Tampere
01 Dec, Tuesday
3° C

Proakatemian esseepankki

Avain omaan yritykseen



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Soluessee (Patrik, Ville ja Eetu)

Avain omaan yritykseen

 

Me olemme kaikki lähteneet Proakatemialle erilaisista lähtökohdista, mutta kaikilla meillä on ollut sama unelma – haluamme luoda jotain omaa sekä haluamme hyvän toimeentulon.

Yrittäjyydellä on suomessa tietynlainen stigma mielestämme. Yrittäjiä pidetään yleensä vähän omien teidensä kulkijoina ja jos menestyt, ihmiset eivät ymmärrä kuinka kovan polun olet yleensä joutunut käymään, jotta tämän hetkinen tilanteesi mahdollistaa sinun elää vähän leveämmin. Kun taas emme menesty, niin ihmiset ympärillä ottavat perisuomalaisen mentaliteetin, jota voitaisiin kutsua vaikka ”sanoinhan minä”-asenteeksi.

Me valittiin tämä kirja rungoksi esseellemme, koska tähtäämme kaikki tulevaisuudessa yrittäjiksi ja kirjan sisältö tukee meidän tavoitteitamme.

Raha ja vapaus

Kaikki me tarvitaan rahaa jossain muodossa, jotta voitaisiin elää muualla kuin kannon alla (ja syödäkki pitäis). Rahaa suomalaiset saa pääsääntöisesti työstä, joka tehdään työpaikalla ja palkka maksetaan sinulle tilille kerran kuussa. He ovat siis arkikielellä palkansaajia. Palkansaaja toimittaa verokortin työnantajalleen, joka laskee kerättävän veron ja lisäkulut palkasta ja maksaa sinulle sovitun summan tilille (josta nuo pakolliset menot on vähennetty). Palkka voi koostua niin tunti -tai kuukausipalkasta, erilaisista bonuksista ja kannustimista, aloitepalkkioista tai vaikka jostain patenteista jos olet oikein fiksu. Palkansaajana ei tarvitse itse stressata kirjanpidosta tai muista asioista kuin omista työtehtävistä – riittää siis että teet parhaan osaamisesi mukaan työtehtäväsi ja noudatat työpaikan sääntöjä.

Yrittäjänä voit vaihtaa osia. Otat riskin, työllistät toisia ja korjaat lisäarvon, jonka ansaitset. Koska otat riskin, työllistät muita ja kannat vastuut, on mielestämme täysin luonnollista että saat korjata kermat päältä pois omaan taskuusi. Vastuu ja vapaus kävelee myös käsikädessä. Jos kaapii pelkkää kermaa päältä pois, mutta ei muista leipoa kakkua, voi huonot ajat koetella hyvinkin nopeasti. Tarkoitamme tällä sitä, että on muistettava tehdä sitä perusduunia ja kehitettävä toimintaa jatkuvasti, jotta yritys menestyy ja pysyy voimissaan.

Yrittäjyyden vapaus, ei tarkoita pelkkää rahaa. Kirjassa avataan vapaus näin: ”Voit johtaa liiketoimia kesämökiltä, jos haluat. Monet muutkin yrittäjät tekevät niin. Voit mennä ja tulla miten haluat. Ei tarvitse selittää” (Puustinen, 2004, s 15)

Tämähän kuulostaa mahtavalta. Kesämökille koko kesäksi ja kylmä GT kätöseen ja homma rokkaa. Vai rokkaako? Palkansaajilla, jotka eivät ole koskaan toimineet yrittäjinä, voisivatkin ajatella näin. Ovathan he oppineet että oma tontti hoidetaan ja loppu on vapaa-aikaa. Yrittäjällä usein se vapaa-aikakin on työntekoa. Onhan hän yrityksen menestyksestä vastuussa 24/7, myös silloin kun se kylmä GT-juoma on kätösissä järvimökillä.

Itse yrittäjyyttä on paljon erilaista. Tutuin näky katukuvassa on varmasti, pienet myymälät, kioskit ja kaupat jotka pyörivät yrittäjävetoisesti. Sitten on lisäksi ravintoloita ja juottoloita jossa peräsimessä häärää ihka aito yrittäjä, eikä suuren osuuskauppa koneiston rattaat. Pienet yritykset ovatkin jäämässä isojen bulkkifirmojen jalkoihin, koska kotimaamme yrittäjistä monet ovat vanhempaa ikäluokkaa ja ovat jäämässä joko eläkkeelle tai eivät vain halua/pysty muuttamaan toimintaansa nykypäivän trendien mukaan.

