Soluessee: Kijoittajat Arttu Vitikainen, Jimi Iikkanen ja Emilia Koskiniemi

Johdanto

Valitsimme esseen aiheeksi arjen hallinnan, sillä hektisen elämän jaksaminen ja siitä mielekkään tekeminen on jatkuvasti puhuttu aihe. Myös Proakatemian meille luoman vastuun ja vapauden myötä on kyseinen aihe tullut vielä ajankohtaisemmaksi.

Kunnianhimoisesti päätimme olla keskittymättä vain yhteen arjen osa-alueeseen vaan kattamaan muutaman keskeisen aihe-alueen käsin koko arjen rakennetta. Edellä mainittuihin osa-alueisiin valikoitui itsensäjohtaminen, tavoitteiden asettaminen, tapojen muodostaminen, talouselämän hallinta sekä verkostot. Esseen myötä pyrimme selventämään miksi juuri valikoituneet aiheet ovat tärkeitä osia arjen hallinnassa ja näin ollen ohjata lukijaa parempaan arjen hallintaan.

 Miksi elämässä tulisi pyrkiä uudelle tasolle

Liian usein läheisiltä tai ystäviltä kuulee kuinka elämä on rankkaa, koska työ ei maistu, ihmissuhteet takkuavat, rahat ovat vähissä tai mikä ikinä syynä onkaan. Silti päivästä toiseen samat henkilöt jatkavat arkeaan täysin samalla tavalla.

Nykyään on paljon puhetta itsensä kehittämisestä kaikilla elämän osa-alueilla ja monet ovat siihen lähteneet mukaan, jotkut näkevät sen hienona ajatuksena ja toisille se kuulostaa uudelta “hippi -meiningiltä” tai on jopa kirosana. Kuitenkin karu fakta on, että oma elämä harvoin muuttuu ellei omaa toimintaa muuta. Monesti riittää pelkän asenteen muuttaminen, jotta elämä näyttää valoisammalta.

“Vain keskinkertaiset kuolevat aina parhaimmillaan. Oikeat johtavat kehittyvät jatkuvasti ― nostaen rimaa kuinka loistavasti he pystyvät suoriutumaan ja kuinka nopeasti he pystyvät etenemään” (Jean Giraudoux)

The  Leader Who Had No Title -kirjassa käsitellään johtamista, sekä itsensä että muiden, tarinan muodossa. Elämän viemistä uudelle tasolle käytiin läpi radikaalilla tavalla kahden haudan ääressä, mistä toinen kuului henkilölle, joka ei pyrkinyt elämässään uudelle tasolle ja toinen vastavuoroisesti henkilölle, joka oli siirtymän suorittanut. Molemmista haudoista löytyi laatta, johon oli painettu teksti kyseiseen henkilöön pohjaten. Ensimmäisessä haudassa oli tabletti, jossa oli listattu “Ihmisen 10 katumusta” ja toisessa “Ihmisen 10 voittoa”. Taulujen sisältö löytyy englanniksi muun muassa täältä.

“Voisin jatkaa elämääni samalla tavalla kuin viime vuosina ― ottaen rennosti ja antautua päivittäisen laiminlyömisen kiroukselle. Ja, jos tekisin niin päätyisin ensimmäiseen hautaan, laattaan listattujen kustannusten uhrina. Tai voisin olla menemättä siitä, mistä aita on matalin. ― ― Ensimmäinen vaihtoehto johdattaisi minut ikään kuin maanpäälliseen helvettiin. Toinen, Tommy vakuutti minulle, johdattaisi minut unelmiini.” (Sharma)

Kirjan lainaus on todella radikaali, mutta selvästikin kirjoittajan tarkoitus on korostaa omien päätösten tärkeyttä, esittäen selkeästi kaksi vaihtoehtoa, mihin voi päätyä päätösten myötä. Seuraavaksi otamme käsittelyyn päätöksiä, jotka johtavat esimerkissä mainittuun “toiseen hautaan”

Johtajana toimimiseen ei vaadita titteliä

Sharma opettaa kirjassaan, että kaikki pystyvät olemaan johtajia, riippumatta iästä, sukupuolesta, työtehtävästä tai mistään muusta. Riittää, että olet elossa. Hän on tiivistänyt opit kahteen osaan: “4 luontaista voimaa”, jotka kuvaavat jokaisen ihmisen kykyä johtaa, sekä “IMAGE”, joka on kirjainlyhenne johtajuuden tärkeistä ominaisuuksista.

