Tampere
05 Dec, Saturday
3° C

Proakatemian esseepankki

Asenne ja sen vaikutukset



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Luin Marjo Huhtalan teoksen Asennejohtaja – Arjen työkalut esimiehille, joka kertoi asenteen vaikutuksesta kohtaamisissa, yhteistyössä ja tulosten saavuttamisessa. Huhtala. Huhtala kertoo asenteen toimivan joko sinun puolestasi tai sinua vastaan. Asenne voi auttaa vaikeina aikoina ja poikkeuksellinen asenne erottuu aina joukosta, hyvässä tai pahassa.

 

Usein ei ehkä osaa tunnistaa omaa pohjimmaista asennettaan eri asioita kohtaan, toisaalta kenties ei ole ajatellut mitä asenne oikeastaan on ja mihin se vaikuttaa. Huhtala aloittaa alkusanoissaan kysymyksillä:

 

  • Millainen asenneilmasto työpaikoilla vallitsee?
  • Miksi johtajan asenne on tärkeä?
  • Miten johtaja voi vaikuttaa työntekijöiden asenteisiin?
  • Millaista asennetta ja osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

 

Kaikki se mitä olemme, ajattelemme ja tunnemme on asennettamme, kertoo teos. Aika laaja skaala. Olemme Totalissa keskustelleet ja miettineet paljon muun muassa arvoja, niin tiiminä kuin yksilötasollakin, mutta sen sijaan asennetta ei ole juurikaan (ollenkaan?) pohdittu. Asenne kuitenkin vaikuttaa olevan varsin merkittävä osa meitä. Huhtala mainitseekin asenteen välittyvän olemuksestamme, katseestamme ja kosketuksestamme vaikka emme sanoisi sanaakin. Itse ainakin tunnistan ilmiön. Jokainen on varmaan joissain tilanteessa ollut se silmienpyörittelijä tai kovaan ääneen tuhahteleva – olemus saattaa hehkua asenneongelmaa, mutta sitä ei vain tule ajatelleeksi. Liian yksinkertainen vastaus, kenties?

 

Kirjan mukaan, mikä lieneekin itsestäänselvyys, asenne on tarttuvaa. Se mitä viestimme kehollamme, on tarttuvaa. Teoksessa kehotetaankin pohtimaan omaa fiilistään, kun huoneeseen astelee aidosti iloinen, yhteistyöhaluinen ja ratkaisukeskeinen henkilö versus yhteistyöstä puhuva, mutta kädet ristissä puhisten, huokaillen ja silmiään muljautellen istuva henkilö. Itse imen yllättävän paljon, ehkä liikaakin, fiiliksiä ihmisistä ja tilanteista. Iloinen tyyppi saa minut yleensä aina iloiseksi ja toisaalta toisella ollessa huono päivä, muuttuu omakin päiväni usein hieman huonommaksi. Kumpi olet mielummin? Millaista ilmapiiriä haluat levittää? Millaisen asenteen haluat tartuttaa? Tunnistan myös tiimissämme joukkofiilistelyn; jos jollain on oikein supermahtipäivä innostuu koko tiimi yleensä mahtavalle tuulelle. Toisaalta peilaamme aika helposti myös yhdenkin ihmisen negatiiviset tunteet tiimimme tunnelmaan.

 

Mistä asenne sitten koostuu? Huhtala kertoo asenteen juontavan juurensa lapsuudesta. Teoksessa kerrotaankin esimerkki Emiliasta, joka kasvoi nähden äitinsä suorittavan ja raatavan koko elämän. Äiti ei ikinä levännyt, eikä suonut itselleen hemmottelua. Emilia omaksuikin kotoaan ahkeran työnteon moraalin, mutta toisaalta myös arvottomuuden tunteen siitä, että mikään ei riitä. Emilia on moitteeton, ahkera, toisia palveleva, uhrautuva ja vaatimaton – toisaalta sisimmässään vihainen, uhriutuva, marttyyri ja joskus pahoin ilmapiiriä myrkyttävä. Huhtala kertoo tosielämän Emilioiden täytyvän havahtua omien suhtautumistapojen haitallisuuteen, osana onnellisempaa elämää.