Raha on hyvä yrittäjän motiivi, eikä terve ahneuskaan ole pahasta. Mielestämme kuitenkin henkinen hyvinvointi ja työn mielekkyys ajaa usein pelkän rahan edelle. Osa meistä on nähnyt hyvin läheltä, mihin liika suorittaminen ilman motivaatiota voi viedä – burnouttiin. Loppuun palaminen eli burnout, ei palvele ketään. Se lamauttaa toimintasi pahimmillaan kuukausiksi joten, pitäkää huolta itsestänne että saatte lepoa ja vapaa-aikaa myös töiden ohelle, vaikka oman firman pyörittäminen onkin jännää ja mielekästä on meidän hyvä pysähtyä ja miettiä välillä onko raha olemassaolomme tarkoitus.

Oma firma on seikkailu

”Yhden asian voi luvata uudelle yrittäjälle: siitä tulee suuri älyllinen seikkailu. yrittäminen vaatii pitkäjänteistä työstä, mutta se tarjoaa vastaavasti myös äärimmäisiä tyydytyksen hetkiä. Yrittäjä kantaa suurta vastuuta, mutta hänellä on myös valtaa. Palkansaajana sinun täytyy tyytyä niihin olosuhteisiin, jotka työnantaja järjestää”. (Puustinen, 2004 s 24)

Naulan kantaan. Kirja avaa yrittämisen peruselementtejä hyvin! Oman yrityksen pyörittämisen jännittävyys ja se miten se avartaa omia näkökulmia on ilmiömäistä. Sitä oppii, oikeastaan mitä vain. Oppii kommunikoimaan, kuunteleen, neuvottelemaan, kiiruhtamaan, rauhoittumaan, opiskelemaan ja vaikka mitä. Nykypäivän yrittäjän pitää olla todella joustava, mutta samalla jämäkkä. Koemme että kuluttajat arvostat omien arvojensa takana seisovia yrityksiä, jotka kuitenkin kuuntelevat heidän mielipiteitään ja kehitysideoitaan.

Ketäs nämä yrittäjät sitten ovat?

Yrittäjiä on vauvasta (ainakin melkein) – vaariin. Laihasta lihavaan ja niin edespäin. Kukaan meistä ei ole yksin. Kirjan mukaan joka vuosi perustetaan yli 20 000 uutta yritystä ja lähes yhtä moni lopettaa toimintansa. Yrityskanta kuitenkin kasvaa hiljalleen. Palveluja tarjoavien yritysten määrä on kasvanut vauhdilla 2000-luvulla, kun digitalisaatio on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia yrityksille. Ohjelmistot ja palvelimet ovat välttämättömiä lähes kaikille yrityksillä tänä päivänä ja kotisivujen rakentaminen ja päivittäminenkin pitäisi hoitaa. Yrittäjiksi tarvitaan siis eri koulutusaloilta ja eri kiinnostuksenkohteita omaavia henkilöitä enemmän kuin koskaan aiemmin, koska tarpeemme ovat kasvaneet ja mahdollisuudet ovat lähes rajoittamattomat.

Kirjan mukaan uusyrittäjien Keski-ikä suomessa on 35-vuotta ja suosituimmaksi motiiviksi yrittäjyydelle nousi itsensä toteuttaminen. Peräti neljällä viidestä uusyrittäjästä on perheessään tai lähipiirissään yrittäjiä. Yrittämisen arjen seuraaminen ei ole lähipiirille tuskaa, koska esimerkki näyttää usein johtavan yrittäjyyteen.

