Tampere
29 Mar, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

Asumisen trendi ja sen muutos Suomessa



Kirjoittanut: Tuomas Santala - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Asunto: elämäsi tärkein sijoitus
Petri Roininen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Asumisen trendi ja sen muutos Suomessa

 

 

Johdanto

Luin tammikuussa kirjan nimeltä ”Asunto: elämäsi tärkein sijoitus”, jonka on kirjoittanut Petri Roininen. Kirjassa puhutaan asuntopolitiikasta ja asuntosijoittamisesta ja se on julkaistu vuonna 2018. Haluankin kirjoittaa esseen nyt, kun kirjan julkaisusta on 3 vuotta ja korona on muuttanut maailmaa ja asumisen trendit ovat muuttuneet entisestään.

Suomalaisten varallisuus on asunnoissa. Kirjassaan ”Asunto: elämäsi tärkein sijoitus” (Alma Talent 27.3.2018) Petri Roininen kirjoittaa seuraavasti: ”Nordean mukaan suomalaisen asunnon keskihinta oli liki 164 000 euroa. Kun Tilastokeskuksen mukaan maassa on noin 2,8 miljoonaa asuntoa, saadaan näiden tulona asuntovarallisuuden arvoksi lähes 460 miljardia euroa.” Nyt vuonna 2021 suomalaisten asuntojen yhteenlaskettu asuntovarallisuus on yli 500 miljardia euroa. Vertailun vuoksi 500 miljardia on enemmän, kuin Suomen eläkejärjestelmän ja kaikkien suomalaisten pörssiosakkeisiin sijoitetun rahan yhteenlaskettu arvo. Joten asuntomarkkinoiden muutokset koskettavat jokaista suomalaista. Melkein jokaisessa taloudessa asunto on suurin sijoituskohde, jota varten otetaan isoja lainoja, joita maksetaan pois kymmeniä vuosia.

Julkinen sektori on Suomen suurin asuntojen omistaja. Julkisella sektorilla on alkanut olla ongelmia kasvavan korjauslainamäärän kanssa, sekä segregaation estämisen kanssa. Ja nyt vuonna 2021 korot ovat nousseet ja asuntomarkkinan hintakupla kasvaa kasvamistaan. Asumisen kustannukset kasvavat kasvavilla alueilla ja hinnat alkavat olla tavalliselle toimeentulevalle ihmiselle aivan liian korkeita. Suurin osa kalleimmista asunnoista meneekin nykyään asuntosijoittajille ja eri asuntosijoitusrahastoille. Kuplan puhkeamisella voi olla todella suuria vaikutuksia suomalaisten asumiseen ja asuntosijoittajien varallisuuteen.

 

Vuokra-asuminen valtaa alaa

Suomessa oman asunnon omistaminen on ollut aina sosiaalinen kysymys. Vuokralla asumista on pidetty aina köyhien ihmisten asumismuotona. Oman asunnon ostamista on taas pidetty toimeentulevan ihmisen itsestäänselvyytenä. Viime aikoina trendinä on kuitenkin ollut vuokra-asumisen yleistyminen. Vuokra-asumisen yleistyminen johtuu pitkälti sen helppoudesta. Vuokralla asuessasi et tarvitse lainaa pankista, joku muu hoitaa asunnon omistamisen ja siitä huolehtimisen, remontit eivät ole sinun vastuullasi, vuokrakoteja pystyy helposti vaihtamaan lyhyillä aikaväleillä, mikä ei ole yhtä helppoa isojen lainojen kanssa. Vuokralla asuessasi huolehdit kotisi yleiskunnosta ja siitä, että vuokrasopimuksessa sovittu vuokra on vuokraisännän tilillä joka kuukausi. Vuokra-asuminen on isoissa kaupungeissa myös paljon halvempaa, jopa pitkällä aikavälillä, kuin oman asunnon ostaminen.

Lähes kaikissa talouksissa omistusasunto on suurin rahojen sijoituskohde, mitä taloudella tulee olemaan. Tämä voi olla koitua isoksi ongelmaksi joissain tilanteissa. Esim. lainojen korkojen noustessa asuntolainan lyhentämisen kanssa voi olla ongelmia ja avioeron sattuessa lainan lyhentämiseen ei enää yksin riitä raha.

Portfolioteorian mukaan sijoitusten täytyy olla aina hajautettu. Yksi omaisuusluokka saa olla korkeintaan 25% omistuksista. Sijoituksia täytyy siis hajauttaa pienentääkseen mahdollisia riskejä. Portfolioteorian mukaan omistusasuminen on siis monella ihmisellä mahdotonta toteuttaa. Onkin hyvä miettiä, onko omistusasuminen oikea ja kannattava tapa asua. Huomioon täytyy kuitenkin ottaa, että omaan asuntoon syntyy usein erilainen tunneside, kuin vuokra-asuntoon. Omistusasumisessa voi olla siis puolia, joita ei voi mitata rahassa.

