Tampere
27 Nov, Friday
-0° C

Proakatemian esseepankki

Asiaa nukkumisesta



Kirjoittanut: Antony Benjamin - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Selvennyksen vuoksi kerrottakoon, että tämä essee käsittelee lähinnä nukkumista, mutta myös jonkin verran nukkumisen aikana nähtävää unta. Käytän ajoittain sanaa ”uni” synonyyminä nukkumisen kanssa kielellisen sujuvuuden vuoksi, mutta itse unien näkemistä ja niiden sisällön tulkintaa käsittelen melko vähän.

 

Yleistä unesta

Nukkuminen ja unet ovat kiehtoneet ihmisiä pitkään. Evolutiivisesti uni on melko mielenkiintoinen ajanjakso, sillä sen aikana nukkuva yksilö on vaarassa ulkoiselle uhalle. Joidenkin eläinten, kuten delfiinien, aivot mahdollistavat nukkumisen toinen silmä auki, jolloin ne lepuuttavat toista aivopuoliskoaan, ja vaihtavat jossakin kohtaa puolta. Ihmiselle tämä ei valitettavasti ole mahdollista, vaan aivomme tarvitsevat kokonaisuudessaan yhtäjaksoista unta. Miksi siis nukumme? Yhdysvaltalainen unitutkija Matthew Walker esittää kirjassaan Why We Sleep: The New Science of Sleep and Dreams uusimpia tutkimuksia liittyen esimerkiksi uneen, nukkumiseen, unen vaikutuksiin sekä univajeen seurauksiin. Hän ajaa unen merkityksen sisäistämistä maailmanlaajuisesti, ja kirjan kuunneltuani muistelin kauhulla omia teinivuosiani, jolloin nukkuminen oli toissijaista ja etusijalla puolestaan videopelit ja elokuvat.

Walkerin mukaan aikaisemmin ollaan ajateltu, että nukkuminen on passiivinen tapahtuma, jonka aikana ei aivoissa juuri tapahtumaa ole. Tutkimuslaitteiston kehittyessä ollaan kuitenkin huomattu aivoissa tapahtuvan hyvinkin paljon asioita unen aikana, ja nykytutkimuksen valossa tutkijat ovat yhä enemmän sitä mieltä, että unen pitäisi olla hyvinvoinnin kulmakivi, jonka ympärille esimerkiksi riittävä liikunta ja monipuolinen ruokavalio rakennetaan.

Ihminen tarvitsee unta 7-9 tuntia joka yö. Erot ovat yksilöllisiä, mutta keskimäärin 8 tunnin yöunilla ihminen palautuu arjen kuormituksesta, näkee unia ja valmistautuu seuraavaan päivään. Walkerin mukaan evoluutio on noin 3 miljoonan vuoden aikana muovannut ihmisille juuri tämän kahdeksan tunnin unen tarpeen. Jostakin syystä kuitenkin viimeisten 60-70 vuoden aikana ihmisten unen määrä on vähentynyt, ja kuvittelemme pärjäävämme vähemmällä.

Ihmisen unirytmi on geneettinen, joskin sitä voidaan hieman muokata. Se kuitenkin palautuu aina normaaliksi, jos sitä ei väkisin pidetä muokatussa tilassa. Itse koin tämän puolustusvoimissa, jossa luulin muuttuvani tehokkaaksi aamuihmiseksi yhdeksän kuukauden aikaisten aamujen jälkeen. Ensimmäisen viikonlopun jälkeen palasin takaisin samaan vanhaan iltarytmiini. Ilta- tai aamurytmisyys on siis olemassa, eikä tähän voi valitettavasti määräänsä enempää vaikuttaa.

 

Unen vaiheet

Ihmisen unisykli voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin, REM-uneen (Rapid Eye Movement) ja NREM-uneen (Non-Rapid Eye Movement). Jälkimmäinen pitää sisällään neljä vaihetta, S1-S4. Yksi unisykli kestää noin 90 minuuttia, joten unisyklejä on yhden yön aikana keskimäärin noin viisi kappaletta. Seuraavassa kuviossa on esitettynä unen vaiheet. Kuviosta on nähtävissä, että uni kevenee, mitä lähemmäs aamua ja heräämistä mennään. Aikaisemmin ollaan ajateltu, että REM-uni olisi vain aivotyöskentelyn ja hormonitoiminnan sivutuote, verrattavissa siihen, kuinka hehkulampun tarkoitus on tuottaa valoa, mutta sivutuotteena se tuottaa myös lämpöä. Nykyään kuitenkin ollaan alettu ymmärtää, että REM-uni onkin esimerkiksi oppimisen kannalta erittäin merkittävä vaihe. REM-uni on energiaa kuluttavaa, ja jälleen evolutiivisesti olisi hölmöä säilyttää sellainen ominaisuus, jolla ei ole suurta merkitystä ihmisen toiminnan kannalta.