Patrikilla ei ollut perheessään yhtään yrittäjiä, vaan isä on toiminut myyntitehtävissä koko ikänsä, äiti talouspuolen johtotehtävissä. Isovanhemmista mummulla oli kenkäkauppa Nokian keskustassa 20 vuotta ja mummu usein puhuikin yrittäjyydestä ja seinällä komeile Nokian yrittäjä naisten arvomerkki. Kauas ei kuitenkaan omena puusta pudonnut. Halu yrittäjyyteen kuitenkin kasvoi seuraamalla lähipiiriä. Koulut käytiin ruotsinkielisessä peruskoulussa Tampereella ja useiden luokkakavereiden vanhemmat olivat yrittäjiä. Tuli siis hyvin läheltä nähtyä vähän menestyksekkäämpää yrittäjyyttä myös joka taas toi mielikuvan siitä, että yrittäjyyshän on se joka kannattaa. Jos kaverin vanhemmat olisi omistanut jonkun konkurssiavaille valmiin kioskin ja vanhemmat olisivat olleet päällepäin nähtynä todella stressaantuneita ja eivät nauttisi elämästään, olisi ajatus yrittäjyydestä voinutkin olla erilainen.

Myöskään Villen suvussa yrittäjyyttä ei ole isommassa mittakaavassa ollut. Kiinnostus yrittäjyyteen on lähtenyt varmaan isän kautta, mutta vasta muutama vuosi sitten kun isä osti itselleen yrityksen, jossa oli yrittäjämäisesti tehnyt töitä jo 20 vuotta. Toki me yritettiin jo nuorena kun tehtiin kesärahat poimimalla satoja litroja hilloja, joita myytiin kotipihassa ohiajaville turisteille ja ne menivätkin kun kuumille kiville. Hillalitra valmiiksi sokeroituna ja purkitettuna maksoi 12 euroa ja niitä purkkeja myytiin satoja. Ei tarvittu viikkorahoja tai mitään muutakaan, vaan me tehtiin omat rahat itse jo silloin ja niillä rahoilla sitä mopot, pyörät ja muutkin menot kustannettiin. Tietynlaista yrittämistähän sekin oli ja se tuntui jo silloin tosi hyvältä ja muistan edelleen sen fiiliksen kun kassalipas pursusi äärimmillään seteleitä, jotka me oltiin saatu varakkailta turisteilta. Siihen aikaan sain myös ensikosketuksen lisämyyntiin ja myynnistä saatuihin onnistumisen tunteisiin ja samat fiilikset draivaa yrittäjyydessä ja myyntityössä tänäkin päivänä. Tämän lisäksi yrittäjyyskouluun lähtemisen intoa nostatti se, kun pääsi sivusta seuraamaan isän toimia yrittäjänä, kun töitä pääsi tekemään missä tahansa ilman, että oli sidottu tiettyihin aikatauluihin tai paikkaan. Nykyään isä tekee töitä n. 5 tuntia viikossa ja maksaa itselleen 5000 euron kuukausipalkan ja sen lisäksi tilikauden tulos on aina positiivinen. Kesäaikaan toimisto on meidän mökillä ison järven keskellä pienessä saaressa, missä on laavulla läppäri, puhelin ja nettiyhteys. Työpäivä alkaa sillä, että isä käy laskemassa muikku verkot saaren kupeeseen ja sen jälkeen keittää nokipannukahvit nuotiolla. Kahvin jälkeen voikin avata läppärin ja tehdä pari tuntia töitä siinä uskomattomassa hiljaisuudessa, jossa ainoat äänet on nuotion rätinä ja aaltojen loiske. Sen jälkeen voikin käydä nostamassa muikkuverkot, jotta saa paistaa nuotiolla niistä lounaan. Lounaan jälkeen saattaa tulla pari puhelua asiakkailta ja sitten voikin jo vaihtaa vapaalle, lämmittää rantasaunan ja nauttia kesästä. Samanlaiseen tilanteeseen voisin kuvitella itsenikin joskus ja tämä on näkemäni yrittäjyyden parhaita puolia johon kannattaa pyrkiä.

 

Eetun vanhemmat ovat opettajia, joten sanotaanko taustan olevan oman perheen osalta kaukana yrittäjyydestä ja sen tuomasta taloudellisesta ahdingosta tai menestyksestä. Opettajalle kun viran myöntää, niin palkkatulo on käytännössä taattu, mutta ei sillä rikastuta. Yrittäjiä löytyy kyllä suvusta, kaikki kolme setää joko omistavat edelleen useammankin yrityksen, tai ovat ainakin perustaneet menestyvän ja nykyään heidän lapsillaan omistuksessa olevan yrityksen. Omalla kohdalla ei kuitenkaan ollut firmaa mitä periä, ja sitä inspiraatiota löytyi hieman eri kautta.