 

Julkisen sektorin ongelmat asuntopolitiikassa

Julkinen sektori on viime vuosina kasvattanut korjauslainaansa huomattavasti. Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden korjaamiseen otetaan vuosittain järkyttäviä määriä rahaa. Kysymys kuuluukin: ”voiko julkisen sektorin lainan kasvattaminen jatkua loputtomiin?” Loputon velan ottaminen on veronkiertoa. Velkoja ei tulla ikinä maksamaan takaisin. Korjausvelka on kasvanut tasolle, jossa vaaditaan merkittäviä investointeja. Kuntien toiminta on ollut myös todella tehotonta. Suomen kunnat ovat Suomen suurimmat asuntojen omistajat, mutta silti kunnat tuottavat tehottomasti tuottoa.

Kuntien ongelmat johtavat siihen, että jonkun tulisi entistä suurempi rooli vuokra-asuntomarkkinoilla. Kuka tämä tulee olemaan? Sääntelyn vähentäminen voisi olla yksi hyvä keino parantaa tulosta ja tehokkuutta. Sääntelyn vähentäminen on tuottanut hyviä tuloksia muilla markkinoilla. Esim. pankki-, lento-, liikenne- ja puhelinliikennemarkkinoilla.

 

Maahanmuutto asuntopolitiikassa

Vuonna 2020 kaikista toimeentulon saajista Suomessa 30 prosenttia olivat äidinkielenään jotain muuta kieltä puhuvia, kuin suomea tai ruotsia. Vuonna 2018 joka kolmas Helsingissä asuva oli vieraskielinen henkilö. On arvioitu, että maahanmuuttajien lisääntyessä, vuonna 2050 yli puolet Helsingin asukkaista puhuvat äidinkielenään jotain muuta kieltä, kuin suomea. Huonolla maahanmuuttopolitiikalla on olennaista vaikutusta myös asuntomarkkinoihin ja asuntopolitiikkaan. Huono maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa segregaatiota, eli asuinalueiden ghettoutumista. Segregaatio on täysin ymmärrettävä ilmiö. Jokainen voi itse miettiä, että olisit muuttamassa esimerkiksi Iraniin. Valitsisitko asuinalueeksi sellaisen alueen, jossa olisit ainoa suomalainen vieraan kulttuurin ja kielen keskellä? Vai alueen, jossa on paljon suomalaisia ja tutun kulttuurin edustajia? Vastaus on selvä. Segregaatiota edesauttaa köyhyys, sillä köyhät maahanmuuttajat ajautuvat köyhille asuinalueille. On kuitenkin otettava huomioon, että hyvin usein köyhät asuinalueet ovat maahanmuuttajille ainoa paikka mihin heillä on varaa. Segregaatio on vakava ilmiö. Voimme kurkata naapurimaahamme Ruotsiin ja huomata uhkakuvat.

 

Yhteenveto

Kirjan luettuani ja nyt kirjoittaessa asioita mieleen palautellessa huomasin, että vuonna 2018 pinnalla olleet ongelmat eivät ole hävinneet. Ne ovat itseasiassa lisääntyneet ja pahentuneet. Asuntojen hinnat ovat entistä korkeat, julkisen talouden velka kasvaa, segregaatio on lisääntynyt ja asuntomarkkinan kupla on kasvanut kasvamistaan. Korot ovat todella alhaalla, mikä helpottaa kuntien lainoitusasteen kasvamista. Nyt vuonna 2021 korkojen noususta on ollut paljon puhetta ja asuntosijoittajia koskevia kuluja on korotettu.

On mielenkiintoista nähdä, miten korona viruksen aiheuttama globaali etäily on vaikuttanut asumiseen ja miten se tulee näkymään. Helsingissä oli vuonna 2018 1,5 miljoonaa neliötä tyhjää toimistotilaa ja kaiken järjen mukaan tyhjien neliöiden määrä on kasvanut koronan jäljiltä entisestään. Ovatko yritykset ymmärtäneet entistä vahvemmin, että isot toimistotilat eivät ole välttämättömyys? Ovatko ihmiset sitä mieltä, että vaikka kaupungistuminen onkin ikivanha edelleen käynnissä oleva ilmiö, niin korona on näyttänyt, että asuminen kauempanakin työpaikasta on mahdollista ja ehkä jopa kannattavaa, ottaen huomioon asumiskustannusten eron isojen kaupunkien keskustoissa verrattuna sivukaupunkeihin? Toisaalta ihmiset kaipaavat tällä hetkellä varmasti kotitoimistoista takaisin yrityksen toimistoille. Tulevaisuutta emme voi ennustaa ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten asuntomarkkinat ja asuntopolitiikka tulevat muuttumaan Suomessa jatkossa.

 

Lähteet

Roininen, P. (2018). Asunto: elämäsi tärkein sijoitus: Alma Talent

22-vuotias yrittäjänalku.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close