Tampere
18 Jan, Monday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Asiaa unettomuudesta



Kirjoittanut: Henri Korhonen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita kirjoittajia
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.
Kirjoittajat: Olli-Pekka Korhonen & Henri Korhonen
Soluessee: Asiaa unettomuudesta

 

Johdanto

Kun ihmisellä on kiireellinen vaihe elämässään, tulee aikaa valitettavan usein tingittyä unesta. Opiskelijat syyllistyvät tähän varsin usein ja seuraukset voivat olla kauas kantoisia. Proakatemialla opiskelu on kiireistä, päivärytmit voivat olla hyvinkin epäsäännöllisiä ja työpäivien pituus vaihtelee suuresti. Siksi on mielestämme hyvä tuoda esille yleisesti asiaa unettomuudesta ja sen aiheuttamien seurauksien vaikutuksista.

Univajeella on todettu haitallisia vaikutuksia aivojen sekä muun elimistön toimintaan. Näitä haittoja ovat mm. väsymys, keskittymis- ja muistivaikeudet, ärtymys sekä tarkkaavaisuuden heikentyminen. Yleisesti seurauksena on myös verenpaineen ja -sokerin sekä painon nousu. Uniajan lyhentymisen myötä muisti heikkenee ja keskittymiskyky heikkenevät sekä vaikuttaa negatiivisesti oppimiseen, mielialaan stressinsietokykyyn ja aineenvaihduntaan. (Korhonen, Levänen & Tolvanen. 2020)

Unettomuus on varsin yleistä Suomessa. Erilaisista unettomuuden oireista kärsii noin 700 000 suomalaista (Suomen Unihoitajat Ry). Tilapäisenä unettomuus on vaaratonta ja kuuluu täysin tavanomaiseen elämään. Unettomuus koetaan heräämisen jälkeen väsymisen tunteena tai tyytymättömänä oman unen laatuun tai määrään. Krooninen unettomuus taas suurentaa eri sairauksien ja tapaturmien riskiä. Tämän vaikutuksia ovat ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun huononeminen. Tilapäisesti unettomuus hoidetaan lääkkeettömästi. Keskeisiä keinoja hoidossa ovat unettomuudesta kärsivän tukeminen sekä perusteellinen syiden etsiminen taustatekijöinä sekä unettomuuden laukaisevien tekijöiden tunnistaminen. Näiden asioiden käsitteleminen ja unettomuudesta kärsivän ohjaaminen omatoimiseen unen huoltoon ovat keskeisiä toimia hoidon kannalta. Unettomuuden taustalla olevat sairaudet tulee hoitaa ensisijaisesti ja asianmukaisesti. (Käypä hoito)

 

 

Uni ja sen laadun merkitys

Uni on välttämätöntä aivoille ja sitä ilman emme pärjää. Kaikki elolliset olennot tarvitsevat unen ja valvetilan vaihtelua (Aivoliitto). Näiden kahden tilan oikeanlainen suhde on terveyden kannalta tärkeää, mutta myös yksilöllistä (Mielenterveysseura). Uni on tila aivoissa, jossa tietoisuus olemassaoloon on poikki ja keho lepää. Ei kuitenkaan täysin tiedetä, miksi nukumme ja mikä sen merkitys on kehollemme. Se kuitenkin tiedetään, että tarvitsemme unta. Pitkäaikainen unen puute on elimistölle terveysuhka sen heikentäessä elimistön puolustusjärjestelmää (Huovinen & Partinen).

Unen laatu on nukkumisen kannalta hyvin tärkeä elementti. Unen määrä ei korvaa välttämättä sen laatua ja terveyden kannalta unen laatua pidetään merkityksellisempänä kuin unen määrää. Uneen vaikuttavat monet eri tekijät. Erilaisia häiritseviä ja huonontavia tekijöitä unelle on lukuisia. Unta häiritsevät ahdistuneisuus, stressi, masennus, ylipaino, huonot ravintotottumukset, ikääntyminen, työkuvan muutokset, epäsäännölliset työajat, kiire, huoli turvallisuudesta, henkilösuhdeongelmat ja aikavyöhykkeiden ylitykset. Unen laatua heikentäviä tekijöitä ovat unissakävely, vuoteenkastelu, öiset pakkoliikkeet, hampaiden narskutus, painajaiset, siirtynyt unirytmi, aikaerorasitus, päihteet, kahvi, kivut ja sairaudet. (Huovinen & Partinen)