4 luontaista voimaa:

1. Kaikilla on voima mennä töihin joka päivä ja tuoda esiin kiistattomasti paras itsemme. Eikä siihen tarvitse titteliä.
2. Kaikilla on voima inspiroida, vaikuttaa ja nostattaa jokaista kohtaamaamme henkilöä. Eikä siihen tarvitse titteliä.
3. Kaikki voivat intohimoisesti edistää positiivista muutosta negatiivisissa olosuhteissa. Eikä siihen tarvitse titteliä.
4. Kaikki voivat kohdella kaikkia sidosryhmiä kunnioittavasti, kiitollisesti ja ystävällisesti. Eikä siihen tarvitse titteliä. (Sharma)

Luontaiset voimat luettua on helppo huomata niiden pitävän paikkansa. Mikään ulkoinen tekijä ei estä meitä toimimasta “luontaisten voimien” mukaisesti. Emme tarvitse titteliä, jotta voimme toimia tietyllä tavalla. Muiden käytöksen ei tarvitse vaikuttaa meidän omaan toimintaan. Näinkin yksinkertainen oppi voi opastaa mielekkäämpään elämään, mikä allekirjoittaneiden mielestä on erittäin voimaannuttavaa.

IMAGE:

I viittaa sanaan ‘innovaatio’. Ei riitä, että vanhaa toiminutta toimintamallia pakataan uudella tavalla. On hyvä kysyä itseltään “Mitä voisin tehdä tänään paremmin?”. Tiivistetysti: “tee tästä päivästä parempi kuin eilinen”.

M viittaa sanaan ‘mestarillisuus’. Tiivistetysti Steve Martinin sanoin: “Ole niin hyvä, ettei ihmiset voi olla välittämättä.”

A viittaa sanaan ‘aitous’. Tiivistetysti Dr. Seussin sanoin: “Ole kuka olet ja sano mitä tunnet, koska ne, joita se haittaa, eivät merkitse ja ne, jotka merkitsevät, heitä ei haittaa.”
G viittaa sanaan ‘guts’ eli ‘kantti’. Tulee olla epärealistisen sitkeä ja todella rohkea. Tulisi uskaltaa tehdä enemmän kuin järkevä henkilö ja riskeerata paljon enemmän kuin normaali henkilö.

E viittaa sanaan ‘etiikka’. Toiminnassa tulisi silti aina muistaa hyvät käytöstavat ja eettisyys. (Sharma)

Kirjassa käsitellään monet asiat akronyymien kautta, mikä helpottaa oppien muistamista huomattavasti. Jälleen kerran edellä mainitut opit on helppo uskoa paikkaansa pitäviksi, jos ei ole kokenut omassa toiminnassaan, pystyy vähintäänkin esimerkiksi asiakkaana arvostamaan kyseisiä piirteitä. Aiemmin mainitut “luontaiset voimat” laittavat ajattelemaan johtajuutta uudesta näkökulmasta ja “IMAGE” antaa konkreettiset ohjeet, mitä asioita tulisi omassa toiminnassa ottaa huomioon.

Nyt olemme käsitelleet hieman, miten omalla asenteella ja käytöksellä voi parantaa elämänlaatua, varsinkin ihmissuhteiden osalta. Ehkä olemme saaneet jo hieman vakuutettua, että tavoitteellinen elämä on hyvästä. Seuraavaksi käymmekin enemmän läpi miten omasta ajasta saa enemmän irti, kuinka lisätä läpivientikykyä sekä minkälaisia apuvälineitä on käytettävissä tavoitteellisuuteen.

Elämän osiin jakaminen

Varsinkin jos olet luova ihminen, ja joskus eteneminen ja asioiden loppuun saattaminen tuntuu vaikealta, kannattaa elämä ajatella lukuisina projekteina. Ei siis pelkästään työelämää, vaan esimerkiksi parisuhde tai perhe voi olla yksi pitkäaikainen projekti, johon annat tietyn määrän aikaasi. Samoin unelman, kuten esimerkiksi talon hankkimisen, saavuttaminen.