 

Lapsena opitut asenteet usein muuttuvat osittain teini-iässä, ja myös aikuisuudessa omaa asennetta halutaan muuttaa. Jos asennemuutokset eivät kuitenkaan innosta, Huhtalan mukaan ihminen ei koskaan saavuta haluamaansa menestystä tai onnellisuuden tasoa.

 

Jälkikäteen ajateltuna en osaa tunnistaa teini-iässä kokemiani asenteenmuutoksia, mutta viimeisen parin vuoden aikana itsetutkiskelun seurauksena suhtautumiseni (asenteeni) moneen asiaan on muuttunut. Henkilökohtaisen itsetutkiskelun ohella Proakatemialla omaan ”työminään” tutustuminen perinpohjaisesti on muokannut myös useita asenteitani työelämään liittyvissä asioissa. Niin yksilö- kuin tiimitasollakin on mielestäni tärkeää tutustua, pohtia, kehittää ja parantaa jatkuvasti, on puhe sitten arvoista tai asenteista.

 

Miksi sitten johtajan asenne on tärkeä? Johtajan on aina katseen alla, ja hänen tuleekin viestiä kaikin tavoin erityisesti luottamusta ja positiivisuutta sekä energisoivaa mielialaa, toteaa Huhtala. Hän toteaa johtajan työn olevan vaikuttamisammatti, jossa hän vaikuttaa omalla asenteellaan muiden asenteisiin. Huhtala kertoo asenteisiin vaikuttamisen johtajan taholta saavan ihmiset ympärillä kasvamaan – johtamisen laatu paljastuukin siinä, kuinka hyviin suorituksiin ihmiset organisaatiossa pystyvät.

 

Asenteista kirjan lukeminen sai todenteolla ajattelemaan omia mutta myös tiimissämme vallitsevia (piilo)asenteita. Huhtala mainitsee johtajan tukahduttavan hyvän asenteen ottamalla kunnian itselleen muiden onnistumisista tai sysäämällä omia virheitään muiden niskoille. Huomaan ainakin itse ajautuvani sellaisien ihmisten seuraan, jossa nostetaan toinen toistamme – myönnetään virheet ja toisaalta kehutaan toista hyvistä saavutuksista. Pitäisikin muistaa vieläkin useammin kehua ja antaa palautetta arjessa.

 

Aluksi tiimimme oli hankala johdettava, nykyään onneksi muutosvastarinta ei ole niin suurta. Kirja kuitenkin muistutti taas mieleen erään todella tärkeän seikan, jonka avulla yksilö ja tiimi voi muuttaa asennettaan esimerkiksi johtajan tekemään päätökseen:

 

”1. Mitä hyvää johtaja mahtaa tarkoittaa tällä asialla meidän kaikkien kannalta?”

 

Olemme meidänkin tiimissämme läpikäyneet joskus kenties turhalta tai byrokraattiselta tuntuvia päätöksiä, mutta kuitenkin tiedämme, että päätöksiä ei tehdä toisten kiusaksi. Jokaisen tehdyn päätöksen ja toimen takana on tiimin etu. Loppuun haluankin lainata kaksi kohtaa Huhtalan kirjasta niin esimiehelle kuin alaisellekin:

 

Esimies: Milloin viimeksi annoit alaisellesi palautetta? Entä uskaltavatko alaisesi antaa sinulle rehellistä palautetta? Miten käytöksesi vaikuttaa muiden asenteisiin sinua kohtaan?

 

Alainen: Kysy rohkeasti esimieheltäsi, millainen asenne sinulla hänen mielestään on. Pohdi myös itseksesi, miten oma käytöksesi vaikuttaa muiden asenteisiin sinua kohtaan alaisena ja kollegana.”

 

Lainaukset esimiehelle ja alaiselle, ovat kuitenkin mielestäni tiimiyrityksissä ja muissakin nykyaikaisissa organisaatioissa johdettavissa koskemaan ei toinen esimiestä ja toinen alaista vaan kumpikin kohdista jokaista yksilöä organisaatiossa. Aina voi kehittyä.

 

 

 

Lähteet

 

Huhtala, M. 2015. Asennejohtaja – Arjen työkalut esimiehille. Helsinki: Kauppakamari.

 

Kommentit
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close