Uni on aivotoiminnan tila. Unta säädellään tarkasti, missä perusuni (NREM-uni) ja vilkeuni (REM-uni) vaihtelevat. Uni on mukana aivojen aineenvaihdunnan ylläpitämisessä. Unen aikana varastoidaan energiaa ja poistetaan erilaisia haitallisia aineenvaihduntatuotteita, joita aivoihin on kerääntynyt valvetilan aikana. Unessa tapahtuu muistin ja oppimisen kannalta tärkeää plastista hermosolujen muovautumista. Unella on tärkeä asema myös immuunijärjestelmän tasapainon säätelyssä. Uni ja valvetila vaihtelevat erilaisten biokemiallisten tekijöiden sääteleminä. (Käypä hoito)

 

Unettomuudesta kärsivät Suomessa

Suomen mielenterveysseuran mukaan, viitteellinen määrä unta vuorokaudessa on aikuisille 7-9 tuntia ja nuorilla noin 8-9 tuntia. Uniliiton mukaan 700 000 suomalaista kärsii unihäiriöistä ja noin 10 prosenttia kroonisesta unettomuudesta (Suomen Unihoitajat Ry). Unettomuuden määritelmällä tarkoitetaan yleensä tyytymättömyyttä joko unen pituuteen tai laatuun, ja ihminen kokee nukkuneensa huonosti tai ei tarpeeksi hyvin. (Huovinen & Partinen) Terveyskirjaston mukaan lähes jokainen kärsii joskus unettomuudesta ja että jatkuvasta, kroonisesta unettomuudesta kärsii noin 200 000– 300 000 suomalaista. Kroonisesta unettomuusoireesta kärsivistä aikuisista 62 % sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä, 25 % on terveitä ja 12 % sairastaa unettomuutena ilmenevää unihäiriötä. Liikaunisista 47 % oireen taustalla on mielenterveyshäiriö, tavallisimmin jokin masennushäiriö. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

 

Unettomuuden eri muodot

 

Tilapäinen unettomuus

Tilapäinen unettomuus voi muuttua jatkuvaksi. Tyypillisiä oireita unettomuudesta kärsivällä ovat nukahtamisvaikeudet ja öiset heräilyt. Puhutaan eräänlaisesta negatiivisesta ehdollistumisesta nukahtamiseen omassa sängyssä. Esimerkiksi uneton henkilö voi nukahtaa sohvalle television ääreen, mutta vuoteeseen mentyään hän ei saa unta. (Huovinen & Partinen)

Tilapäinen toiminnallinen unettomuus

Tilapäinen toiminnallinen unettomuus liittyy yleensä stressiin, ympäristön muutoksiin, ahdistuneisuuteen ja erilaisiin kriisitilanteisiin. Toiminnallinen unettomuus korjaantuu yleensä muutamista päivistä muutamiin viikkoihin mennessä. Oireisiin liittyy yleensä myös yöllistä ahdistuneisuutta ja päiväaikaista väsymystä. Unilääkkeiden lyhytaikainen käyttö on tässä tapauksessa täysin perusteltua. (Huovinen & Partinen)

Huonolaatuinen uni voi olla syynä paljosta kevyestä unesta ja REM-unesta. Tässä vaiheessa aivot ”työskentelevät” unessa ajatusten selvittämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Jos unityötä poistetaan liikaa antamalla henkilölle liian paljon tai aikaisiin unilääkettä, saattaa vaiva pitkittyä huomattavasti. Unilääkkeiden suositus on yleensä tilapäiseen ja lyhytaikaiseen käyttöön korkeintaan muutamaksi yöksi kerrallaan. Muutaman yön unettomuudesta ei ole vaaraa. Jotkut unilääkkeet voivat aiheuttaa hyvin nopeasti käyttöönoton jälkeen kimmovasteunettomuutta tai riippuvuutta. (Huovinen & Partinen)

