Voi rakas hyvinvointi, keho ja mieli! Välillä olen potenut jopa huonoa omaatuntoa siitä, kun en suorita niin paljon tai kalenterini ei ole niin täynnä kuin pitäisi. Olen panostanut todella paljon tietämykseen, mikä on minulle kuluttavaa ja mikä ei. Yrittäjän elämässä ikuinen totuus on, että töitä pitää tehdä paljon ja takoa kun rauta on kuumaa. Minä en ole siihen hirveästi suostunut, koska kaikista tärkeintä minulle on oma hyvinvointini ja sen kautta elämänilosta huolehtiminen. Tommy Hellsten kirjoittaa paljon arvoista ja niiden elämisestä todeksi kirjassaan Saat sen mistä luovut. On käsittämätöntä, miten hyväksymme itsessämme sen, että rakennamme identiteettimme työstä käsin ja hukkaamme matkan varrella itsemme (Hellsten). Hellsten mainitsee myös siitä, kuinka jokaisella yksilöllä on mahdollisuus riskeerata ihan kaikki: kun terveys menee, stressi hakkaa sydämessä, perhe huutaa apua ja kuolema kolkuttaa ovella, niin työn merkitys on mitätön.

On mahdotonta myöskään löytää tai sanallistaa mitään tiettyä toiminnan kaavaa, mikä toimisi aina ja jokaiselle. Ääripäinä tälle toimii liika tekeminen ja juokseminen paikasta toiseen, sekä liika rauhallisuus ja toiminnan vähäisyys, melkeinpä välttely. Mikä on sinulle tarpeeksi? On kiehtovaa, miten tunnistamme omat rajamme. Näen että tiimityöskentelyssä olemme toistemme tukena ja apuna, mutta omasta hyvinvoinnistaan yksilö on aina vastuussa itse. Ihminen tarvitsee pysähtymistä, hiljentymistä ja palautumista. Voimme uupua, vaikka yksilö tai tiimi työskentelisi kuinka merkittävän ja itselleen rakkaan tai  “oman jutun” parissa.

Eräässä syksyn pajassa Apaja käsitteli uupumuksen ehkäisyä. Koin hämmennystä, helpotusta, voimaantumista ja itkukin melkein tuli.

Pajassa kuului lauseita:

“En tiedä, mitä pitäisi tehdä”

“Tiedän että vaan teen, vaikka minun pitäisi pysähtyä tiettyjen asioiden äärelle, mutten halua.”

Mitä meidän rakkaille tiimiläisille oikeasti kuuluu?

Mieleni ei voi käsittää, että jotkut eivät enää edes osaa viettää aikaa yksin hiljaisuudessa. Ihmisiä, ketkä eivät tiedä mitä tehdä, kun työt loppuvat. Tai ihmisiä, ketkä eivät millään halua edes viettää vapaapäivää, koska heistä tuntuu,etteivät ole ansainneet sitä. Joillain menee niin lujaa, että aiheesta puhuminenkin aiheuttaa stressireaktion ja tärinän. Miten tiimi voisi auttaa, jos uupumus ja keho näyttävät jo näin isoja merkkejä yksilön hyvinvoinnin tilasta?

Et ole kehossa jos et hengitä

Kun Jay Shetty meni ensimmäistä kertaa ashramiin, hän näki siellä alle 3 vuotiaiden ryhmän. Hän kysyi 5-vuotiaalta tytöltä, joka ohjasi kyseistä ryhmää, että mitä he opiskelevat ja tekevät ensimmäisenä päivänään tänään. Tyttö vastasi, että he opettelevat hengittämään. (Shetty, 2020.)

Keho kertoo meille milloin tulee pysähtyä tai lisätä kaasua ja menojalkaa. Sen kuunteleminen on ikuinen oppikoulu ja sitä voi oppia ymmärtämään ja löytämään lisää vain oman kokemuksen kautta. Kun hengitys muuttuu pinnalliseksi ja keho alkaa tärisemään, ollaan jo aika ääripäässä. Kehomme purkaa stressiä tärinän kautta, sitäkin on mahdollista harjoittaa eri menetelmin. Hengityksen opettelun, sekä sen hallitsemisen ja syvyyden löytämisen avulla voimme rauhoittaa itseämme. Hengitys on portti omaan sisimpäänsä. Hengitysharjoituksilla on mahdollista laskea sykettä ja saada keho rentoutumaan. Siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Pinnallinen hengitys tarkoittaa että hengitys tapahtuu rintakehän yläosassa. Se lisää stressihormoneita sekä saa verenpaineen ja sykkeen nousemaan kattoon asti. Ikä tuo meille kehoon jännitystiloja, joiden takia saatamme unohtaa luonnollisen tavan hengittää. (Laurinsalo, 2019.) On mahdollista hengittää myös liikaa, tällöin kyseessä on liikahengitys. Silloin hengitys poistaa kehosta tavallista enemmän hiilidioksidia, jolloin voi kokea huimausta. 

Mitä jos kouluissa opetettaisiin hengitystä? Mitä jos tuo taito säilyisi meillä vauvasta vaariin?

Tiimeissä ja yritystoiminnassa olisi mielenkiintoista harjoittaa yhdessä hengitysharjoituksia. Uskon että se vaikuttaisi yhteiseen ilmapiiriin sekä läsnäoloon. Jokainen löytäisi turvan itsestään oman hengityksen avulla. Tämä voisi tuoda extrabuustia päivään ja auttaa elämään päivä kerrallaan. Kauan jatkunut tai elämän mittainen pinnallinen hengitys voi vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan, mikä voi altistaa sairauksille (Laurinsalo, 2019). Hengitykseen kannattaa panostaa, se saattaa luoda tyynempää ja kiitollisempaa elämää. 

Muutama hengitysexpertti: 

Wim Hof. Hänen hengitysharjoitukset ja – metodit ovat maailmanlaajuisia. Tsekkaa muutama video ja lataa hänen sovelluksensa joka hengittää kanssasi!

Leigh Ewin. Hän toimii pääsääntöisesti Suomessa, järjestää tapahtumia ja levittää hengityksen ilosanomaa. Iso suositus!

LÄHTEET:

Hellsten, T. 2019. Saat sen mistä luovut. Äänikirja. BookBeat.

Shetty, J. 2020. Ajattele kuin munkki. Äänikirja. BookBeat

Laurinsalo, E.  Pinnallinen hengitys lisää stressiä ja haittaa palautumista – näin opit oikeaoppisen hengityksen. Julkaistu 27.4.2019. Luettu 5.10.2020.

https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/pinnallinen-hengitys-lisaa-stressia-ja-haittaa-palautumista-nain-opit-oikeaoppisen-hengityksen/