Projektit taas kannattaa jakaa mahdollisimman konkreettisiin, tehtäviin asioihin. Esimerkiksi ”Tee projektisuunnitelma” on aivan liian iso asia to do- listalle, se voisi itsessään olla projekti. Sen sijaan ”Hahmottele projektisuunnitelman budjetti” tai ”määrittele projektiin osallistuvat henkilöt” ovat paljon yksinkertaisempia asioita suorittaa, kynnys niiden aloittamiseen on pienempi ja isompi kokonaisuus on helpompi aloittaa. (Belsky & Peterson, Making Ideas Happen)

Näiden tehtävien asioiden listauksen lisäksi, pidä kirjaa kahdesta muusta asiasta: apuvälineistä, sekä “takaraivoa polttavista ideoista”. Apuvälineitä ovat kaikki, jotka auttavat sinua pääsemään tavoitteisiisi. Esimerkiksi kalenterit ja muistiinpanot. Tähän kuuluvat myös muut ihmiset, jotka ovat tärkeässä roolissa sinun tukemisessa. Ideoiden käytäntöön saattamiseen ja onnistuneeseen projektiin on hyvä ottaa käyttöön kolme ”kansiota”: actions, references ja backburnerlist. (Belsky & Peterson, Making Ideas Happen)

Tavoitteellisuuden apuvälineet

Action stepit ovat siis askeleen kokoisia asioita, jotka vievät sinua kohti päämäärääsi. Jos projektissa on useampia ihmisiä, jokaisen askeleen on oltava nimettynä jollekin, jotta se varmasti otetaan. Tai esimerkiksi scrumin ajatusmallin mukaisesti, jokaisen on tiedettävä oma vastuualueensa ja oltava siitä vastuussa, luodakseen omat askeleensa.

Olemme solun aikana tutustuneet yhteen projektinhallintajärjestelmään, Trelloon. Trello on erittäin yksinkertaisesti käytettävä mobiilisovellus, jolla voi korvata esimerkiksi puhelimen muistiot. Ensimmäinen asia on jakaa projektit. Jako voi olla vaikkapa: henkilökohtainen, kesäkahvila, lumityöt. Henkilökohtaiseen kansioon voit luoda omat lokerot vaikkapa materiaalisiin unelmiin, kokemuksiin ja perheeseen. Ominaisuus johon mm. Trellossa ihastuimme, on check list- mahdollisuus. Jos unelmasi on suhteellisen simppeli, esim. matkaa Espanjaan, voit asettaa helposti yliviivattavat askeleet. Projekteihin voi muodostaa lokerot esimerkiksi eri tiimeille/vastuualueille tai simppelisti tee-työn alla-tehty. Projekteille luodut kansiot on mahdollista jakaa muiden käyttäjien kanssa, jolloin alusta soveltuu isommankin projektiryhmän tavoitteiden hallintaan ja läpinäkyvyyteen.

Referenssien, eli ihmisten ja keskusteluiden ”arkistoimiseen” LinkedIn on parhaimmillaan erittäin hyvä työväline. Käyntikorttien keräilyn sijaan, verkostot pysyvät siellä esillä ja keskusteluihin palaaminen on helppoa. Lisäksi verkostojen osaamisen kartoittaminen on helppoa. Henkilöiden aktiivisuudesta ja omalta etusivulta näet mikä heitä kiinnostaa ja mikä on ajankohtaista. Suomessa LinkedIn ei ole vielä päässyt ansaitsemaansa arvoon, mutta itse siellä kannattaa ehdottomasti pysyä aktiivisena. LinkedIn on helppo väylä verkostoitua ja säilyttää verkostot, kysyä apua ja kartoittaa yhteistyökumppaneita.

Ideat, jotka pomppaavat mieleen, mutta eivät juuri nyt ole ajankohtaisia, on hyvä kirjoittaa ylös muistiin. Nämä ovat ”takaraivoasi polttelevat ideat”. Varsinkin luovilla ihmisillä, näitä ideoita ja ajatuksia herää erittäin paljon ja jos antaa aina jokaiselle ajatukselle valtaa ja aloittaa mielessään kehitysprosessin, lopputuloksena on nolla valmista ideaa. Nämä spontaanisti syntyneet ideat ovat yleensä parhaita, joten niitä ei kuitenkaan kannata täysin heittää mielen roskakoriin tai arkistoida ikuisesti työpöydän laatikkoon.

