Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Arvonlisäverotus ulkomaankaupassa – Mistä aloittaa?



Kirjoittanut: Salla Nieminen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Verohallinto
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Johdanto

Opinnäytetyö on palautettu. 24H-haasteen kenraaliharjoitus takana. Final Camp -projektia varten on mökki varattu ja pajatunnitkin on kerätty täyteen. Opintojen osalta eletään lopun alkua, ja päässä on käynnissä jatkuva reflektoinnin tornado. Mitä Proakatemialta jäi käteen? Miten ajatusmaailmani on muuttunut? Mitä olen oppinut?

Vaikka olen opiskellut Proakatemialla monia aiheita, yksi on minulle itselleni ollut ehdottomasti ylitse muiden: taloushallinto. Olen oppinut aiheesta niin paljon, että vaikka omasta mielestäni osaan vasta murto-osan, Promisiassa osaamiseni on tuonut minulle jopa jonkinlaisen ”talousgurun” maineen. Tuntuu siltä, että tiimin silmissä osaan paljon enemmän, kuin mistä annan itselleni kiitosta.

Suuntauduin tietoisesti taloushallintoon jo opintojen alkuvaiheessa. Promisiassa päästiin jo hyvin aikaisessa vaiheessa kosketuksiin ulkomaankaupan kanssa, sillä Tanesta tuli Proakatemian kv-tiimin päällikkö melko pian. Selvittelimme ummikkoina käännetyn arvonlisäveron periaatteita, ja opimme kantapään kautta, miten kussakin tapauksessa olisi pitänyt toimia.

Näin jälkeenpäin tuntuu siltä, että olin tuolloin alkuvaiheessa aivan liian vähän mukana, kun arvonlisäveron ja kansainvälisen kaupan kiemuroita tutkailtiin. Ulkomaankaupan arvonlisävero on jäänyt minulle täysin mysteeriksi, ja se on aiheuttanut minulle paljon päänvaivaa varsinkin kuluneen syksyn aikana työskennellessäni tilitoimistossa.

Syksyllä töitä ja opintoja yhteensovittaessa minua on turhauttanut se, etten ole ehtinyt lukemaan aiheesta kotona lisää, koska esimerkiksi opinnäytetyö on pitänyt laittaa aina etusijalle. Mutta nyt! Nyt kun opinnäytetyö on lähtenyt arvioitavaksi, ja kotona on aikaa tehdä muutakin. Nyt on aikaa myös tälle!

Koska arvonlisävero ulkomaankaupassa on aihe, jonka kanssa moni Proakatemian tiimiyritys varmasti painiskelee, halusin koota aiheesta yksinkertaistetun kaavion. Aihe ei ole yksinkertainen ja pitää sisällään paljon poikkeuksia, mutta luomani kaavion tarkoituksena onkin havainnollistaa perusperiaatteet. Koska poikkeuksia on paljon, haluan korostaa, että kaavio ei päde läheskään aina. Aina kannattaa varmistaa esimerkiksi omalta kirjanpitäjältä, mitä juuri oman yrityksen tilanteessa pitää huomioida.

 

Ulkomaan myynnin perusperiaatteet

Proakatemialla melkein jokainen tiimiyritys joutuu jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa yritys myy tuotteita tai palveluja ulkomaille. Tiimiyrityksille, jotka ovat jäsenensä kv-päällikön tittelin myötä päässeet hoitamaan Proakatemian kv-tiimin raha-asioita, ulkomaille myynti on tuttua hommaa. Lähes kaikki Proakatemian tiimiyritykset joutuvat kuitenkin selvittelemään ulkomaan myyntiin liittyviä asioita viimeistään Final Camp -projektin yhteydessä.

Kun yritys ryhtyy harjoittamaan ulkomaankauppaa, sen on selvitettävä, miten yrityksen myyntejä ja ostoja käsitellään arvonlisäverotuksessa. Täytyykö yrityksen maksaa Suomen vai jonkin toisen valtion arvonlisävero? Onko yrityksellä velvollisuus rekisteröityä arvonlisävelvolliseksi myös muualla kuin Suomessa? (Verohallinto 2018.) Perussääntö on se, että jokainen valtio voi verottaa vain sen omalla alueella tapahtuvia liiketapahtumia, joten olennaista on se, missä valtiossa myynti tapahtuu (Verohallinto 2017).