Krooninen unettomuus

Krooninen unettomuus on lisääntynyt uniongelma, joka on rinnastettavissa nyky-yhteiskunnan rakenteeseen. Yleisimpiä syitä ovat kiire, työnkuvan muutokset, huoli henkilökohtaisesta elämästä ja turvallisuudesta, ympäristömelu, ihmissuhdeongelmat, epäsäännölliset työajat, informaation lisääntyminen ja aikavyöhyke erot. Myös ylimääräinen unilääkkeiden jatkuvat käyttö voi olla kroonisen unettomuuden taustalla. Muita selkeitä kroonisen unettomuuden syitä ovat psykiatriset oireet ja sairaudet, kuten masennus-ahdistusoireet, alkoholin käyttö, sekä sen ja lääkkeiden sivuvaikutukset.  (Huovinen & Partinen)


Aikaistunut unijakso

Aikaistunut unijakso tarkoittaa uni-valvetilan häiriötä, jossa elimistön endogeenisen biologisen kellon rytmi on aikaisessa verrattuna sosiaalisen kellon rytmiin. Kehon sisäinen lämpötila korreloi vireystilan kanssa. Aikaistuneessa unijaksossa kehon sisäisen lämpötilan piikki on selkeästi aikaisessa verrattuna keskimääräiseen piikkiin, jonka normaali ajankohta on puolenpäivän aikaan. Tästä kärsivä henkilö on väsynyt illalla jo kello 18:n jälkeen, vaikka normaalisti vireystilan aikuisella kuuluisi laskea kello 20:n jälkeen. Vastaavanlainen muutos vireydessä ja kehon sisäisessä lämpötilassa tapahtuvat jo varhain aamuyöllä, jolloin henkilö herää aikaisin ja ei koe enää oloaan väsyneeksi. Aikaistuneesta unirytmistä kärsivät yleensä vanhukset. (Huovinen & Partinen)


Viivästynyt unijakso

Viivästynyt unijakso on vastaavasti nuorten ja liikemiesten ongelma. Ongelma on vastakohtainen aikaistuneelle unirytmille, jolloin nukahtaminen tapahtuu paljon haluttua myöhemmin. Nukahtaminen voi viipyä aamuyölle asti. Jos viivästyneestä unijaksosta kärsivä henkilö kykenee nukkumaan tarvittavan määrän unta, hän herää virkeänä. Yleensä aamun aikainen herätys pakottaa keskeyttämään riittämättömäksi jääneen unen ja henkilö kokee itsensä hyvin väsyneeksi. Hoitona viivästyneeseen unijaksoon voidaan käyttää tarkasti säännösteltyä unilääkitystä ja aamuista kirkasvalohoitoa vireystilan parantamiseksi. Tällöin unirytmiä saadaan siirrettyä enemmän sosiaalisen kellon mukaiseksi. (Huovinen & Partinen)


Aikaerorasitus

Aikaerorasitus on ilmiö, joka johtuu usean aikaerovyöhykkeen ylittämisestä. Oireet ovat yleensä pahempia lennettäessä lännestä itään kuin idästä länteen. Parhaana hoitona jet lagiin on valon saanti etenkin aamuisin sekä unilääkkeiden otto kohteessa muutamana iltana peräkkäin. (Huovinen & Partinen)


Valeunettomuus

Kroonisesta unettomuudesta kärsivä henkilö voi kokea myös valeunettomuutta. Valeunettomuuden aikana henkilö luulee olleensa hereillä, vaikka onkin nukkunut. Puhutaan myös pseudoinsomniasta. Valeunettomuus on paljastunut Huovisen ja Partisen mukaan tutkimuksissa, jolloin potilaita, jotka eivät koe nukkuneensa, ovatkin olleet virkeitä päivisin, eivätkä saa unta päiväsaikaan, vaikka yrittäisivät. Tämä viittaa unentarpeen tyydyttymiseen yön aikana. Valeunettomuuden hoito on hankalaa. (Huovinen & Partinen)

 