 

Yrittäjyyteen syttyi kipinä kun autohullu pikkupoika näki setänsä uuden mersun ja kuuli sanat “firma meni kaupaksi”. Assosiaatio uusien ja komeiden autojen ja yrittäjyyden (ja yrityksen myymisen) välille syntyi, ja ehkä se siellä alitajuntaisesti kummitteli kunnes ensimmäinen oma firma perustettiin vuonna 2014 Skotlannissa lakiopintoja suoritettaessa. Lakiopinnot maistuivat hieman kuivemmalta kuin Saharassa valmistettu hiomapaperi, joten omaa itseään piti päästä toteuttamaan muulla tavalla. Sisällöntuotanto oli jo hetken ollut mukana omassa elämässä lisätienestejä tuomassa, joten firma pystyyn ja näpyttelemään.

 

Digitaalinen markkinointi ja nettisivujen tekeminen opeteltiin oman kiinnostuksen vuoksi, ja niinhän se palvelu repertuaari laajenikin. Myöhemmin heräsi kiinnostus passiiviseen tuloon ja sitä kautta liiketoimintaan joka sitä voisi luoda, ja seuraava steppi onkin keksiä että miten tehdä rahaa kuukaudesta toiseen ilman että tarvitsisi itse tehdä enempää töitä kun huvittaa.

 

Hienot autot, (kaunis) vaimo ja passiiviset tulot, kiitos.

 

Liikeidea ratkaisee

Liikeidean ei tarvitse olla mullistava. ”Liikeidean ei tarvitse olla omaperäinen eikä uusi. Liikeidean ei tarvitse olla edes hyvä. Riittää, kun se toimii” (Puustinen, 2014 s 41). Tästä meillä kolmella onkin kokemusta. Pyöritimme akatemialla Pitstop-nimistä renkaanvaihto projektia muutaman kauden ja se uskokaa tai älkää, me ei keksitty renkaanvaihtoa ensimmäisenä. Me vaan muokattiin sitä houkuttelevammaksi. Homma toimi ripeämmin ja ihmisläheisemmin kuin monet muut renkaanvaihto tarjoavat firmat, joten asiakkaat pitivät meidän tekemisestä ja palasivat vuosi toisensa jälkeen meille.

Toinen hyvä esimerkki on rakettimyynti. Vaikka rakettimyynnistä on kyse, eihän se mitään rakettitiedettä ole. Patrikilla oli kokemusta rakettimyynnistä muutaman vuoden ajalta ja sai hoidettua meillä projektin Suomen Ilotulite Oy:n kanssa joka toissa vuonna poiki pari pistettä ja sen tuoman myynninkasvun myötä, meillä olikin 4 isoa prismaa myyntipisteenä viimevuonna – eli isoimpia myyntipisteitä Tampereella. Tänä vuonna olisi tarkoitus kasvattaa toimintaa vielä enemmän, mutta se jääköön vielä vähän salaisuudeksi, että mihin sillä tähdätään.

Töidemme kautta saimme myös idean TeknoApurit projektista, missä ideana on auttaa asiakkaita tietoteknisissä asioissa juuri siellä missä ne ongelmat yleensä ovat eli kotona. Juuri tänään töissä asiakas kysyi miksei tällaista palvelua tahdo saada mistään ja samanlaisesta asiakaskohtaamisesta idea aikanaan lähtikin. Lähdimme siis vastaamaan tähän tarpeeseen ja starttasimme siitä projektin mihin saatiin hyvä porukka mukaan. Idea on loistava sillä samanlaisia palveluita on niin vähän, jos ollenkaan. Keskitymme auttamaan asiakasta kohtuu hinnalla hoitamalla kaikki arjen tietotekniset ongelmat asiakaslähtöisellä ja palvelualttiilla asenteella niin, että asiakkaan ei tarvitse itse tehdä yhtään mitään muuta kuin tilata ja maksaa palvelu ja nauttia siitä, että he saavat samalla rupatella ammattitaitoisen, ystävällisen, iloisen ja puheliaan TeknoApurin kanssa samalla kun kahvin juonnin lomassa opetetaan, autetaan ja laitetaan hommat kuntoon.

