Tampere
25 Nov, Wednesday
7° C

Proakatemian esseepankki

Ärsykkeiden täyteinen maailma



Kirjoittanut: Juha Hyytinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Keskittymiskyvyn elvytysopas
Minna Huotilainen
Mona Moisala
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

 

Nykyarki on todella hektistä ja yksilöiden työmäärät kasvavat kasvamistaan. Monella arjen ja työn välinen raja on todella häilyvä ja tuntuukin siltä, että aika ei millään riitä työasioille eikä ainakaan niin sanotulle vapaa-ajalle. Keskittyminen harhailee jatkuvasti, laiminlyödään omaa terveyttä ja tuntuu siltä kuin olisi jatkuvasti hukassa, mutta tästä huolimatta jatketaan laput silmillä taapertamista. Koska tämä ei vielä riitä, kuvioissa on mukana sosiaalinen media sekä älylaitteet, jotka ovat sekoittamassa pakkaa. Ei siis ihme, että ali suoriudumme sekä meidän on vaikea keskittyä päivittäisiin askareisiin tai ylipäätään elämään. Aivotutkija Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirjassa Keskittymiskyvyn elvytysopas keskitytään aivojen toimintaan ja siihen, että millä tavoin me voimme itse ennaltaehkäistä omaa keskittymiskykyämme ennen kuin valkotakin täytyy antaa 30 painallusta ja 2 puhallusta.

 

Ärsykkeiden täyteinen maailma

 

Meidän aivomme keskittyvät jatkuvasti moniin eri asioihin, emmekä me huomaa tätä. Päivittäinen informaatiotulva kasvaa jatkuvasti sekä koko ajan syntyy uudenlaisia häiriötekijöitä, jotka alkavat salakavalasti ohjaamaan meidän elämäämme. Etenkin nuorilla on viime vuosien aikana yleistyneet erilaiset tarkkaavaisuushäiriöt, jotka voivat vaikeuttaa ihan joka päiväistä elämistä. Kirjassa käydään läpi ADD:tä (Attention deficit disorder), missä ihminen reagoi vahvasti ulkoisiin ärsykkeisiin, minkä johdosta sen aikainen tekeminen keskeytyy, jonka johdosta pää täyttyy muista ei niin ajankohtaisista asioista (Huotilainen, 2018). Harvalla löytyy virallista diagnoosia siitä, että omaisi jonkin tarkkaavaisuushäiriön, mutta taas ei-diagnosoituja on varmasti tuhansia.  Ja yksi syypää siihen on tämän hektinen tellus, jossa tallustamme.

 

Ei tarvitse mennä kuin meidän 1990-luvulla syntyneiden nuoruuteen, jolloin teknologia oli vielä niin lapsen kengissä, kun vertaa nykypäivään. Ei ollut Facebookia, Instagramia, Slackiä tai Snapchattiä. Eli tiivistetty ei ollut minkäänlaisia ilmoituksia, jos ei laske soivaa lankapuhelinta. Tuntuu siltä, että me nuoret olemme jatkuvasti puhelin kädessä, mutta mietitään sitten tällä vuosikymmenelle syntyneitä, jotka saavat IPhonen ennen kuin he täyttävät viisi vuotta. Teemme monia asioita rutiinin omaisesti automaationa, kuten esimerkiksi kun ajamme autoa tai kävelemme tuttua reittiä kohti työpaikkaa. Olemme tehneet nämä asiat niin monta kertaa, ettei meidän tarvitse enää keskittyä täydellä voimalla siihen. Kuten arvata saattaa, ne asiat joita toistamme viikosta toiseen, alkavat muuttumaan pikkuhiljaa päässämme rutiineiksi, joita alamme tekemään ilman sen suurempaa ajatustyötä.

