Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Automaation vaikutukset logistiikkaan



Kirjoittanut: Santtu Luoma - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

1. Johdanto

Käsittelen kirjoituksessa automaatiota lähinnä logistiikassa, eli mitä se tarkoittaa ja miten sitä voidaan hyödyntää. Otan myös huomioon mitä automatisaation lisääminen tarkoittaa ihmisten työpaikoille.

Automaatiota on hyödynnetty eri prosesseissa jo pitkään, joten sen vaikutuksista ja seurauksista on jo paljon tutkimustuloksia (Laaksonen, 2020, s. 6). Esimerkiksi tuotantopuolella tiedetään automaation pienentävän kustannuksia, koska se toimii nopeammin ja tarkemmin kuin ihminen samassa ajassa. Yleensä järjestelmät ovat myös turvallisia, sillä ne toimivat aina niin kuin ne on määrätty toimivan.

Laaksosen (2020) mukaan automaatio voidaan määritellä jonkin prosessin tai koneen automaattisena ohjaamisena. Sen suorittaa mekaaninen tai sähköinen laite ihmisen puolesta. Laitteiden automatisointi taas tarkoittaa automaation lisäämistä nykyisiin toimintatapoihin, eli käsin tehtävän työn muuttaminen automaattiseksi.

Nykyään prosessien automatisointi logistiikassa ja toimitusketjujen hallinnassa on ollut trendi, ja sen merkitys tulee kasvamaan entisestään lähitulevaisuudessa (Nitsche, 2021, s. 1). Yritykset silti epäilevät ja kokevat haasteita kehittää automaatioratkaisuja. Ongelmia aiheuttavat korkeat kustannukset ja ongelmat integroida automaatio nykyisiin olemassa oleviin järjestelmiin.

 

 

 

2. Automaatio

Automaatiolla voidaan ajatella olevan eri tasoja (Laaksonen, 2020, s. 8). Tasoilla tarkoitetaan sitä, kuinka automatisoitu järjestelmä on. Mitä korkeammalle tasolle automaatio on viety, sen itsenäisemmin kone pystyy suorittamaan annetun tehtävän ja ihmisen tukea ei välttämättä tarvita. Laaksosen mukaan automaatiota voidaan myös yhdistää ihmisen toimintaan ja jaotella sitä sen perusteella. Esimerkiksi, jos laite ei ole yhtään automatisoitu, niin ihminen suorittaa kaiken työn. On myös mahdollista, että järjestelmä ehdottaa sopivaa ratkaisumallia ja suorittaa sen, mikäli ihminen sen hyväksyy. Täysin automatisoitu laite, eli järjestelmä toimii täysin itsenäisesti ilman ihmisen valvontaa. Automaatio ei ole yksinkertainen mustavalkoinen määritelmä, niin että järjestelmä on joko manuaalinen tai automatisoitu. Oikeastaan se on liukuva käsite, jossa on eri välivaiheet manuaalisen ja täysin automaattisen välillä.

Robotilla yleisesti tarkoitetaan yhtä älykästä laitetta, joka pystyy älykkäällä mekaniikallaan tekemään jotain hyödyllistä, kun taas automaatio tarkoittaa esimerkiksi tehtaissa, sairaaloissa tai liikenteessä laajempaa teknologiajoukkoa (Ventä ja muut, 2018, s. 12). Esimerkkinä tästä, lehmiä automaattisesti lypsävää laitetta kutsutaan lypsyrobotiksi ja tehtaassa automaattisesti toimiva hitsauslaite on hitsausrobotti. Molemmat ovat robotteja, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti, mutta ne koostuvat isommasta teknologiajoukosta.

Nykyään automaatio ja robotiikka sotkeentuu helposti. Eikä oikein tiedetä mitä nimitystä kuuluu käyttää (Ventä ja muut, 2018, s. 12–13). Esimerkiksi autonomista autoa todennäköisesti tullaan kutsumaan autonomiseksi autoksi, mutta ei robottiautoksi.

 

3. Ratkaisut logistiikassa automaation avulla

Nykypäivänä yritykset pähkäilevät erilaisten logististen ongelmien kanssa ja yksi niistä on esimerkiksi tiheneville kaupunkialueille tavaran toimittaminen kestävästi (Nitsche, 2021, s. 6). Tähän haasteeseen kuriiri-, pika- ja pakettipalveluiden on vastattava ja ratkaistava ongelma. Nitschen mukaan myös monissa teollisuusmaissa vallitsee huutava kuljettajapula, mikä lisää vielä painetta tavaroiden toimittamiseen entisestään. Tällaisen ongelman ratkaisuksi voitaisiin kehittää autonomisia kuorma-autoja, niin voitaisiin tyydyttää kasvavien kaupunkien logistisia tarpeita ja vastata kuljettajapulaan.