Tavoitteiden jatkuva hallinta

Kirjoittamalla idean ylös saa sen siirrettyä pois mielestään, mutta kuitenkin talteen. Sehän saattaa olla hedelmällinen ajatus! Moni meistä varmasti ajattelee idean pulpahtaessa mielen syövereistä palaavansa vielä idean pariin. Kirjoittamalla sen ylös, teet epämääräisestä ajatuksesta konkreettisen. Jälleen jos olet luova ihminen ja asioita syntyy erittäin paljon, on tärkeää, että ideat olisivat jotenkin loogisesti tallessa niihin palaamisen helpottamiseksi.

Pohdimme, mikä voisi olla tällaisen backburner -listan paras toteuttamismuoto. Mukana kulkeva ajatusvihko voi olla tehokaskin työväline, mutta pahimmillaan siitä voi tulla painajaismainen “pajavihko”, johon on kirjoiteltu irrallisia ajatuksia osoittamaan jokaiseen eri ilmansuuntaan. Tähän teimme testikansion tabletille. Tabletti valikoitui työvälineeksi, jota on helppo kuljettaa mukana, siihen on myös mahdollista kirjoittaa kynällä kuten vihkoonkin ja vaikka piirtää selventääkseen ajatuksiaan. Tällaisen kansion voisi järjestellä vaikkapa alla olevalla tavalla:

BACKBURNER LIST

Käynnissä olevat projektit

–          Asiat, joita on mahdollista tehdä käynnissä olevissa projekteissasi, mutta ne eivät ole ajankohtaisia tai tärkeitä.

o   esimerkiksi: lisäarvoa tuovat elementit, jatkoprojektit, innostus oppia jtn…

Unelmat

–          Tulevaisuuden projektit ja ideat, joita haluat viedä eteenpäin.

–          Näiden ideoiden ei tarvitse välttämättä liittyä työelämään tai uraan.

o   Voidaan jakaa alakansioihin: ura, elämykset joita haluan kokea, ihmiset ympärillä (esim. perhe)

Irralliset ideat

Tavoitteista tapoja

Tärkein asia olisikin siis saada näiden kolmen ”kansion” tekemisestä, sekä niihin palaamisesta tapa. Kaikkien ylös laittamisen on oltava jatkuva, päivittäinen tapa. Kirjoittamiensa ideoihin palaamisenkin olisi hyvä olla ainakin viikottaista.

Brian Tracy on kirjottanut blogiinsa tästä aiheesta 7. askeleen suunnitelman. Hänen keräämiensä tietojen mukaan uuden tavan kehittäminen kestää keskimäärin 21 päivää. Seitsemän askeletta ovat:

1.       Tee päätös
2.       Älä koskaan salli poikkeuksia tavastasi
3.       älä huijaa itseäsi ja riko tavan muodostumisen polkua
4.       Kerro ympärilläsi oleville ihmisille, kehittäväsi toimintaasi
5.       tämä auttaa sinua tulemaan yllättävän paljon päättäväisemmäksi
6.       Visualisoi tapasi
7.       visualisoi itsesi tilanteeseen, jossa asia on jo muodostunut tavaksi
8.       Luo vakuutus, jonka avulla muistutat itseäsi
9.       vakuutus on tässä tilanteessa ne sanat, joita hoet itsellesi ensimmäisenä kun heräät ja viimeisenä ennen kuin menet nukkumaan, muistuttaaksesi ja motivoidaksesi itseäsi
10.       Päätä tietoisesti jatkaa
11.       muistuta ja pakota itseäsi kunnes tapa on oikeasti automaattinen
12.       Palkitse itsesi

(Brian Tracy)

Seuraavaksi siirrymme käsittelemään talouden hallintaa. Vaikka aihe alkuun saattaa tuntua irralliselta aiempiin osiin, ei se sitä kuitenkaan ole. Myös talouden hallinnassa voi hyödyntää aiemmin mainittuja oppeja kuten “IMAGE:n” ‘innovaatio’ -kohdan “mitä voisin tehdä tänään paremmin?” kysymystä. Vastavuoroisesti oma taloudenkin voi ajatella pitkäaikaisena projektina, ottaa sen suhteen tavoitteellinen asenne ja käyttöön yllä mainitut työkalut. Aiemmat opit pätevät niinkin hyvin myös talouden hallintaan, että emme näe oleellisena luetella vain uusia työkaluja uudessa kontekstissa, vaan haluamme mieluummin herättää syvempää ajattelua. Keskitymme asioihin kuten muun muassa “Mikä johtaa ostopäätökseesi?” ja “Mikä on sosiaalinen merkitys kulutuksessa?”