Unettomuuden syyt

Sairaudet unettomuuden syynä

Suuri osa sairauksista johtaa unettomuuteen ja unihäiriöihin. Fyysisistä sairauksista nivel- ja selkäkivut ovat yleisiä unettomuuden syitä. Myös päänsärky ja suonenvedot ovat hyvin yleisiä. Sydänperäiset sairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta, häiritsevät unta. Samoin myös astma ja vaihdevuodet kuumien aaltojen aikana. Erilaiset suolistosairaudet, virtsavaivat sekä raajoissa tapahtuva verenkiertohäiriö häiritsevät unta. Ruokatorven ärsytystila eli refluksitauti voi pakottaa heräämään öisin. Monen perussairauden hyvä hoito parantaa lähes aina unettomuuden oireita. Refluksitaudilla tiedetään olevan kytköksiä uniapneaan. Uniapnean takia tapahtuvien hengityskatkoksien aikana refluksi voi liittyä voimakkaisiin hengitysyrityksiin. (Huovinen & Partinen)

Unettomuus, joka liittyy elimelliseen sairauteen, koetaan usein katkonaisena yöunena. Esimerkiksi krooniseen keuhkosairauteen tai sydämen vajaatoimintaan liittyvät hengenahdistukset voivat pakottaa nukkujan heräämään ja kohentamaan asentoaan pystympään. Itse sairaudesta johtuvat kipu voi myös vaikeuttaa unen saantia ja aiheuttaa heräämisiä. Myös iholla tuntuva kutiaminen ja erilaiset ihottumataudit voivat vaikeuttaa unen saantia. Raapiminen voi aiheuttaa myös koko taudin hoidon vaikeutumista. (Huovinen & Partinen)


Psyykkiset häiriöt unettomuuden syynä

Mielialan muutokset voivat liittyä unettomuuteen toissijaisena tekijänä. Siksi psyykkisen perushäiriön hoitaminen asianmukaisesti on tärkeä keino parantaa myös unettomuutta. 90 prosentilla masennuksesta kärsivillä esiintyy unihäiriöitä, kuten myös ahdistuskohtauksista kärsivillä. Hyvin yleisesti unettomuudesta kärsivä kuvaa oireitaan väsymyksenä, kipuina ja särkyinä, eikä välttämättä kerro tai tunnista oireenaan mielialan laskua. Masennushäiriöistä kärsivällä potilaalla näkyy tavallisesti unen määrän vähentymistä. Uni muuttuu masennuksen edetessä katkonaiseksi ja herätessään aamulla masentunut ei koe nukkuneensa tarpeeksi. Yleisesti oireisiin tässä vaiheessa liittyy myös ärtyneisyyttä. Osalla potilaista on havaittu unen määrän lisääntymistä yleisen ja energian puutteen vuoksi. (Huovinen & Partinen)

Kuten elimien perussairauksissa, myös masennuksessa tulisi pyrkiä vaikuttamaan sairauden perussyyhyn mahdollisimman varhain. On mahdollista, että oireiden syntyperä on päinvastainen, jolloin unettomuus on johtanut masennukseen. Tässä tapauksessa unihäiriöihin puuttumalla varhain, voidaan estää sairastuminen masennukseen. (Huovinen & Partinen)

 

Unettomuuden hoito ja ehkäisy

Unettomuuden hoito

Ensisijaisesti unettomuutta hoidetaan käsittelemällä ja tunnistamalla unettomuuden syitä. Ongelmien purkaminen on hyvä aloittaa läheisten kanssa, tarvittaessa ulkopuolelta, jotta suurimmilta haittavaikutuksilta vältytään. Kognitiivisesti järjestetyllä terapialla on saatu tutkimusten valossa hyviä tuloksia. Kuitenkin jos terapiakaan ei auta, on mukaan otettava tilapäinen lääkitys. Tärkeää on kuitenkin, ettei lääkitys ole ainoa hoitomuoto, vaan myös edellä mainittuja keinoja on tarpeellista hyödyntää. (Huovinen & Partinen)

Nykyiset unilääkkeet auttavat vaikeassa unettomuudessa niiden antaessa nukkujalle subjektiivisen kokemuksen, että uni on ollut hyvää. Niiden käyttö saa aivojen prosessoinnin huononemaan ja pidemmässä mittakaavassa vaikutus ei enää tehoa. Tämä johtuu siitä, että unilääkkeet heikentävät ja vähentävät sekä syvän unen että REM-unen määrää. Lääkkeiden kehityksessä tämän suhteen on vielä parannettavaa. (Huovinen & Partinen)

 