 

Omaperäinen ei Eetunkaan liikeidea ollut, nettisivuja kun tekee kaikki mainostoimistoista naapurin mukuloihin. Se miten nettisivuja tehdessä voidaan erottautua muodoistua avainkysymykseksi, ja siihen sopivan vastauksen keksiminen veikin aikansa. Tällä hetkellä opinnäytetyötään Eetu tekee omalle yritykselleen, jota kautta saadaan aikaiseksi erilainen ja optimoitu tapa toteuttaa verkkosivuja pienille ja keskisuurille yrityksille, joita eivät hifistelyt kiinnosta, vaan tärkeintä on se että homma toimii ja sivut tuo lisää bisnestä. Keskeisintä voitaneen siis sanoa olevan asiakkaan ongelman ratkaisu tavalla, joka ei maksa vuotuisen liikevaihdon verran, ja on helposti käytettävissä ilman koodailu taitoakin. Liikeidea todellakin ratkaisee, eikä sen tarvitse olla uniikki. Kunhan se toimii.

 

Kaikki tähtää myyntiin

Meillä kaikilla kolmella on kokemusta menestyksekkäästä myyntityöstä operaattorimaailmassa. Eetu on tehnyt ständi-myyntiä Telialla ja Ville ja Patrik on nykyisen Elisa myymälätyöskentelyn lisäksi tehnyt myös call center-myyntiä puhelimitse. Koulun aikana olemmekin ymmärtänyt, että myynti ja omien tuotteittensa aktiivinen ”promoaminen” asiakkaille onkin avain onnistuneeseen menekkiin. Esimerkiksi Pitstop-projektin aikana, olimme aktiivisesti esillä sosiaalisessa mediassa, sekä olimme yhteydessä asiakkaisiimme sähköpostitse, jotta he tiesivät, milloin rengassesonki jälleen on. Verkostoituminen ja asiakasrekisterit, ovatkin todella tärkeitä, jotta pystymme toimimaan tehokkaasti ja saamaan uusista ja lämpimistä kontakteista mahdollisia asiakkaita. Kirjassa avataan myynti hyvin muutamalla lauseella ”Monet yrittäjät kuvittelevat, että tuote on niin hyvä, ettei sitä tarvitse myydä. Todellisuudessa kyse on viitseliäisyyden puutteesta ja ujoudesta. Useimmat meistä eivät uskalla heittäytyä tilanteisiin ja nostaa omaa häntäänsä. Myyntiä ei arvosteta. Taitavia myyjiä pidetään helppo heikkeinä. Tällainen ylimielisyys tulee kuitenkin kalliiksi” (Puustinen, 2004, s 132).

Puustisen kirjoittama ujous sekä rohkeuden puute onkin hyvin tuttua, niin työelämästä sekä akatemialta. Usein monet meistä puhuvat paljon, mutta kun tulee h-hetki, jolloin luurin pitäisi nousta korvalle ja lähdetään kontaktoimaan asiakkaita, tulee vaikka minkälaista tekosyytä ja muuta tekemistä. Myyntiin fokusointi ja keskittyminen, onkin mielestämme tärkeimpiä asioita, mihin varsinkin uuden yrittäjän kannattaa keskittyä. Kuten Elisalla meille opetettiin alussa: Myydään ensin ja mietitään sitten toteutustapaa (kärjistetysti).

 

Kohti omia unelmiamme

 

Kohta meillä kaikilla valmistuminen häämöttää ja tavoitteet rupeaa selkiytymään meillä jokaisella. Työelämässä meillä jokaisella on portteja jo auki, mutta tiedämme kaikki, että yrittäjiä meistä tulee tavalla tai toisella. Joko täyspäiväsiä tai osa-aikaisia. Vaikka yrittäjyydessä on paljon riskejä ja vaatii meiltä kaikilta paljon, olemme jo nyt varmoja siitä, että meillä on tarvittavat tiedot ja taidot aloittamaan menestyvä yritys. Tämä kirja toimiikin hyvänä oppaana ja tulee varmasti eksymään meidän käsiin myös jatkossa.

 

Lähteet:

 

Puustinen Terho, 2014, Avain omaan yritykseen

 

Heiskanen, Katariina – Kekäläinen, Sirpa – Lundén, Anna, Vanhanen Rauno, 2000, Elämäni Yritys

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close