 

Olen itse huomannut viime aikoina, että minun on todella vaikea saattaa asioita loppuun ja muutenkin todella vaikea keskittyä siihen mitä tekee. Tunnit joita olen ”käyttänyt” työntekoon eivät todellakaan korreloi tuloksien kanssa. IPhonessa on sovellus nimeltä ruutuaika, mikä kertoo datan siitä, että kuinka paljon olet käyttänyt puhelinta ja missä sovelluksissa se aika on käytetty. Päätin kerätä viime viikon datan ylös ja tutkia, että olisiko puhelin yksi syypää sakkaavaan elämään.

 

 

 

Kuten kuvista näkee, asiat voisivat olla paljon paremmin. On jopa pelottavaa ajatella, että otan puhelimeni taskustani lähes 130 kertaa päivässä ja moni niistä kerroista on vaan siksi, että pitää tarkastaa, että olenko saanut viestejä. Siitä hyvänä aasin siltana ilmoituksien määriin, joita minulla oli viikon aikana 782, mikä on aivan älytön lukema. Ja viikon aikana olen käyttänyt puhelintani yli 29 tuntia. Ja vielä karumpaa tästä tekee se, että nämä tulokset olivat 28% pienemmät, kuin edellisviikolla. Tähän vielä lisäksi tietokoneella vietetty aika, niin tulos varmaan kaksinkertaistuisi.

 

Tämä kertoo todella paljon siitä, että kuinka koukuttavia laitteita puhelimet ja niissä olevat sovellukset ovat meille. Vaikka puhelin onkin pieni kapistus, sillä isompi rooli meidän elämässämme, kuin luulemme ja se on vaikutuksessa moneen elämän osa-alueeseen. Työnteko keskeytyy jatkuvasti, kun tulee viestejä ja puheluita. Jos ei tule viestejä tai puheluita, odotamme kuumeisesti sitä, että vastaako se minun ihastukseni viestiini. Myös samalla kun katsomme jatkuvasti näyttöä, altistumme siniselle valolle, joka taas on yhteydessä siihen, että nukumme huonosti. Lista jatkuisi loputtomiin, mutta ymmärsimme idean. Se on totta, että monelle puhelin voi olla tärkeä työvälinen, jota tarvitaan päivittäin, mutta uskallan väittää, että jokin ylläolevista ei niin tärkeistä sovelluksista löytyy sinun listaltasi.

 

”Jos sallimme viestien keskeyttää meidät jatkuvasti, viemme tällä päätöksellä meiltä mahdollisuuden keskittyä ja lisäämme omaa kuormitustamme” – Huotilainen, 2018

 

 

 

Arjen hinta-laatusuhde kuntoon

 

 

On todistettu, että multitasking heikentää työnteon laatua ja tällöin myös keskittyminen karkaa pois siitä itse olennaisesta tehtävästä. Vaikka meillä olisikin tiedossa yksi selvä tehtävä mitä meidän pitäisi tehdä, niin meidän on pakko välillä vastailla sähköposteihin ja tehdä niitä ei niin olennaisia juttuja. Tämä taas hidastaa sen pääprosessin etenemistä, joka taas tuo lisää ahdistusta meille. Kuitenkin meillä on paljon irrallisia juttuja mitä meidän pitää saada tehtyä päivän aikana. Ja miten onnistua vielä siinä, että vapaa-ajallekin jäisi edes vähän aikaa. Kirjassa esitellään uusi työaikalaki, joka keskittyy kokonaisvaltaiseen elämän hallintaan. Siinä vuorokausi jaetaan 6 jaksoon, josta kukin on 4 tuntia.

 

  1. Virtausjakso klo8-12
  • Aamuisin ihminen saa paljon aikaan, joten tästä ajasta pitää ottaa kaikki irti. Laita kaikki laitteet offline tilaan ja keskity vain olennaisiin tehtäviin, ilman minkäänlaisia häiriötekijöitä. Muista ottaa evästä mukaan, jotta jaksaa tehdä töitä lounaaseen asti. Tällöin voi myös kerätä ympärilleen ihmisiä, jotka edesauttavat sinun virtausta. Jakson tavoitteena on virtaus ja tehokkuus.