Unettomuuden ehkäisy

Unettomuutta voi ehkäistä monella eri tapaa. Riittävä uni vaatii oikeanlaisen unihygienian. Unettomuuden ehkäisyssä tulee kiinnittää huomiota säännölliseen liikkumiseen sekä siihen, ettei raskasta liikuntaa harrasta turhan lähellä nukkumaanmenoaikaa. Nukkumaanmenoa liian aikaisin tulee myös välttää. Oikeanlainen lämpötila nukkumista varten on tärkeää, sopivan viileä huone on noin 18-21 astetta (Terveyskirjasto). Makuuhuoneen tulee olla meluton ja tarpeeksi pimeä. (Huovinen & Partinen)


Keinoja parempaan uneen

Tee rauhallinen kävelylenkki muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa. Unettomuuden ehkäisyssä pätee terveelliset elämäntavat ja säännöllinen elämänrytmi. Hyviä keinoja unen laadun parantamiseksi ovat raitis ilma ja kevyt liikunta. Niillä on selkeä yhteys auttaa elimistöä rauhoittumaan. Unihygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Sängyn tulee olla sopivan mukava ja joustava, eikä sen pitäisi aiheuttaa selkäkipuja. Muita hygienian kannalta oleellisia asioita ovat makuuhuoneen sopiva lämpötila sekä äänekkyys, jolloin se ei ole liian kylmä, kuuma tai meluinen. Pimentävät kaihtimet ja silmälaput auttavat asiaa, jos huoneen valoisuus on liian kirkas.  (Suomen Mielenterveysseura)

Erilaiset hengitys- ja rentoutumisharjoitukset auttavat rentoutumaan ennen nukkumaanmenoa. Rentoutumisharjoitteiden tekemisen myötä kehon autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston tila rauhoittuu. Tällöin autonomisen hermoston parasympaattisen osan aktivoituessa se rauhoittaa ja palauttaa elimistön lepotilaan. Kun keho kokee uhkaa, stressiä tai fyysistä rasitusta aiheuttavan tilanteen olevan ohi, parasympaattinen hermosto aktivoituu. Erilaiset rentoutumisharjoitukset aktivoivat parasympaattisen hermoston toimintaa. Tällöin hengitys hidastuu, syke laskee, aineenvaihdunta hidastuu ja ääreisverenkierto paranee. Useiden positiivisten vaikutusten lisäksi rentoutumisharjoitteet helpottavat nukahtamista, joten ne ovat hyvä keino unettomuuden hoidossa. (Korhonen, Levänen & Tolvanen 2020)

Vastaparina toimii sympaattiinen eli ns. autonomisen hermoston kiihdyttävä osa, joka aktivoituu rasituksessa ja stressireaktion aiheuttavissa tilanteissa. Tällöin keho valmistautuu lisääntyneeseen aineenvaihduntaan sekä lihastyöhön. Vereen vapautuu mm. adrenaliinia, glukoosia ja rasvahappoja. Samalla myös syke nousee ja keho on virittyneessä tilassa. Sympaattisen hermoston jääminen päälle aiheuttaa pidentynyttä stressiä, joka voi ajan mittaan heikentää myös unen laatua. (Korhonen, Levänen & Tolvanen 2020).

Myös venyttely ja kehonhuolto iltaisin voivat auttaa nukahtamista. Tarpeen vaatiessa hierojalla käynti voi helpottaa ylimääräisiä lihasjännityksiä. Jos sängyssä kokee pyörivänsä saamatta unen päästä kiinni, ei kannata jäädä vuoteeseen vaan tehdä jotain mieltä rentouttavaa. Hyviä keinoja ovat lukeminen, television katselu tai rauhallisen musiikin kuuntelu. Vuoteeseen kannattaa palata, kun väsymys palaa. Kuitenkin vastustaminen kiusausta nukkua päivällä pitkään on suotavaa, sen sijaan pienet torkut voivat rentouttaa. Jos nukkuu päivällä pitkään, nukahtaminen illalla on todennäköisesti entistä vaikeampaa. (Suomen Mielenterveysseura)