Arvonlisävero on siis kulutusvero, jonka myyjä lisää tuotteen tai palvelun hintaan (Veronmaksajain keskusliitto ry 2020). Kun myynti tapahtuu Suomessa, on pääsääntöisesti myyjän vastuulla tilittää arvonlisäveron osuus Verohallinnolle (Verohallinto 2019). Poikkeuksia tähänkin sääntöön on, mutta ulkomaankaupassa niitä on vielä enemmän.

Vaikka jokainen tilanne on erilainen ja yleispäteviä sääntöjä on mahdoton laatia, tietyt asiat on syytä muistaa ottaa huomioon. Kuviota 1 alla tulisikin tulkita enemmänkin ”muistilappuna” kuin yleispätevänä ohjeistuksena.

KUVIO 1. Arvonlisävero ulkomaankaupassa (myynti)

 

Kuvio 1 tiivistää tärkeimmät huomioitavat asiat, kun tuotteita ja palveluja myydään ulkomaille. On tärkeää muistaa, että nämä asiat on huomioitava jo silloin, kun laskua lähetetään asiakkaalle. Näiden pohtiminen jälkeenpäin ei siis auta, koska se, mitä laskussa lukee, määrittelee, miten myyntiä tulkitaan kirjanpidossa. Kirjanpitäjä ilmoittaa yrityksen arvonlisäveron eteenpäin, joten hänen on laskun perusteella ymmärrettävä, millaisesta myynnistä on kyse.

Myydessään tuotteita tai palveluja ulkomaille, suomalaisen yrityksen on huomioitava erityisesti kolme tärkeää asiaa

  • myydäänkö tuotetta vai palvelua
  • tapahtuuko myynti EU:n sisällä vai sen ulkopuolella
  • myydäänkö tuote toiselle yritykselle vai kuluttajalle.

 

Palvelujen myynti ulkomaille

Kun suomalainen yritys myy palvelun toiseen EU-maahan toiselle yritykselle, on kyseessä tilanne, jossa noudatetaan käännetyn verovelvollisuuden periaatetta. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa tilannetta, jossa myyjän sijaan ostaja on vastuussa arvonlisäveron tilittämisestä (Verohallinto 2019). Suomalaiselle yritykselle tämä on siis hyvä tilanne, koska sen ei myydessään tarvitse tilittää myyntiin sisältyvää arvonlisäveroa Verohallinnolle.

Usein aloittelevat yrittäjät saattavat ajatella virheellisesti, että käännetty verovelvollisuus pätee aina, kun myydään ulkomaille. Näin ei kuitenkaan ole. Käännetyn verovelvollisuuden periaatetta ei noudateta silloin, kun palvelu myydään kuluttajalle (Verohallinto 2019). Tähänkin on tosin poikkeuksia, jotka liittyvät esimerkiksi kiinteistöihin liittyviin palveluihin (Verohallinto 2019). On tärkeää myös muistaa, että käännetty verovelvollisuus liittyy nimenomaan palvelujen myyntiin, joten myytäessä tuotteita ulkomaille, tilanne on jälleen kerran erilainen.

Käännetyn verovelvollisuuden periaatetta hyödynnetään siis yritysten välisessä palvelukaupassa EU:n sisällä. Jos palvelun myyntimaa on jokin muu kuin EU-maa, myyjän täytyy selvittää erikseen, voidaanko kyseisen valtion kohdalla soveltaa käännettyä verovelvollisuutta vai pitääkö myyjän esimerkiksi rekisteröityä kyseisessä maassa arvonlisävelvolliseksi (Verohallinto 2019).

Näin äkkiseltään voisi ajatella, että myyntimaan tarkistaminen on yksinkertaista – ”eihän se tarvitse kuin tarkistaa, onko se maa EU-maa”. Juuri näin, mutta kannattaa muistaa, että on myös yrityksiä, jotka ovat rekisteröityneet arvonlisäverovelvollisiksi Suomessa, ja tuolloin tilanne voi olla erilainen. Kuten edellä todettiin, myyjänä toimiva suomalainen yritys voi vastaavasti rekisteröityä arvonlisävelvolliseksi toisessa EU-maassa, ja tuolloin käännetyn verovelvollisuuden periaatteita ei noudateta (Verohallinto 2019).