Arjen kuluttaminen

 

Pysähdy hetkeksi miettimään omaa kuluttamistasi. Kauppojen erilaiset ”halpatuotteet” ovat hyvä esimerkki tuotteen henkisestä olemuksesta. Pirkka, K-extra ja Euroshopper herättävät ihmisissä leimallisia, negatiivisia tunnereaktioita. Erityisesti elintarvikkeiden kohdalla näihin ”halpa”-merkkeihin yhdistetään laaduttomuus ja nautinnon puute. Tällainen reaktio syntyy, vaikka et olisi ikinä edes kokeillut tuotetta. Todennäköisesti olet itsekin joskus ajatellut, ”voi tuota köyhää” nähdessäsi jonkun ostavan pelkkää euroshopperia. Hän taas on saattanut miettiä, että miksi sinä olet valmis maksamaan enemmän merkin takia, vaikka tuote onkin lähes sama. Kumpikaan ei ymmärrä toista. Silti halpa helposti hävittää siihen liitettyjen voimakkaiden assosiaatioiden vuoksi. Järjen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, sillä se on vain kaupan tapa saada sinut ostamaan kalliimpia tuotteita. Varsinkin massahyödykkeiden kohdalla halpamerkkien ja kalliimpien tuotteiden ero on käytännössä olematon.

Millaisia olisivat hankintasi, jos niitä pääsivät ihailemaan vai sinä itse ja lähipiirisi? Olisiko tuolloin enää väliä millaisen kuvan annat omistamillasi tavaroilla? Näitä kannattaa pysähtyä miettimään aika ajoin, sillä usein sosiaalisen paineen luomat mielikuvat voivat tuntua omilta.

Nykyinen “ylikuluttajuus” on kasvanut tasaisesti jo teollistumisen kulta-ajalta, 1930-luvulta asti. Ihminen oppi näkemään tavarat mielihyvän ja varallisuuden mittareina, näin syntyi kuluttaja jolla ei ole ikinä tarpeeksi. Kulutusta emme voi koskaan välttää, eikä se ole tarkoituskaan. Kulutus ei ole hyvä tai huono asia, se vain on. Ylikulutus sen sijaan on yksi aikamme suurimmista ongelmista, sillä se aiheuttaa henkistä, taloudellista ja ympäristöä kuluttavaa pahoinvointia. Tiedeyhteisö rinnastaa ihmiskunnan nykytilan bakteerikasvustoon, joka lisääntyy näytemaljassa, kunnes niiden ravinto on käytetty loppuun. Sen jälkeen yhdyskunta kuolee oman jätteensä keskelle. Vuosikymmenien saatossa huolettomuus resursseja kohtaan ja suoranainen hukkakäyttö ovat hiipineet osaksi kulttuuriamme (Havia, Lappalainen & Rinta-Loppi).

Kun avaa silmänsä näiden tottumuksien keskeltä, niin saattaa maailma näyttää jopa mielipuoliselta. Tällöin on helppo ymmärtää, että kestävään kehitykseen on opittava kuluttamaan järkevästi ja tehokkaasti. Tämä ei silti tarkoita, että oman arjen hyvinvoinnista tarvitsisi tinkiä. On vain lopetettava jatkuva nautinnon perässä juokseminen. Tällainen toimintavan muutos myös maksaa itsensä ruhtinaallisesti takaisin. Kuluttaja voi, ja hänen kuuluu toimia oman etunsa mukaisesti – ihan niin kuin yritystenkin. Vain näin markkinataloudessa voidaan ottaa askelia kohti aitoa tehokkuutta.

