Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Armeijan taisteluttaminen/ Sunzi – Sodankäynnin taito, kirja 7



Kirjoittanut: Aleksi Laakkonen - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kirjaessee/ Aleksi Laakkonen/ Kajo

Sunzi – Sodankäynnin taito

 

Tämä essee käsittelee Sunzin noin 500 eaa. kirjoittamaa sodankäynnin teoriaa käsittelevää kirjaa. Kirja ei ole lainkaan näin yksiselitteinen, on useita teorioita Sunzin henkilöllisyydestä ja siitä onko kyseessä ylipäätään yksi henkilö. Tämän esseen kannalta teoksen tarkka alkuperä ja sen eri versiot ovat kuitenkin epärelevantteja.

On aika hassua, miten vuosituhansia vanhat sodankäynnin opit ja kopit ovat edelleen relevantteja ajassamme. Sunzi jakaa teoksessaan sodankäynnin taidon kolmeentoista eri kirjaan, luvut käsittelevät muun muassa tiedustelua, taistelun johtamista ja maaston käyttöä. Mahdollisuudet kirjan tulkintaan ovat valtavat, eivätkä ne rajoitu ainoastaan sodankäynnin kontekstiin. Sunzin opit ovat viiltävän universaaleja ja tiiviitä. Juuri siitä syystä niitä on mahdollista soveltaa kilpailulliseen toimintaan myös sodankäynnin ulkopuolella. Kirjasta kiinnostuneiden tai sen jo lukeneiden kannattaa myös tutustua Sunzin hahmoon ja ympäristöön, jossa kirja on aikanaan syntynyt.

Alun perin tarkoitin kirjoittaa esseen ainoastaan Audiblesta löytyneen englanninkielisen version perusteella. Äänikirja osoittautui todella haasteelliseksi lähdeaineistoksi, sen sisältäessä ainoastaan alkuperäiset tekstit ilman tulkintaa. Otin tueksi suomenkielisen käännöksen, jonka kääntäjä on avannut teosta laajemmin (tässä kohtaa tutummasta kielestä on myös apua tekstin tulkinnassa). Jätin Audiblesta ostamani version palauttamatta. Kirjan on lukenut mm. Game of Thronesissa Petyr Baelishia näyttelevä Aidan Gillen – aivan huikea valinta tähän teokseen.  Käsittelen tässä esseessä vain yhtä teoksen kirjoista, sillä koen, että jokainen kirja itsessään on tarpeen käsitellä itsenäisesti. Päädyin valitsemaan seitsemännen kirjan ”Armeijan taisteluttaminen”. Käsittelen kirjan lauseet yksitellen parhaan kykyni mukaan siten kuin ne mielestäni ovat relevantteja tiimiyrityksen, erityisesti Kajon johtamisessa.

 

”Kenraali saa käskyn hallitsijalta, kokoaa armeijat, panee kansan liikkeelle, liittoutuu ja leiriytyy, mutta mikään ei ole vaikeampaa kuin armeijan taisteluttaminen.”

Yrityksen johto saa tehtävänsä suoraan sen ylimmältä hallitsijalta, osuuskunnan tapauksessa siis Osuuskunnan kokoukselta. Ilman tätä johdon antamaa suuntaa, ei johdolla ole edellytystä tehdä vaadittuja käytännön toimenpiteitä. Kajossa on asia nostettu tapetille, ja firman suunnan määrittäminen on vuonna 2018 ensimmäisenä listalla. Kun visio, missio ja arvot on määritetty, ei auta kuin luottaa ”kenraalien” kykyyn luotsata tiimiä tarmokkaasti kohti tuloksia.

 

”Armeijan taisteluttamisessa vaikeinta on tehdä kiertoteistä suoria ja kääntää vastoinkäymiset omaksi eduksi.”

Kajon syksy on ollut täynnä kiertoteitä ja vastoinkäymisiä. Tiimi on joidenkin asioiden kanssa jahkaillut viimeisen päälle pitkään, esimerkkinä käyntikorttien tilaaminen; asia otettiin esille jo hyvissä ajoin syyskuussa. Kunnollisia käyntikortteja ei ole vieläkään saatu tilattua, vaikkakin nyt ollaan asian kanssa aivan loppusuoralla. Käyntikorttifarssi on kiristänyt tiimin tunteita ja siihen on käytetty suhteettoman paljon aikaa. Joitakin oppeja tästä ollaan varmasti kuitenkin kerätty, joten täysin hyödytön ei prosessi ole ollut.

 

”Sotapolitiikan kirjassa sanotaan: ”Koska taistelun melussa komennot eivät kuulu, käytetään rumpuja ja kelloja. Koska joukot eivät kykene näkemään toisiaan taistelukentällä, käytetään viirejä ja lippuja.”

Rumpuja, kelloja, viirejä ja lippuja käytetään ohjaamaan miesten korvia ja silmiä.

Kun joukosta näin muodostetaan yhtenäinen, rohkeiden ei tarvitse edetä yksin eivätkä pelkurit peräänny itsenäisesti.

Tämä on suurten joukkojen hallinnan sääntö.