 

Tuotteiden myynti ulkomaille

Kun suomalainen yritys myy tuotteita toiselle yritykselle toiseen EU-maahan, kyse on yhteisökaupasta. Yhteisökauppa on yleensä verotonta, vaikka poikkeuksia tähänkin tietysti löytyy. Yhteisömyynnin edellytyksenä on, että tavara kuljetetaan Suomesta toiseen EU-maahan ja että ostaja ei ole arvonlisäverovelvollinen Suomessa vaan jossain toisessa EU-maassa. (Verohallinto 2017.)

Kun tuotteita myydään ulkomaille, on siis (kuten palvelujen suhteen) tarkistettava, tapahtuuko myynti EU:n sisällä vai sen ulkopuolella ja myydäänkö tuote kuluttajalle vai elinkeinonharjoittajalle. Jos tuote myydään kuluttajalle, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen, voi tulli joissain tapauksissa olla vastuussa arvonlisäveron tilittämisestä (Verohallinto 2017).

Kun tuotteita myydään EU:n ulkopuolelle, myynti on yleensä verotonta, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Tavara on esimerkiksi kuljetettava suoraan EU:n ulkopuolelle, ja tavaran kuljetus on hoidettava niin, että siitä vastaa myyjä tai ulkopuolinen kuljetusliike myyjän toimeksiannosta. Kun yksityishenkilö taas tulee EU:n ulkopuolelta Suomeen ostoksille, myynti on yleensä verotonta. Kyse on tuolloin ns. tax free -myynnistä. Usein asiakas maksaa tuolloin ostaessaan arvonlisäverollisen hinnan, mutta voi jälkeenpäin kotimaahan palatessaan hakea arvonlisäveron palautusta esimerkiksi täyttämällä siihen tarkoitetun lomakkeen. (Verohallinto 2017).

 

Lopuksi

Ulkomaankaupan arvonlisäverotus on niin monitahoinen asia, että sen hallitseminen vaatii usean vuoden koulutuksen tai perehdytyksen aiheeseen. Ulkomaankaupassa liikkuvia osia ja poikkeussääntöjä on niin paljon, että vain aiheen parissa työskentelevä on paras henkilö neuvomaan näissä asioissa. Aloittelevan yrittäjän kannattaa kuitenkin muistaa, että tietyt periaatteet huomioimalla pääsee jo pitkälle ja että kysyvä ei tieltä eksy. Apua löytyy aina niille, jotka osaavat sitä pyytää.

Kun ryhdyin tutustumaan ulkomaankauppaa koskevaan arvonlisäverotukseen, huomasin, että ensimmäisen tunnin aikana olin enemmän pyörällä päästäni kuin silloin kun aloitin. Seuraavan tunnin aikana aloin löytää yhteneväisyyksiä tuotteiden ja palvelujen myynnistä, ja viimeisen tunnin aikana sisäistin, että tämähän on vasta alkua.

Uskon, että yksinkertainen kaavio, kuten kuvio 1 edellä, voi auttaa montaa aloittelevaa yrittäjää pääsemään alkuun. Sellaisille yrittäjille, jotka aikovat suuntautua nimenomaan kansainväliseen kauppaan, vielä syvällisempi tutustuminen aiheeseen on tarpeen. Olen itse pohdiskellut jonkinlaisen sivutoimisen taloushallinnon konsultointipalvelun tarjoamista valmistumisen jälkeen, ja joka tapauksessa työskentely tilitoimistossa jatkuu, joten minun opintoni ulkomaan kaupan saralla ovat vasta alussa. Aiheesta on opittava vielä paljon, jotta siinä pystyy neuvomaan muita.

Se, että opintojen suhteen eletään ”lopun alkua” onkin aika osuva termi tähän hetkeen. Siinä missä yksi polku häviää, toinen aukeaa. Proakatemia antoi taloushallinnon opinnoilleni alkusysäyksen, mutta todellinen osaaminen syntyy vasta myöhemmin käytännön tekemisen kautta. On jännittävää nähdä, millainen essee aiheesta syntyisi vaikkapa vuoden kuluttua.

 

LÄHTEET

Verohallinto 2019. Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus. Luettu 7.11.2020. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48679/palvelujen-ulkomaankaupan–arvonlis%C3%A4verotus/

Verohallinto 2017. Ulkomaankaupan arvonlisäverotus. Luettu 7.11.2020. https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/arvonlisaverotus/ulkomaankaupan_arvonlisaverotus/

Veronmaksajain keskusliitto ry 2020. Arvonlisävero eli alv. Luettu 7.11.2020. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Kulutusverot/Arvonlisavero/#3b2abc54

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close