Siirtyessämme tarkastelemaan asiaa laajemmin, voimme todeta, että kuluttaminen pohjautuu mielikuviin ja brändeihin, ei niinkään todellisiin tarpeisiin. Kuluttajan olisi pystyttävä oikeasti testaamaan tuotetta omassa taloudessaan voidakseen todeta tuotteen hinta-laatu suhteen todelliseksi. ”Maksan laadusta” on usein vain mainontaan perustuvaa itsepetosta. Nykyinen globalisoituminen on ajanut merkin ja hinnan yhteyden yhä kauemmaksi toisistaan. Brändit ovat peräisin käsityöläisajalta, jolloin tuotteeseen vaikuttivat enemmän valmistuspaikka ja raaka-aineet, sillä ekonomiaa ei voitu hyödytään nykymaailman tapaan. Tällöin tuotemerkki oli sama kuin valmistaja ja hyvät käsityöläiset keräsivät laajalti nimeä. Nykyään taas tuotteen valmistaja ja tuotemerkin omistaja eivät ole enää yksi ja sama taho, vaan tuotteet tehdään siellä missä se on halvinta. Varsinkin elektroniikassa monet tuotteet valmistetaan alihankintana jopa samoilla linjastoilla. Näin ollen merkkien välillä ei ole juurikaan eroja, vaan hinta luodaan mielikuvilla. Nykyään vanhan ajan välttävä merkki ”made in china”, ei enää tarkoita juuri sen huonompaa, sillä lähes kaikki tuotteet valmistetaan kiinassa. Kovaa käyttöä ja pitkää kestävyyttä vaativan tuotteen kohdalla pätee silti yhä vanha klisee, ”köyhän ei kannata ostaa halpaa”.

Velka, tuo nerokas korvike kahleille ja ruoskalle

Luottojen räjähdysmäinen kasvu viime vuosina kertoo siitä, että suuri osa meistä suomalaisista on unohtanut mitä velka on. Kaikenlaiset kulutusluotot autoa, televisiota, remonttia etc. varten ovat osa ihmisten elämää. Pikavipeistä on muodostunut kultakaivos kaikille, kenen moraali kestää niitä myöntää ja asuntolainasta on tullut lähes kansalaisvelvollisuus. Velasta on tullut normaali osa useimpien ihmisten elämää ja samalla on hämärtynyt kuva siitä, miksi velkaantuminen muka olisi niin vaarallista ja, miksi sitä kuuluisi harkita niin paljon. Lainan otosta on tehty niin helppoa, että velkaraha on muuttunut houkuttelevaksi rahoitusmuodoksi. Helposta saatavuudesta huolimatta velkaantuminen on harvoin järkevää.

Yksin kuluttajia ei tästä voi syyllistää, sillä taloustaitoja ja talouden hallintaa ei nyky-Suomessa opi kuin vahingossa. Peruskoulussa raha-asioihin ei saada kuin pintaraapaisu eikä raha-asioista puhuminen muutenkaan kuulu kulttuuriimme. Puhumattomuus on luonnollinen maaperä huonoille taloustavoille, jossa suunnitelmallisuuden hyötyjä on usein vaikea nähdä. Höllentynyt luotonanto on syynä siihen, että huonojen päätösten seuraamukset näkyvät vasta vuosien päästä. Tätä pahentaa vielä se, että vanhempien tavat ja kulutustottumukset periytyvät usein sellaisenaan jälkikasvulle. Tämän vuoksi ”köyhyyden periytyminen on yleistä varsinkin alemmissa tulo- ja koulutusluokissa. Tähän kun yhdistetään kulutusluottojen aggressiivinen mainonta, niin on oravanpyörä valmis (Havia, Lappalainen & Rinta-Loppi).

Liian moni nuori ajattelee ”Jos minulla ei ole varaa unelmani elämiseen juuri nyt, voin elää ne velaksi, olen ansainnut sen”. Moni tällaiseen mainontaan hairahtanut päätyy omien unelmiensa sijaan orjuuttamaan itsensä. Asennemuutos velkaa kohtaan on tapahtunut räjähdysmäisesti niin lyhyessä ajassa, että siitä on tullut nuorten keskuudessa jopa statussymboli: Velan on epäsuorasti huomattu nostavan nuorten itsetuntoa. Tämän efektin on todettu olevan sitä voimakkaampi, mitä köyhemmästä perheestä velallinen on lähtöisin. Tämä alkaa silti heijastua takaisin jo hyvin nopealla aikataululla, sillä jo kolmen kymmenen ikävuoden kohdalla tämä velkaantuminen alkaa vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Todellisuutta ei voi enää paeta ja näin itsetuntoa nostanut velkaantuminen, muuttaa oman elämän helvetiksi. Valtaosa velkaantuneista toki selviää velkansa kanssa hyvin, mutta hekin ovat velkaantuneita lähinnä turhan takia.

