(Julkaistu lehdessä: Pyrintöläinen 4/21)

Cheerleading on vaativa, monipuolinen sekä motorisia taitoja vahvasti kehittävä laji. Ennen kaikkia näitä cheerleading on kuitenkin opettavainen joukkuelaji isolla J:llä. Cheerleading jättää vahvat jäljet jokaisen sitä harrastaneen elämään, ja lajista ammennetuista tiedoista ja taidoista voi hyötyä pitkälle eläkeikään asti. Mitä cheerleading meillä Pyrinnössä siis opettaa aivan jokaiselle nykyiselle, entiselle ja tulevalle harrastajalle?

   Luottamusta. Jo ihka ensimmäisistä treeneistä asti Pct-hallilla Nekalassa cheerleading opettaa luottamusta. Monen ihmisen kanssa yhdessä suoritettavat nostot ja pyramidit vaativat ennen kaikkea luottamusta joukkuekavereiden taitoihin. Yksilötaidot, kuten permantoakrobatia, edellyttävät luottamista omiin kykyihin. Yksi merkittävimmistä cheerleadingista ammennettavista opeista on kuitenkin joukkueen keskeinen luottamus. Joukkueen välinen luottamus, luottamus siihen, että jokaista kunnioitetaan ja kuullaan, luo jokaiselle vapauden olla oma itsensä. Luottamuksen merkityksen ymmärtäminen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen on suuri taito kenen tahansa elämässä. 

     ”Cheerleading ja joukkueessa urheileminen on kasvattanut omaa itseluottamusta ja kyvykkyyden ja pystyvyyden tunteita, kun pystyy saavuttamaan omia ja joukkueen yhteisiä tavoitteita kovan työn tuloksena. Etenkin viime vuosien aikana on syntynyt myös ajatus prosessiin luottamisesta, kun tietää valmentajilla olevan selvät suunnitelmat tavoitteisiin pääsemiseksi. Uusia taitoja opetellessa joukkueen keskinäinen luottamus on avainasemassa, sillä on pystyttävä luottamaan siihen, että tekeminen on turvallista, vaikka jotain odottamatonta tapahtuisi. Joukkueen keskinäinen luottamusside on myös kannatellut haastavina hetkinä, kun oma itseluottamus on horjunut” – Tiia, harrastaja.

   Pitkäjänteisyyttä. Mitään ei opita vahingossa, etenkään cheerleadingissa. Taidot vaativat harjoittelutunteja alleen, etenkin, kun taidon oppiminen saattaa riippua jopa kymmenien ihmisten samanaikaisesta onnistumisesta. Joukkueen pääkilpailuihin saatetaan valmistautua vuosi ennen kilpailupäivää, jotta ohjelma on varmasti valmis. Lajissa pidemmälle edettäessä taidot vaikeutuvat, ja samaa vauhtia myös niiden oppimisesta tulee entistä työläämpää ja hitaampaa, ja yhtä taitoa varten saattaa joutua harjoittelemaan kuukausia ennen yhtäkään onnistumista. Tällaista pitkäjänteisyyttä moni joutuu varmasti opettelemaan myöhemmin elämässään, mutta cheerleading opettaa siihen ihan huomaamattaan. 

         ”Cheerleadingissa on tärkeää, että sekä yksilöiden että joukkueen näkemys pitkäjänteisestä urheilusta ja tavoitteista ovat linjassa keskenään. Urheilussa koin tärkeäksi sen, että haastavina hetkinä oli mahdollisuus tukeutua, omaan sekä joukkueen yhteiseen, pitkän aikavälin suunnitelmaan, sillä sen avulla oli mahdollisuus pysähtyä tarkastelemaan kehitystä ja tavoitteiden saavuttamista. Asetimme joukkueen ja valmentajien kesken pitkäjänteisen suunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi, ja lopuksi pitkäjänteinen työ palkittiin, kun saavutimme tavoitteemme; paikka cheerleadingin EM-kilpailuihin ECL-liigan kilpailuiden kautta.” – Anni, entinen harrastaja.

   Suvaitsevaisuutta. Cheerleadingissa joukkuekoot ovat usein suuria, ja joukkueeseen mahtuu monenlaisia ihmisiä. Kaikkia harrastajia kuitenkin yhdistää yksi tekijä: rakkaus lajia kohtaan. Vaikka cheerleadingissa suuressa osassa ovat fyysiset suoritukset, vaatii niissä onnistuminen välitöntä avoimuutta ja keskustelua, sillä cheerleadingissa et onnistu yksin. Avoin keskustelu ja yhdessä pohtiminen ovat ehdottomasti lajin suuri rikkaus, eikä tämänkaltaista mahdollisuutta ryhmätaitojen kehittymiseen tule aivan heti mieleen. 

   ”Cheerleading on opettanut ainutlaatuisella tasolla tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ja niin harrastajana kuin valmentajanakin olen oppinut huomioimaan erilaiset persoonat eri tavoin. On ollut hienoa huomata, kuinka eri tavalla erilaiset ihmiset reagoivat esimerkiksi muutoksiin kisaohjelmassa, tai treenirungon rakenteeseen. PCT:ssä ja varmasti kaikissa seuroissa on erilaisia ihmisiä, ja ainakin itseäni tämä erilaisuus on auttanut vahvemman yhteisöllisyyden tuntemisessa, sekä omien vahvuuksieni ja heikkouksieni tunnistamisessa ja löytämisessä.” – Jonna, harrastaja ja valmentaja.

   Cheerleading siis opettaa monia tärkeitä asioita, ja nämä kaikki ovat erinomaisia avaimia myös lajin ulkopuoliseen elämään. Näiden kaikkien oppien lisäksi cheerleading nivoo ihmisiä yhteen, eikä cheerleadingyhteisöstä turhaan puhuta perheenä. Meidän cheerperheessä, eli PCT-perheessä, on sallittua olla oma itsensä. Yhdessä koetut ilon hetket, surun hetket ja kaikki hetket ja tunteet näiden väliltä luovat yhteen hiileen puhaltamista ja elinikäisiä ystävyyssuhteita. Parasta on #pctperhe.