 

  1. Silppujakso klo12-16
  • Tässä aikavälillä saa koskea niihin sähköposteihin ja muihin ei niin inspiroiviin tehtäviin, mitkä pitää vain hoitaa. Kun ne on laitettu tietylle jaksolle, ne eivät ole kummittelemassa muissa jaksoissa. Jakson tavoitteena on aikaansaaminen ja pienien tehtävien loppuunsaattaminen

 

  1. Empatiajakso klo16-20
  • Tällöin sinulla on aikaa antaa aikaa muille ja tehdä jotain ryhmässä, kuten harrastaa tai nähdä ystäviä. Itse lisäisin vielä tähän sen, että on myös tärkeää antaa aikaa itsellesi ja niille asioille, joista oikeasti nautit. Jakson tavoitteena on muille antaminen, mutta lisäisin tähän vielä, että itselle antaminen.

 

  1. Rauhoittumisjakso klo 20-24
  • Tällöin tee hidastempoisia asioita, jotka auttavat sinua rauhoittumaan. Esimerkiksi pyykkien pesu, ruoanlaitto tai lukeminen ovat sopivan rauhallisia. Välttää asioita, jotka vaativat paljon tarkkaavaisuutta tai aivojen käyttöä. Puhelimen voi päästää nukkumaan vähän ennen, kuin itse menet untenmaille. Jakson tavoitteena on uneen valmistautuminen.

 

  1. Esitietoisen prosessoinnin jakso klo00-04
  • Aivot järjestelevät päivän aikana koetut tunteen, tehdyt ja opitut asiat. Unen pitäisi olla tässä vaiheessa syvää eikä saisi olla minkäänlaisia ärsykkeitä, jotka häiritsevät unenlaatua ja edellisen päivän prosessointia. Jakson tavoitteena on muisti ja tunnetoiminnot.

 

  1. Avautumisjakso klo04-08
  • Uni kevenee aamua kohti ja pikku hiljaa kroppa alkaa heräillä. Mitkä ovat ne sinun voittavat aamurutiinit, millä luot sen fiiliksen, jolla jaksat touhuta työpäivän loppuun saakka? Jakson tavoitteena on valmius uuteen päivään.

 

Kyseinen työaikalaki on todella helposti sovellettavissa ja uskon, että siitä voisi olla todella paljon hyötyä. Aion todellakin ottaa tämän testiin ja tutkia, että paraneeko oma vireystila, työnlaatu/määrä ja yleinen hyvinvointi kun noudattaa kyseistä ohjenuoraa.

 

 

Pohdintaa

 

Tällä viikolla akatemialla oli internet-yhteys poikki noin 15 minuuttia ja siinä ajassa kuului monen suusta valituksia asiasta. Näinkin pieni asia pystyy vaikuttamaan meidän työskentelyyn todella radikaalisti. Välillä olisi kuitenkin osattava nauttia ihan siitä hetkestä missä elää eikä olla naama kiinni älylaitteen näytössä. Olisikin mukava välillä koittaa, että pajojen tauoilla puhelimet jäisivät pajatilaan odottamaan tai lounasaikaan ei räplättäisi puhelimia, vaan se oli puhelinvapaa alue. Itsellekin tämä olisi alussa todella hankalaa, mutta uskon ja tiedän, että sillä olisi pelkästään myönteisiä vaikutuksia omaan tekemiseen, koska ajatukset eivät poukkoilisi jatkuvasti ruudulta ruudulle. Nykyään termi FOMO eli Fear Of Missing Out, on ilmiö, joka on vahvasti läsnä etenkin nuorilla. Ei anneta tämän ilmiön ottaa meistä niskalenkkiä, vaan annetaan itsellemme sekä vastaanottimen toisessa päässä olevalle henkilölle työrauha. Sitten voidaan illalla puhua siitä, että kuinka tehokas ja hyvä työpäivä meillä molemmilla oli.

 

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close