Vapaaehtoinen orja

Velan luonne on sinänsä varsin helppo ymmärtää, silti juuri se, että lainaamalla käytät huomisen tulot jo tänään ja luovutat päätäntävallan elämäsi olennaisista asioista muille, tuntuu olevan kovin vaikea sisäistää. Ottaessasi lainaa et lainaa pelkästään rahaa vaan samalla luovutat itsemääräämisvaltasi tulevaisuuden tuloistasi ja työnteon määrästä velkojallesi. Tämän kontrollin määrä toki riippuu velan suhteesta tuloihisi. Tästä syystä velkaa olisi hyvä ottaa vain sijoituksiin, jotka tuottavat tuloa. Näin ollen sillä olisi pitkässä juoksussa positiivinen vaikutus omaan talouteen.

Velka voidaan luokitella nykymaailman orjuudeksi, siksi että se poistaa elämästä vaihtoehtoja. Se on suurin yksittäinen tekijä, joka ajaa elämääsi kohti sitä surullisen kuuluisaa oravanpyörää. Tässä oravanpyörässä elävät eivät saa käydä töissä, sillä heidän on pakko käydä töissä. Uusiin ideoihin ja ansainta mahdollisuuksiin tarttuminen koetaan valtavana kynnyksenä, sillä on keskityttävä turvaamaan säännöllinen rahantulo. Kovin harvassa eivät ole henkilöt, jotka valittavat, että töihin pitää mennä saadakseen velat maksettua. Onko tällainen tavoiteltava olotila? Kaikki yllä kuvattu on muodostunut yhteiskunnassamme jo niin normaaliksi, ettei sitä tietenkään saisi kritisoida. On helpompaa vain taputella naapuria selkään ja todeta, että ”näin meilläkin menee”. Moni työssäkäyvä sanoo työnsä olevan yksitoikkoista ja ahdistavaa. Ahdistus kuitenkin harvoin syntyy siitä, että töissä on käytävä. Usein se siitä, että työntekijä tuntuu velkataakan takia olevansa sidottu johonkin tiettyyn kohtaloon.

Kannattaako joskus velkaantua?

Vaikka tässä onkin nyt lähinnä paasattu velkaantumisen pahuudesta, niin silti velka voi olla myös hyväksi. Viisas velkaantuminen kasvattaa varallisuutta ja tekee ajan mittaan taloudesta kevyemmän. Hyvä lainakohde voi esimerkiksi olla metallisepän sorvi tai puukäsityöläisen pöytäsirkkeli. Näillä saa tuotettua tuotteita, jotka luovat tuloa ja maksavat näin koneen hintaa takaisin. Velkaa harkitusti käyttäessä sijoittajan ei käytännössä tarvitse itse asiassa maksaa velkaa takaisin, vaan sen hoitaa sijoituskohteen tuotto. Velka voi olla joskus myös välttämätön, esimerkiksi itsensä työllistämisen alkutaipaleella.

Verkostoitumisen tärkeys

Vaikka omalla asenteella ja teoilla pystyt vaikuttamaan elämääsi merkittävästi, ei kuitenkaan tavoitteellista, myöhemmin ehkä menestyksekästä, polkua ole tarkoitettu yksin kuljettavaksi. Ihmissuhteet vaikuttavat matkaan huomattavasti, mitä käymme seuraavaksi läpi hieman syvemmin.

 

Ympärilläsi olevat ihmiset ovat välttämättömiä sekä ideoidesi menestymisen, itsesi jaksamisen sekä elämän mielekkyyden kannalta. Mainitsimme alkuun verkostojen arvon lähinnä avun saantina, mutta tärkeimpänä antina on tietysti vuorovaikutus. Ympärillä olevilta ihmisiltä arvokkain asia, mitä voit saada, on mielipiteitä. idea, jonka olet saanut ja jota olet kehitellyt, on tietysti rakas kuin lapsi, mutta kriittinen palaute on silti arvokasta. Tämä rakkaus omaa ideaa kohtaan kannattaa muistaa erityisesti silloin, kun annat kehittävää palautetta jollekin muulle.