Myös erilaisten huolien ja mieltä painavien asioiden käsittely kannattaa suosiolla siirtää pois illoilta. Huolet saattavat valvottaa öisin ja herättää pitkin yötä. On hyvä opetella siirtämään huolien käsittely päivälle tai seuraavaksi aamuksi ja pyrkiä jättämään ylimääräinen aktiivisuus pois illalta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Syömisen puolesta kevyt hiilihydraattipitoinen iltapala ennen nukkumista voi auttaa. Ennen nukkumista isoja lämpimiä aterioita kannattaa välttää, samoin myös kofeiini pitoisia juomia, kuten kahvi ja kolajuomat. (Suomen Mielenterveysseura)

 

Pohdintaa

Unettomuutta on tutkittu pitkään ja paljon sen yleisyyden takia. Unettomuus on aiheena kiinnostava ja koskettanut myös meitä esseen kirjoittajia. Esseetä tehdessä ja tietoa etsiessä huomasimme unettomuuden olevan yleisesti ottaen enemmän seuraus kuin syy.  Unettomuutta hoitaessa tulee ottaa huomioon taustalla olevat tekijät. Erilaisia unettomuuden hoitokeinoja on lukuisia ja vaikuttaa siltä, että hoito kannattaa aloittaa kognitiivisesti eikä lääkitys ole ensisijainen keino sen edistyksellisyydestä ja kehityksestä huolimatta. Uni ja unettomuus ovat kiehtovia kokonaisuuksia, joista tiedetään loppujen lopuksi vielä melko vähän.

Kuten aiemmin jo todettiin, univaje vaikuttaa negatiivisesti oppimiseen, mielialaan ja stressinsietokykyyn sekä heikentää muistia ja keskittymiskykyä. Proakatemialla opiskellessa työmäärä, projektit sekä tiiminäytöt voivat kiireisissä elämänvaiheissa lisätä unettomuuden riskiä. Univajeen aiheuttamat haittavaikutukset voivat heikentää oman toiminnan lisäksi myös koko tiimin toimintaa. Ärtyneisyys ja työtehon sekä keskittymiskyvyn lasku voivat aiheuttaa närää tiimiläisten kesken, joten haittavaikutukset on hyvä tiedostaa pahempien yhteenottojen välttämiseksi.

Pitäkää huolta itsestänne ja kaverista unettomuuden ja uupumuksen välttämiseksi Amerikkalaisen ”uni on ajanhukkaa” tyylisen ajattelun sijaan. Esseen kirjoittajien luvalla joskus on ihan sallittua nukkua vähän pommiin.

 

 

LÄHTEET

Aivoliitto. 2018. Uni. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/uni/uni-on-aivojen-aikaa Luettu 19.11.2020.

Aivoliitto. 2018. Uni huoltaa aivot. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/uni/paremmat-unet-parempi-elamanlaatu Luettu 18.11.2020.

Huovinen, M. & Partinen, M. 2007. Terve uni. Werner Söderström Osakeyhtiö. Helsinki.

Huttunen, M. 2018. Unettomuus. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00534 Luettu 19.11.2020.

Härmä, M. & Sallinen, M. 2018. Univaje terveysriskinä. Aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/20/duo91829 Luettu 18.11.2020.

Korhonen, O., Levänen, T. & Tolvanen, T. 2020. Fysioterapeuttiopiskelijoiden toteuttama rentoutumiskurssi lukiolaisille: vaikutus koetun stressin määrään. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Fysioterapeutin tutkinto-ohjelma.

Koski, P. 2019. Unenpuute tuhoaa ensin kroppasi, sitten koko elämäsi – näin terveysriskit etenevät. Satakunnan kansa. https://www.satakunnankansa.fi/a/201399432 Luettu 16.11.2020.

Kulonen, S. 2013. Unen puute lisää ahdistuneisuutta. Potilaan Lääkärilehti. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/unen-puute-lisaa-ahdistuneisuutta/ Luettu 16.11.2020.

Käypä hoito. 2018. Unettomuus. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50067 Luettu 16.11.2019.

Partinen, M. 2009. Unesta terveyttä. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00112 Luettu 19.11.2020.

Suomen Mielenterveysseura. Kuinka paljon unta on tarpeeksi? https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret/unitehdas/unitehdas-unen-abczzz/kuinka-paljon-unta-tarpeeksi Luettu 18.11.2020.

Suomen Unihoitajaseura Ry. 2017. Unettomuus. http://unihoitajat.fi/terve-uni/unihairiot-ja-hoito/unettomuus/ Luettu 18.11.2020.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close