Yötaistelussa käytetään enemmän soihtuja ja rumpuja, päivätaistelussa käytetään enemmän viirejä ja lippuja.”

Viestintä. Yllättävän paljon on Kajon kokoisen tiimin viestinnässä tarjolla sudenkuoppia ja kompastuskiviä. Tulevaan johtoryhmään onkin asetettu erikseen MaVi-päällikkö vastaamaan viestin kulusta ja tehokkaasta tiedonjaosta. Moderni viestintäteknologia on tullut aimo harppauksia eteenpäin viirien, lippujen ja rumpujen ajoista, silti samat lainalaisuudet pätevät yhä edelleen. Johtaminen ilman toimivia viestivälineitä on mahdotonta, ilman johtajuutta tiimi hajoaa ja menettää suuntansa.

 

”Kokonaiselta armeijalta voidaan viedä taistelutahto ja kenraalilta anastaa sydän ja mieli.

Taistelun sarastuksessa vihollisen taistelutahto on korkealla, keskipäivällä se hiipuu ja iltaruskossa häviää.

Taitava sodankävijä välttää vihollista, kun sen taistelutahto on korkeimmillaan. Hän iskee silloin, kun vihollisen tahto on hiipumassa tai hävinnyt pois. Näin hallitaan taistelutahtoa.”

Sunzin kuvaamalle viholliselle ei ole helppo löytää vastinetta nykypäivän yritysmaailmasta, jossa ainakin oma näkökulmani on, että tavoitteena tulisi olla kaikkien osapuolten kasvu ja voitto, yksipuolisten voittojen sijaan. Taistelutahdon kehitys on kirjan kääntäjän mukaan nähtävä enemminkin vertauskuvana sodan alkuun, puoliväliin ja loppuun. Taistelut tulee voittaa vielä, kun omissa joukoissa on virtaa jäljellä – ei päästää niitä pitkittymään liiaksi. Yhtymäkohtia voidaan vetää päätöksentekoon ja yrityksenä tehtäviin toimenpiteisiin. Toiminnan tulee olla ripeää, tavoitteellista ja ratkaisuun pyrkivää. On syytä välttää jahkailua ja päästää innostusta hiipumaan, kun halutaan saavuttaa tuloksia.

 

”Hyödynnä järjestystä ja odota vihollisen sekasortoa, hyödynnä hiljaisuutta ja odota vihollisen metelöintiä. Tämä on sydämen ja mielen hallintaa.

Hyödynnä taistelukentän läheisyyttä ja odota kaukaa saapuvaa vihollista, hyödynnä levänneitä joukkoja vihollisen väsyneitä vastaan, hyödynnä kylläisiä joukkoja nälkäisiä vastaan. Tämä on voiman hallintaa.

Älä hyökkää vihollista vastaan, jos hänen lippunsa ovat hyvässä järjestyksessä. Älä iske, jos vihollisen joukot ovat täydellisessä järjestyksessä. Tämä on muuttuvien olosuhteiden hallintaa.”

Näistä katkelmista vetäisin yhtymäkohtia sinisen meren strategiaan. Ei ole kannattavaa tunkea markkinoille, joilla on jo vakaa valta-asema ja keskittyneitä toimijoita. Toisaalta, esimerkiksi lakimuutokset saattavat järkyttää valta-asetelmaa ja tehdä tilaa uusille toimijoille. Uudet tilaisuudet tulee ennakoida ja hyödyntää omien markkinoiden kasvattamiseksi.

Osa kirjasta käsittelee niin suoraan vihollisen voittamista, että päädyin keskittymään vain yllä lainattuihin osiin. Tulevaisuudessa aion paneutua esseen muodossa ainakin pariin muuhun osaan ko. teoksesta. Tämän esseen pohdinnoista oli ainakin itselle hyötyä tulevaan BL-kauteen orientoitumisessa. Koko kirja on herättänyt ajattelemaan uudestaan armeijassa opittujen asioiden soveltamista siviilielämässä.

Kommentit
  • Timo Nevalainen

    Kiitos esseestä! Hienosti sovellettu kirjan varsin monimerkityksellistä sisältöä Kajon konkreettiseen tekemiseen.
    Kohtaa “Hyödynnä järjestystä ja odota vihollisen sekasortoa, hyödynnä hiljaisuutta ja odota vihollisen metelöintiä. Tämä on sydämen ja mielen hallintaa.” voisi ehkä ajatella laajemminkin suhteena omaan mieleen. Yleisesti ottaen vaikeimmat jutut kannattaa hoitaa pois alta silloin kun omassa päässä on mahdollisimman vähän melskettä ja ennakoida samalla väistämättä eteen tulevaa “vihollisen metelöintiä”, eli suomeksi sitä kun kaikki ei mene niin kuin Strömssöössä ja tiimin peli ja sen vetäjien ajatukset ovat siitä tai jostain muusta syystä sekaisin kuin Jokisen eväät.
    Tietty turbulenssi kuuluu yrityksen toimintaan, samoin kuin toivottavasti vähän tyynemmät ja selkeämmät hetket.

    18.1.2018
Post a Reply to Timo Nevalainen cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Timo Nevalainen Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close