Johdanto

Päätin jatkaa edellisen esseeni tiimoilta ja perehtyä tarkemmin rahan tehtäviin ja arvoon taloudessa.

Raha on niin lähellä meitä ja jokapäiväisiä toimiamme, että harvemmin tulee mietittyä mikä sen tarkoitus on. Mikä siis on rahaa?
Tulee ymmärtää, että se mitä rahana käytetään, perustuu yhteiskunnassa tekemäämme sopimukseen, tällä periaatteella rahana voisi toimia lähes mikä vaan, muutamina esimerkkeinä oravanahkat Suomessa, tupakat vankilassa tai yleensä jalometallit.

Rahalta vaaditaan joitain ominaisuuksia, kuten että sitä pitäisi olla helppo kuljettaa, sen pitäisi olla helposti ositettavissa ja rahan raaka-aineesta ei saisi tulla pulaa. Näistä syistä esimerkiksi kultaraha on hieman huono vaihtoehto, sillä sitä olisi vaarallista kuljettaa suuria määriä, sitä olisi erittäin vaikea osittaa ja lopuksi siitä syntyisi helposti pulaa rajallisuutensa vuoksi.

Rahalla on taloudessa kolme perinteistä tehtävää. Rahan tulee toimia vaihdon välineenä, arvon mittana ja arvon säilyttäjänä. Seuraavaksi kyseisiä tehtäviä avattu hieman laajemmin.

Raha on vaihdon väline.

Aikaisemmassa esseessä tuli mainittua, että raha toimii vaihdon välineenä ja se onkin sen tärkein tehtävä. Jos rahaa ei olisi keksitty, perustuisi talous vaihtokauppaan. Vaihtokauppaa kuitenkin esiintyy rahasta huolimatta edelleen. Harva meistä kuitenkaan haluaa palkkaa tavaran tai palvelun muodossa, sillä henkilökohtaiset tarpeemme vaihtelevat päivittäin. Näin ollen raha tekee maksamisesta tehokasta ja helppoa, kun voit itse päättää mihinkä työsi tuloksen vaihdat.

Raha on arvon mitta.

Rahan ollessa yleisesti hyväksytty ja tunnistettu, voidaan sen avulla verrata hintoja ja mitata arvoa. Esimerkiksi erilaiset palkkavertailut kertovat eri töiden arvosta. EU-maissa työn ja tavaroiden arvoja on helppo vertailla yhteisen valuutan myötä.

Raha on arvon säilyttäjä.

Omaisuutta voidaan säilyttää rahan muodossa ja raha onkin erittäin helposti muutettavissa muihin omaisuuslajeihin, se on erittäin likvidi siis. Saat esimerkiksi palkkasi rahana ja näin tekemäsi työ säilyy rahan muodossa. Tästä syystä rahan arvon pitäisi pysyä vakaana lyhyellä aikavälillä ja tästä syystä näen, ettei esimerkiksi moni virtuaalivaluutta toimi vielä käypänä rahana, arvon vaihdellessa huomattavasti. Miltä tuntuisi, jos myymäsi asunnon tai työsi arvosta katoaisi hetkessä puolet?

Rahan arvon heikentyminen tai vahvistuminen.

Inflaatio on rahan arvon heikentymistä, joka johtuu yleisen hintatason noususta eli samalla raha määrällä saakin vähemmän tuotteita, kun hinnat nousevat. Pelkästään pankkitilillä makuutetut rahat menettävät arvoaan. Inflaatio voi johtua kysynnän tai rahan määrän lisääntymisestä, odotuksista hintojen nousua kohtaan tai kustannusten noususta. Yleensä yksi osa-alue vaikuttaa kaikkiin ja tällöin puhutaan inflaatiokierteestä. Deflaatio ja deflaatiokierre on päinvastainen tapahtuma, jossa raha nostaa arvoaan, kun hintataso yleisesti laskee. Samalle rahamäärälle saadaankin enemmän vastinetta. Inflaatiota ja deflaatiota mitataan kuluttajahintaindeksillä.

Edellisessä esseessäni käsittelin rahan historiaa. Inflaation takia raha menetti arvoaan uudella ajalla. Löytöretkien seurauksena Eurooppaan virtasi niin paljon rikkauksia, että kauppiaat alkoivat nostaa hintojaan, jolloin rahan arvon heikentyminen johtui rahan määrän äkkinäisestä lisääntymisestä.

Kumpi sitten on parempi rahan arvon heikentyminen vai vahvistuminen?
Rahan arvon vahvistuminen ­­­– Deflaatio – kuulostaa mukavalta, mutta se saattaisi aiheuttaa deflaatiokierteen ihmisten lopettaessa kuluttamisen, heidän uskoessaan, että tulevaisuudessa hinnat laskevat vielä lisää. Deflaatiokierteen seurauksena kokonaistuotanto laskee ihmisten odottaessa parempaa ostopäivää mm. Japani on kärsinyt tästä pitkään.

Voimakas inflaatiotakaan ei olisi hyväksi sen syödessä rahan arvoa nopeasti, jolloin luottamus rahaa kohtaan heikkenisi. Hyperinflaation tilassa alettaisiin jopa siirtyä takaisin vaihtotalouteen, kun luottamus rahan arvoon häviäisi. Hyperinflaatio on tuttu ensimmäisen maailmasodan jälkeen Saksasta tai ihan viime vuosilta Venezuelasta.

Kumpikaan ei siis ole taloudelle hyväksi, mutta maltillinen inflaatio on tavoitetila. Euroopan keskuspankki onkin linjannut tavoitteekseen kahden prosentin inflaation vuodessa, jolloin raha menettää hiukan arvoaan, mutta pitää talouden rattaat pyörimässä. Euroopan keskuspankki säätelee rahahanoja koron avulla, korko onkin yleisesti rahan hinta. Mikäli tavoitetta ei saavuteta, lasketaan korkoja ja mikäli taas talous vaikuttaisi ylikuumenevan, niin vaihtoehtoisesti nostetaan korkoja. Viime vuosina Euroopan alueella onkin nähty massiivista elvytyspolitiikkaa, mutta inflaatiotavoite ei ole täyttynyt, on pikemminkin kärsitty lievästä deflaatiosta.
Aika näyttää kuinka nykyisen koronakriisin aikainen massiivinen elvytyspolitiikka tulee vaikuttamaan inflaatio tavoitteisiin ja näin mahdollisesti yleiseen korkokantaan. Yleinen korkokanta vaikuttaa taas yritysrahoitukseen, kuin myös tavallisten kotitalouksien lainanottoon.

Lähteet
Marttila, J; Similä, J; Ukkonen J; Vuorela, L. 2016. Jokaisen Talous. Painos 1. Sanoma pro.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006480005.html

https://www.hs.fi/talous/art-2000006492845.html

https://www.hs.fi/talous/art-2000006494358.html

https://www.salkunrakentaja.fi/2020/04/hyperinflaatio-elvytys/