Akatemian kontekstissa ideoiden kehittämistyö tehdään liian usein omalla porukalla, ilman asiakkaiden mielipidettä ja näkemyksiä, ajattelematta kenelle ideaa todella työstetään: asiakkaalle. Tuote tai palvelu kehitetään omasta mielestä loppuun ja sitten se myydään asiakkaalle. Myynnin jälkeisen palautteen perusteella voidaan sitten muokata tai olla muokkaamatta ”valmista” tuotetta. Tällöin huomataan, että on tehty turhaa kehitystyötä ja käytetty resursseja tuotteeseen/palveluun, jota pitää kuitenkin muokata, että se vastaa asiakkaan todellisia tarpeita.

Kirjoitan tässä esseessä paljon omasta projektistani ja omista havainnoistani kehitystyöstä. Projektissani luodaan voimayksikkö lihasharjoitteluun ja kuntoutukseen. Tuotteelleni on haettu patenttia ja sen suoja-aika alkaa takautuvasti syyskuussa 2018. Kirjoitushetkellä tuote ei ole vielä myynnissä, mutta sen kehitystyö on käynnissä tulevan asiakkaan kanssa. On myös todettava, että en ole projektissa yksin, vaan työstän projektia akatemian ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Itselläni ei ole ollut (ja miksi olisi tarvinnutkaan olla) kaikkea tietotaitoa projektin toteuttamiseen. Projekti on tähän asti vaatinut ammattitaitoa ja vuosien kokemusta mm. mekaniikasta, koneistuksesta, koodaamisesta ja liikunta-alasta. On myös todettava, että patentin hakeminen ei ole pakottanut (eikä hyvän patentin tulisi ikinä pakottaa) minua muokkaamasta tuotettani eikä viemästä tuotekehitystä entistä pidemmälle.

Kehitystyössä on hyvä käyttää rakenna- mittaa-opi -menetelmää. Lyhyesti avattuna on rakennettava ideasta prototyyppi, mvp (minimum viable product), ja sen avulla mitata sen ominaisuuksia, sopivuutta tarkoitettuun käyttötarkoitukseen, omia hypoteeseja, asiakkaan tarpeiden tyydytystä ja asiakkaan fiilistä tuotteesta. Eri ideoilla mvp:een käytettävä aika ja resurssit vaihtelevat todella paljon. Muista, että mitä et voi mitata, tapahtuu se sinulta salaa. On siis kehitettävä käsitys, mitä asiakas haluaa, ja pyrittävä mvp:n avulla tyydyttämään asiakkaan tarpeet ja ennen kaikkea mittaamaan mvp:n onnistuminen hypoteesejesi suhteen. Mvp:n ei kuulu olla loppuun hiottu tuote/palvelu kaikilla sen ominaisuuksillaan ja hienouksillaan, vaan halvin ja helpoin tapa näyttää ja todistaa asiakkaalle konseptin toimivuus. Asiakkaalta saatu palaute ja kehitysehdotukset otetaan talteen, ja niiden avulla mvp:tä kehitetään eteenpäin. Kun mvp:tä on kehitetty, testataan uudestaan tyydyttääkö se nyt asiakkaan tarpeet. Sykliä jatketaan niin kauan, kunnes asiakkaan palautteen avulla on luotu tuote/palvelu, joka todella tyydyttää asiakkaan halut ja tarpeet. Eteen voi tulla myös tilanne, jossa alkuperäinen idean käyttötarkoitus, segmentti tai toteutus muuttuu osaltaan tai jopa kokonaan asiakkaiden palautteen takia. Palautteen keräämistä ja kehitystä ei kuitenkaan tule ikinä lopettaa, sillä vaikka tuote saadaan siihen vaiheeseen, että se tyydyttää nyt asiakkaan tarpeet, se ei tarkoita sitä, että se tekisi niin myös tulevaisuudessa.

Teimme tuotteemme kehitystyön niin pitkälle, että saimme todistettua sen ominaisuuksien mahdollisen toteutuksen ja käytön. Sen jälkeen otimme mukaan kehitykseen aivan tavallisia salilla käyviä kavereitamme, ja heidän avullamme saimme hiottua esimerkiksi laitteemme sulavuutta ja käyttöliittymää. Sen jälkeen, kun päätimme keskittyä ammattipuolelle, otimme kehitykseen mukaan myös fysioterapeutteja, personal trainereita, ja fysiikkavastaavia, jotka tulevat ohjaamaan/käyttämään laitettamme yhdessä urheilijoidensa kanssa. Nyt tuotteemme on tilanteessa, jossa sitä aletaan käyttämään huippu-urheilijoiden, sekä kuluttajien lihasharjoittelussa ja kuntoutuksessa. Heiltä saamamme palautteen mukaan, kehitämme tuotettamme entistä enemmän heille sopivaksi.

Olimme ensin ajatelleet tuotteen olevan hyvä kuluttajamarkkinoille. Käytyäni keskustelua sparraavien yrittäjien ja liikunta-alan asiantuntijoiden kanssa, tulimme siihen päätökseen, että kuluttajamarkkinat eivät, suuresta volyymistaan huolimatta, ole tuotteellemme hyvä lähtökohta. Tuotteemme on kiistämättä todella hyvä ja hyödyllinen kuluttaja-asiakkaille. Se parantaisi jokaisen harjoittelua, nopeuttaisi loukkaantumisista paranemista ja olisi helppo ja kompakti harjoitusväline kaiken tasoisille harjoittelijoille. Ongelma on, että suurin osa kuluttajista ei ole kuullutkaan harjoitustavoista, joita laitteeni hyödyntää, tai ei näe sen tuomia hyötyjä harjoitustapojen suppeuden ja ohjauksen puuttumisen takia. Siispä päätimme keskittyä liikunnan ”ammattipuolelle” eli urheiluseuroihin ja kilpaurheilijoihin. Liikunta-alan ammattilaiset kertoivat myös laitteen sovellutuksista vammojen kuntoutukseen. Saimme heiltä myös idean lääketieteelliseen käyttöön, pelkän liikunta-alaan keskittymisen sijaan. Eli asiakkaidemme palautteen avulla segmenttimme muuttui, ja saimme täysin uuden toteutusalan tuotteellemme.

Kaikki tämä asiantuntijoiden ja tulevien asiakkaiden mukaan ottaminen on tuonut todella paljon projektillemme. Se on antanut paljon nostetta tekemisellemme, avannut ovia, tuonut kontakteja ja antanut suuria onnistumisen kokemuksia. Kaikki sen ansiosta, että olemme menneet ”epävalmiin” tuotteen kanssa muiden puheille. Emme todellakaan olisi tässä vaiheessa, jos olisimme tiimimme kanssa kehittäneet tuotteemme ensin ”valmiiksi” ennen asiakkaiden ja asiantuntijoiden kontaktoimista. Emme todennäköisesti olisi saaneet tuotetta edes omasta mielestämme valmiiksi. Vinkkinä voisi sanoa, että älä mieti tuotettasi ikinä valmiiksi, koska se ei sitä todellisuudessa tule ikinä olemaan. Äläkä haudo ideaasi itselläsi, vaan tuo se avoimesti ensin vaikka tiimin tietoon. Yhdessä pohtimisen ja mvp:n hahmottelun jälkeen miettikää asiakas ja ottakaa hänet mukaan projektiin.

Ash Maurya: “Life’s too short to build something nobody wants.”