Kevyeksi ja syväksi uneksi mielletyn NREM-unen aikana ihmisen elimistö palautuu, joten evolutiivisesti on ollut fiksua sijoittaa tämä palauttava uni nukkumisperiodin alkupäähän. Kun elimistö on suurin piirtein palautunut syvän unen aikana, sen määrä vähenee ja REM-unen määrä lisääntyy. Tähän voidaan linkittää yhdysvaltalaisen Abraham Maslow’n 1940-luvulla kehittämä tarvehierarkia. Hierarkiapyramidin pohjimmaisena, eli kaikkein tärkeimpänä sijaitsevat fyysiset tarpeet, kuten ravinto, uni sekä happi. Vasta fyysisten tarpeiden täyttyessä, yksilö kykenee esimerkiksi ylläpitämään sosiaalisia suhteita tai toteuttamaan itseään. Tätä mallia noudattaen, ihmisen fyysinen tarve on palautua, ja itsensä toteuttamiseen tarvittava oppiminen on toissijainen asia elämän jatkumisen kannalta.

Mitä syvempää unta ihminen näkee, sitä vähemmän aktiivisuutta on lihaksissa. Lihaksisto rentoutuu ja syvimmän unen aikana lihakset lähes rentoina. Poikkeuksena univaiheista kevyin REM-uni, jonka aikana aivot lamaannuttavat luustolihakset täysin. REM-unen aikana on havaittu aktiivisuutta motorisella aivokuorella, joten olisi melko epäedullista nukkujan tai ympärillä olevien ihmisten kannalta, jos unessa olevat lyönnit näkyisivät myös nukkujan kehon liikkeissä.

 

Miksi unta tarvitaan?

Ihmisen valveillaolo on kuormittavaa, ja fysiologisesti valveillaolo on matala-asteista tuhoa aivoille. Aivot kuluttavat energiaa lepoaineenvaihdunnasta noin 20 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Jos aikuisen ihmisen lepoenergiankulutus olisi päivässä noin 1600 kilokaloria, aivojen osuus tästä olisi siis noin 320 kilokaloria. Vertailun vuoksi tunnin lenkki kuluttaa vajaat 300 kilokaloria. Kun aivot saavat ravintoa (elimistössä ruuasta muunnettuja sokereita ja rasvoja) ja tekevät työtä, sivutuotteena syntyy erilaisia kuona-aineita, jotka olisi syytä tavalla tai toisella saada huuhdottua aivoista pois. Tätä varten aivoissamme on olemassa glymfaattinen järjestelmä, joka aktivoituu ihmisen nukkuessa. Glymfakierron häiriintyminen voi altistaa esimerkiksi Alzheimerin taudin synnylle, sillä tiettyjä aivojen kuona-aineita on löydetty Alzheimerin tautia sairastavilla (Axel et al. 2015).

Uni siis esimerkiksi palauttaa, ja auttaa oppimista. Unella on monta eri funktiota ihmisen hyvinvointiin liittyen, joten on hölmöä yrittää poimia yhtä ylitse muiden olevaa syytä sille, miksi unta tarvitaan. Ihmisen hormonitoiminta on varsin vilkasta yöunien aikana, ja varsinkin syvän unen aikana erittyy kasvuhormonia, joka osallistuu esimerkiksi lihaskasvuun. Unen aikana verenpaine laskee, samoin sydämen syke.

Unissa käydään usein läpi päivän tapahtumia ja opittuja asioita, ja tietyistä asioista uneksiminen voi parhaimmassa tapauksessa auttaa muistamaan ne seuraavana päivänä. Unien tulkinnasta on esitetty eri teorioita, mutta yhteisymmärrykseen tutkijat eivät ole kuitenkaan päässeet. Kannattaa siis suhtautua varauksella unien tulkintaan, sillä ne ovat usein hyvin ympäripyöreitä, eikä esimerkiksi putoamisen tai pakoon juoksemisen yhteyttä sosiaaliseen ahdistukseen tai pelkotiloihin olla pystytty todistamaan.

 

Lähteet:

Axel, L., Blennow, K., Butler, T., Carare, R., Conway, J., de Leon, M., Fieremans, E., Frangione, B., Glodzik, L., Ménard, J., Nicholson, C., Rusinek, H., Tarasoff-Osorio, R., Wisniewski, T., Zetterberg, H., Zlokovic, B. 2015. Clearance systems in the brain—implications for Alzheimer disease. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4694579/

 

PowerfulJRE. 2018. Joe Rogan Experience #1109 – Matthew Walker. Podcast.

https://youtu.be/pwaWilO_Pig

 

Tiedeykkönen. 2018. Aivojen viemärijärjestelmä – aivot puhdistuvat unessa. Podcast.

https://areena.yle.fi/1-4349114

 

Walker, M. 2017. Why We Sleep: The New Science of Sleep and Dreams. (Storytel, äänikirja)

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close