3.1 Turvallisuus ratkaisut

Automaatiota voidaan myös lisätä esimerkiksi pitkiin runkokuljetuksiin maantiellä ja suurimmat ratkaistavat ongelmat liittyvät pääosin kuorma-auton kuljettajaan (Laaksonen, 2020, s. 10). Kuljettajat joutuvat huolehtimaan lepoajoistaan ja, että päivittäinen ja viikoittainen ajoaika ei ylity, se laskee tehokkuutta. Heille pitää maksaa palkkaa, joka taas on pois yrityksen rahoista. Tämä on välttämätöntä, niin kauan kunnes kuljettajat pystytään jotenkin korvaamaan.

Laaksosen (2020) mukaan nykyään kuorma-autoista löytyy erilaisia turvajärjestelmiä, joiden avulla parannetaan turvallisuutta, mutta ne eivät tietenkään korvaa kuljettajan vastuuta olla hereillä ja valppaana. Esimerkiksi uusista malleista löytyy järjestelmä, joka tarkkailee etäisyyttä edellä menevään kulkuneuvoon, ja jos etäisyys menee liian pieneksi, niin se hidastaa vauhtia automaattisesti.

Ihmisen ohjaaman kuorma-auton ja automaattisen kuorma-auton ajokäyttäytyminen eroaa toisistaan (Feng ja muut, 2019, s.2). Eroja on esimerkiksi kaistan valinnalla sekä kaistalla sijoittumisessa. Automaattisella kuorma-autolla on kyky pitää auto turvallisella ajolinjalla. Kyllä ihminenkin siihen pystyy, mutta on helpommin erehtyvä sekä tekee helpommin virheitä.

3.2 Ajaminen autonomisesti

Pöyskö ja muut (2016, s. 20) kirjoittavat, että autonomisia rekkoja ovat tutkineet, testanneet ja kehittäneet Volvo, Scania ja Daimler sekä muut johtavat ajoneuvovalmistajat. Suljetuilla alueilla niitä on jo osin käytössä. Esimerkiksi Länsi-Australiassa kaivosyhtiö on ottanut käyttöön 69 itsenäisesti toimivaa kuorma-autoa kaivoksen sisäisissä kuljetuksissa. Myös useat valtiot kuten Hollanti, USA ja Iso-Britannia ovat jo varautuneet muokkaamaan säädöksiään autonomisia kuorma-autoja varten.

Raskaan liikenteen ajoneuvot voivat kommunikoida keskenään ja se mahdollistaa kuorma-autojen ajamisen letkassa, ja parantaa liikenneturvallisuutta (Pöyskö ja muut, 2016, s. 22). Tällaisessa tilanteessa jonon ensimmäinen ajoneuvo ohjaa jonoa ja muut seuraavat automaattisesti pitäen etäisyyden lyhyinä. Tosin automaattisten kuorma-autojen käyttö ja letka-ajo ovat kokeiluvaiheessa. Teknologian kehittyminen kaupalliseen käyttöön voi viedä vuosia ja sen käyttö voi aluksi rajoittua vain tietyille osaa tieverkkoa.

Kuorma-autojen automatisoituessa niiden täytyy olla tarkkoja ja kaikkien osien täytyy olla toiminta varmoja, sillä muuten turvallisuus kärsii ja ajoneuvoihin ei voi välttämättä luottaa (Begizhonov ja muut, 2021 s. 2). Täysin automatisoituun ajoneuvoon olisi integroitu erilaisia tutkia, luotaimia, GPS-navigaattoreita ja videokameroita. Ajoneuvo olisi yhteydessä muihin ajoneuvoihin, verkkoon ja seuraisi ympärillä olevaa infrastruktuuria. Sitä ohjaisi tietokone automaattisesti ilman ihmistä.

 

4. Hyödyt ja ongelmat logistiikassa

Automaation lisääminen logistiikkaan tuo mukanaan erilaisia hyötyjä, mutta myös ongelmia mitkä täytyy ottaa huomioon, kun automatisaatio lisääntyy. Esimerkiksi kustannustehokkuus paranee, kun automatisaatio tuodaan mukaan. Ongelmina on järjestelmien saaminen käyttöön.

