa tai keskitymme epäolennaiseen. Turhautumista löytyy ja sitä miettii mitä voisi tehdä paremmin toimiaksemme.

Kuva: Mukamas Learning Design

Mitä on fasilitointi?

Nimi fasilitointi tulee latinankielisestä sanasta facil eli helppoa. Se tarkoittaakin ryhmäprosessien helpottamista yhdessä tehden. Noin 90% ryhmien ongelmista ei liity itse asiasisältöön vaan työskentelytapoihin. Itse fasilitoinnin ydin on siis löytää ryhmälle oikea työskentelytapa, jotta se pystyisi toimimaan rakentavasti. (Nummi, 16-17, 2007).

Fasilitoinnin perusperiaatteeseen kuuluu erottaa työskentelytapa asiasisällöstä (Nummi, 17, 2007). Ei keskitytä tietoon, vaan kuinka tilannetta viedä fiksusti kohti päämäärää. Toisin sanoen ajatella yhdessä dialogia käyttäen ja sen synnyttämien ajatusten/ratkaisujen eteenpäin vieminen. Fasilitaattori kerää ryhmän tietotaitoa ja osaa ohjata heitä oikeaan suuntaan kohti ratkaisua ja toteutusta. Meille tutuin fasilitaattorin muoto on selvästi tiimiemme valmentajat.

Vaikkei valmentajia voi suoraan kutsua fasilitaattoreiksi, on rooleissa paljon samankaltaisuuksia. Molemmat vievät tiimiä/ryhmää eteenpäin eri tavoin, mutta fasilitaattori on selvästi prosessin ohjaaja, kun taas valmentaja tuo paljon asiasisältöä ja faktaa pöytään, myös kritisoi. Alla olevassa kuvassa on kaavio, mihin valmentaja, kouluttaja ja fasilitaattori kohdistuu. Kuva auttaa mielestäni hahmottamaan paremmin mihin kukin sijoittuu.

Kuva: Fasilitaattorin käsikirja, s.18, 2007

Esimerkki mitä fasilitaattori tekee: ongelmana voisi olla uuden toimistotilojen suunnittelu tai työhyvinvoinnin parantaminen. Tähän tilaisuuteen varataan aikaa yleensä joko koko päivä tai esimerkiksi pajaan käytettävät 4 tuntia, mikä riittää (tottakai tilaisuudet ovat hyvin tapauskohtaisia, joskus aiheita voidaan jatkaa toisena päivänä).

Fasilitaattoreilla on käytössään monenlaisia työkaluja, mutta hyvän fasilitaattorin luonteeseen kuuluu muutoskykyisyys, sillä osallistujia voi olla eri määriä, eikä kaikki työkalut sovi jokaiselle tiimille. Fasilitaattorilla on kuitenkin oltava tuleva päivä suunniteltuna ja jaoteltuna aloitukseen, runkoon ja lopetukseen (Nummi, 20, 2007). Kuulostaa mielestäni hyvin samalta kuin Akatemialla pidettävät pajat.

Tilaisuuksissa pureudutaan ongelmaan käytännön kautta. Jos aiheena on toimistotilojen suunnittelu, fasilitaattori aloittaa tilaisuuden fokusoimisella, eli tilaisuuteen virittäytymisellä. Eri työkaluja käyttäen joko tutustutaan, kerätään osallistujien odotuksia ja mielipiteitä (Nummi, 20, 2007). Runko-vaiheessa fasilitaattori kerää eri tavoin tiimiltä ideoita, eikä tyrmää mahdollisia ”huonompia” ideoita. Useimmiten fasilitaattori käyttää tiedon keruuseen divergentti ja konvergenttia menetelmää. Divergentti eli avaava malli mahdollistaa ideoiden sinkoilun, eikä vielä mietitä niiden toteutusta. Konvergentti eli sulkeva malli tapahtuu lopulta, kun aletaan pohtimaan ratkaisua ja toteutusta. Hyvä fasilitaattori lukee osallistujia, osaa tunnistaa ja kaivaa tietotaitoa sekä viedä ne toimintaan (Nummi, 23, 2007). Diver- ja konvergenttimalli on suomeksi siis ideoiden luominen ja valitseminen (Nummi, 28, 2007). Fasilitaattoreiden pitämien tilaisuuksien lopetus on usein hyvin samankaltainen kuin Motorola, mitä käytämme usein pajojen lopussa.

“Monissa organisaatioissa työpajoista on tullut toimintatapa. Fasilitointi on silloin keino löytää yhteinen ymmärrys löytää konkreettisia toimenpiteitä, joita ihmiset pitävät oikeina (Tunnetaanko teillä fasilitointi?, 2010).”

 

Toivottavasti antamani esimerkki avasi Sinulle sitä mitä fasilitointi on ja mitä fasilitaattori yrityksissä tekee. Kirja on nimensä mukaisesti fasilitaattorin käsikirja, sillä se antaa kuvitteellisen yrityksen kautta esimerkkejä mitenkä fasilitointi tapahtuu ja mitä työkaluja fasilitaattori käyttää.

 

Lähteet

Nummi, P. 2007. Fasilitaattorin käsikirja. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Talouselämä. 16.12.2010. Tunnetaanko teillä fasilitointi?. Verkkosivu. Luettu 21.1.2019.  https://www.talouselama.fi/uutiset/tunnetaanko-teilla-fasilitointi/e422d44a-a8ff-3fbb-abf7-3962f20b7876

Vilma Mutka. N.d.. Fasilitointi – mitä se tarkoittaa?. Verkkosivu. Luettu 21.1.2019.  https://mukamas.fi/uncategorized/fasilitointi-mita-se-tarkoittaa/

 

Kommentit
  • Maria Eskola

    Jee! Kivaa, että oot tehnyt esseen fasilitoinnista! 🙂 Sullahan on hyvin ymmärrystä aiheesta. Puhuttiinkin viime viikolla pajojen pitämisestä ja kerroit, että yksin pajan pitäminen epäilyttää. Mutta kannattaa kokeilla, niin sitä oppii parhaiten. Fasilitointi jos mikä on sellaista, että parhaiten oppii vaan käytännössä tekemällä ja kokeilemalla. Mutta jos kovasti jännittää, niin lue lisää. Oli asia mikä tahansa, niin kunnollinen aiheen tutkiminen ja valmistautuminen saa olon varmemmaksi ja jännitys vähenee 🙂

    5.12.2019
Post a Reply to Maria Eskola cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Maria Eskola Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close