Tampere
25 Jul, Sunday
16° C

Proakatemian esseepankki

Asenteena oppiminen



Kirjoittanut: Teemu Petäjistö - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Kirjassa annettiin paljon työkaluja siihen, miten pystyn itselleni avaamaan omia ennakkoluuloja, asenteita ja muokkaamaan omaa mindsetia parempaan suuntaan. Aiheessa onkin alkanut kiinnostamaan erityisesti se, että tutkimuksien mukaan ihmiset jotka löytävät itselleen oikean tavan ruokkia omaa asennettaan saattavat onnistua tavoitteissaan yhtä hyvin kuin ihmiset jotka ovat aiheessa poikkeuksellisen lahjakkaita.

 

Tunnistan itsestäni heti yhden todella huonon piirteen, joka jarruttaa omaa kehittymistä ja oppimista. Suoraan sanottuna olen laiska tekemään asioita, joita ei välttämättä ole aivan pakko suorittaa. Näissä tilanteissa usein kolikon rumana kääntöpuolena on, että asiat joita on pakko tehdä väkisin huonontavat tekemisen asennetta ja lopputulosta. Rupesin sitten miettimään mistä laiskuus oikeasti juontaa juurensa ja onko kyse laiskuudesta ollenkaan. Uskonkin, että kyse on enemmänkin siitä, miten olen vuosien saatossa  oppinut asioihin suhtautumaan ja miten olen ne aikanaan oppinut tekemään.

 

Kukaan muu kuin sitä itse, ei voi tietää itselle parasta tapaa lähestyä uusien asioiden oppimisessa ja itsensä kehittämisessä. Täytyy vain olla valmis miettimään mistä oppimiseen negatiivisesti vaikuttavat asenteet kumpuavat ja miten niitä voi omilla uusilla toimintatavoillaan muuttaa.

 

Otetaan esimerkki uimaan oppimisesta. Ennen kuten muistaakseni myös minun kohdallani on ajateltu, että uimaan opitaan parhaiten, kun uimataidoton heitetään veteen räpiköimään henkensä pitimiksi. On myös toinen ja jatkoa ajatellen luultavasti vähän pehmeämpi keino. Uimaan voi oppia uimakoulussa, metri kerrallaan. Uimakoulussa opitaan sukeltamaan, hyppäämään, uimaan eri tyylillä. Villi veikkaukseni on se, että uimakoulussa oppinsa saanut on itsevarmempi ja parempi uimari. Hän ei pelkää hukkumista, niin kuin veteen heitetty, itsensä pelastanut uimari. Uimakoulussa uimataidon saanut uimari ei käytä energiaansa elossa pysymiseen vaan oppimisessa etenemiseen. Tämä vertaus toimii myös yrittäjyydessä ja ihan kaikessa mahdollisessa, missä haluat olla nykyistä parempi. Kun saat opit perusasioista, sinulla ei mene jokapäiväisessä arjessa aikaa räpiköimiseen vaan pääset tasaisesti eteenpäin työskentelyssäsi. Liikut, etenet ja joskus osaat myös hallitusti kellua ja pysyä paikallaan.

 

Sisun ja väkisin puskemisen raja on usein vaarallisen häilyvä. Suomalainen sisu on ainakin meille suomalaisille tuttu termi, mutta mitä sisu sanana pitää sisällään? Sisuun liitetään usein ajatus siitä, että ihminen omaa vaikeassa paikassa tahdonvoimaa, uskallusta ja voimavarjoa joita ei tiennyt omaavansa. Sisu onkin sitä, kun käytät itsessäsi jo olevaa voimaa. Sisuosastolle saavutaan usein, kun kaikki ovet tuntuvat olevan kiinni ja tilanne uhkaa psyykkistä hyvinvointiamme. Tämän ääritilanteisiin liittyvän luonteensa lisäksi sisun voidaan jokapäiväisessä elämässä sanoa mahdollistavan niin sanotun toiminnan tahtotilan, jota englanniksi kuvataankin käsitteellä action mindset. Toiminnan tahtotila on rohkea asenne vaikeuksia kohtaan ja liittyy siihen, miten yleensä suhtaudumme haasteisiin. Onko asenteemme, että ”Otan haasteen vastaan ja tästä selvitään” vai ”En taida yrittää, koska epäonnistun kuitenkin.” Omien oletettujen kykyjen ylittäminen on kuitenkin usein pelottavaa, koska taustalla luuraa huoli epäonnistumisesta. Sisua voi myös oppia. Voimme tietoisesti altistaa itseämme tilanteille, jotka auttavat meitä venyttämään omaa suorituskykyämme pikku askelin. Tämä tapahtuu esimerkiksi haastamalla itseämme ja asettamalla tavoitteita, jotka pakottavat meidät kehittämään toimintaamme.

 

Uusista ja vaikeista asioista kunnialla selviäminen on usein hankalaa ja onkin varottava, ettei tekeminen mene ”väkisin puskemiseksi”. Mikäli jonkin tehtävän suorittaminen nostaa ihmisellä karvat pystyyn tulisi pysähtyä ja miettiä, että millaisia tuntemuksia ja muistoja viimeksi samankaltaista tehtävää tehtäessä tilanne herätti. Puskemiseen liittyviä tunteita ovatkin usein väsymystä, pelkoa, ahdistuta ja sitä, että mikään ei tunnu etenevän vaikka, kuinka yrittäisi. Näissä tilanteissa tulisi miettiä uskaltaako kohdata omat kehnot toimintatavat ja tehdä niille tarvittavat muutokset asioiden parantamiseksi.

 

Uskallan väittä, että proakatemialle tullessani itselleni koulunkäynnissä ainoana oikeasti vaikeana asiana on tullut näiden esseiden kirjoittaminen. Lukeminen on mukavaa ja koen, että olen oppinutkin jo muutaman kuukauden aikana poimimaan kirjoista itselleni hyviä juttuja, joilla saan kehitettyä itseäni. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun läppärinkansi aukeaa ja avaan wordin, alkaa ahdistus ja minkä tahansa muun askareen tekeminen tuntuu yhtäkkiä kummasti helpommalta. Uskon kuitenkin siihen, että oma halu kehittyä ja halu oppia tässä tapauksessa lukemalla ja kirjoittamalla luo työkalut sille, että löydän myös itselleni parhaan ja antoisamman tavan lähestyä kirjoittamista.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close