 

4.1 Hyödyt

Automatisoinnin tuomia hyötyjä ovat esimerkiksi kustannushyödyt ja niistä keskeisimpänä polttoaine kustannuksien aleneminen, kaluston käytön tehostuminen, kun rekat ovat vähemmän pysähdyksissä, kuljettajien tehokkuuden lisääntyminen ja joissain tapauksissa kuljettajapulan ratkaiseminen (Pöyskö ja muut, 2016, s. 22). Henkilöstöhyötyjen saavuttaminen tarkoittaisi sitä, että kuljettajat voisivat viettää lepoaikaa, kun rekat ajavat letkassa, eli siis ensimmäisen ajoneuvon ohjauksessa. Toinen mahdollisuus olisi kuljettajien poistaminen kokonaan letka-ajossa olevissa ajoneuvoista. Tämä vaatii kuitenkin sen, että kuljettajien lepoajan vietto sallitaan, kun kuorma-auto on liikkeellä kytkettynä letkaan.

 

4.2 Haitat

Automaatio ei kuitenkaan tuo pelkkiä hyötyjä, vaan se tuo mukanaan erilaisia ongelmia, mitkä vaikuttavat työntekijöihin, sekä pitkät rekka letkat tarvitsisivat omat kaistat, että liikenne olisi sujuvaa (Pöyskö ja muut, 2016). Mikäli automaatiota lisätään huomattavasti, niin se jättää useita kuljettajia työttömäksi ja siten nostaa työttömyysprosenttia. Ongelma on hieman ristiriitainen, koska yritykset tavoittelevat voittoa ja samalla maksimoida kaluston käytön, mutta samalla ihmisiltä lähtisi työpaikat.

 

5. Yhteenveto

Automaatiolla on vielä paljon potentiaalia kehittyä ja tuoda lisää uusia ratkaisuja juuri esimerkiksi logistiikan pariin. Kuitenkin vielä on ongelmia, esimerkiksi automaatioteknologia ei ole vielä niin kehittynyt, että siitä saataisiin täysi hyöty irti. Ongelmana on esimerkiksi uusien ohjelmistojen kytkeminen vanhoihin järjestelmiin.

Automatisoinnin hyödyt ovat parempia itse yrityksille, kuin työntekijöille. Toisaalta turvallisuuteen liittyvät automaattiset järjestelmät yhdessä kuljettajan kanssa lisäävät liikenneturvallisuutta, mikä on tietysti tärkeä asia kaikkien kannalta. Pääosin mahdolliset hyödyt ovat kuitenkin rahallisia yrityksien kannalta.

Haitat koskevat pääosin työntekijöitä, sillä heidän työpaikkansa ovat uhattuna, mikäli joskus olisi mahdollista korvata kuljettajat kokonaan automaation avulla. Kuitenkin automaation avulla saadaan paljon hyvää aikaan, eikä kuljettajia olla korvaamassa vielä hetkeen aikaan kuorma-autojen hyteistä.

Lähteet

Begizhonov, S., Buyvol, P., Makarova, I. & Tsybunov, E. (2021). Parameterization of the ABS electronic control unit for increasing the autonomous trucks’ active safetyMATEC web of conferences, 341, 26. https://doi.org/10.1051/matecconf/202134100026

Chen, F., Song, M., Ma, X. & Zhu, X. (2019). Assess the impacts of different autonomous trucks’ lateral control modes on asphalt pavement performance. Transportation research. Part C, Emerging technologies, 103, 17-29. https://doi.org/10.1016/j.trc.2019.04.001

Laaksonen, E. (2020). Kuljetuslogistiikan kehittäminen automatisoinnin avulla [kandidaatintyö, Lappeenrannan yliopisto]. Noudettu 7.10.2021 osoitteesta https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/162076/kandidaatinty%C3%B6_laaksonen_eero.pdf?sequence=1

Nitsche, B. (2021). Exploring the Potentials of Automation in Logistics and Supply Chain Management: Paving the Way for Autonomous Supply ChainsLogistics, 5(3), 51. https://doi.org/10.3390/logistics5030051

Pöyskö, T., Hurskainen, E., Lapp, T., Vaarala, H. Liikennevirasto. (2016). Automaatio ja digitalisaatio logistiikassa: Kehitys näkymiä Suomessa ja maailmalla. Liikennevirasto. Noudettu 15.10.2021 osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/124788/lts_2016-41_978-952-317-307-1.pdf?sequence=2

Ventä, O., Honkatukia, J., Häkkinen, K., Kettunen, O., Niemelä, M., Airaksinen, M., Vainio, T. Valtioneuvosto. (2018). Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-484-9

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close