Making ideas happen -kirjassa kerrotaan monen menestyneen, luovan yrityksen vieneen palautteenantoprosessin pidemmälle kehittääkseen tehokkuuttaan. Esimerkiksi Walt Disneyllä on käytössä kolmen huoneen kehitysprosessi. Ensimmäisessä huoneessa pidetään aivoriihtä. Aivoriihessä heitellään ajatuksia mieli avoinna ja jätetään turha kritiikki pois. Toisessa huoneessa erotetaan jyvät akanoista ja otetaan vaikkapa potentiaalisin kolmen kärki kolmanteen huoneeseen. Kolmannessa huoneessa sinun täytyy osata perustella ja puolustella ideaa. Tämä huone on hiillostusta varten, ja ulkopuolisten ihmisten merkitys korostuu. (Belsky & Peterson, Making Ideas Happen)

Kolmen huoneen malli on tehokas tapa säästää jälleen energiaa ja ohjaa sitä eniten arvoa tuottavaan suuntaan. Omat energiavarat ovat kaikkien projektien sydän, joten niitä ei kannata, eikä saa, kuluttaa loppuun. Projektin alussa täytyy aina miettiä, mitä asioita ei voi tehdä kukaan muu kuin sinä itse? Tämä on elintärkeää oman energian säästämiseksi ja myös projektitiimin koko potentiaalin käyttämiseksi. Jos siis olet idean isä, pyri delegoimaan kaikki muut tehtävät, paitsi ne, joita kukaan muu ei voi tehdä. Tällainen asia voisi olla vaikkapa idean kehittäminen ja siitä palautteen kerääminen.

Syvien ihmissuhteiden merkitys johtajuudessa

Sharma tarjoaa kirjassaan hieman erilaisen näkökulman ihmissuhteista. Jälleen tarina muodossa kerrottuna, kuvitteellisen Jackson Chanin mukaan johtajuuden vaikuttavuuden määrittää ihmissuhteiden syvyys. Idea pohjautuu yksinkertaiseen ajatukseen: mitä enemmän luot arvoa sidosryhmillesi, sitä parempi johtaja olet. Tietenkin kirjan teeman mukaisesti opit on koostettu akronyymiksi, joka on tällä kertaa “HUMAN”.

HUMAN

H tulee sanasta ‘helpfulness’ eli ‘auttavaisuus’. Tämä pohjautuu tietenkin edellä mainittuun arvon tuottamiseen.
U tulee sanasta ‘understanding’ eli ‘ymmärtäminen’. Tähän liittyy kirjan mukaan yksi johtajuuden tärkeimmistä taidoista, syvä kuunteleminen.
M tulee sanasta ‘mingle’ eli ‘liittyä mukaan’. On tärkeää olla kasvotusten sidosryhmien kanssa. Kun ihmiset näkevät kasvosi, jäät paremmin mieleen ja he pääsevät tutustumaan sinuun paremmin.

A tulee sanasta ‘amuse’ eli ‘miellytä’. Ilo lisää tuottavuutta ja nostaa energiatasoja.

N tulee sanasta ‘nurture’ eli ‘hoivaa’. Pidä huoli sidosryhmistä, niin he pitävät huolen sinusta.

Ideana johtajuuden pohjautuminen ihmissuhteiden syvyyteen saattaa olla vielä joillekin hankala ymmärtää. Kuitenkin, jos miettii esimerkiksi markkinoita aikana ennen internetiä, tulee konseptista hieman ymmärrettävämpi. Silloin liiketoiminta oli täysin hyvien asiakassuhteiden varassa ja ainoa tapa luoda hyvät asiakassuhteet on kohdata heidät henkilökohtaisella tasolla, olla heille ihminen, “HUMAN”. Sama käytös pätee kuitenkin myös johtajuudessa ja miksei, myös parisuhteissa. Mikäli sinä olet mukava muille ja kohtaat heidät henkilökohtaisella tasolla, on paljon todennäköisempää, että he kohtelevat sinua samalla tavalla.

Eli hyvällä johtajan tulisi olla tavoitteellinen ja omata syvät ihmissuhteet sidosryhmien kanssa. Miten tähän pisteeseen sitten päästään? Seuraavaksi käsittelemme vielä viimeisen palasen parempaan johtajuuteen ja täten arjen hallintaan.

Persoonan merkitys johtajuudessa

Viimeiset Sharman tarjoamat opit kiteyttävät erittäin taitavasti kirjan aiemman sisällön. “Kaikki, mitä haluat on jo sinulla” lyhykäisyydessään tarjoaa erittäin syvän merkityksen. Kirjan päähahmo, Blake, väittää kuitenkin kuinka hän haluaisi muun muassa paremman asunnon, mutta sitten viisautta valaistaan enemmän. Kerrotaan kuinka Blake todellisuudessa haluaa niitä tunteita, joita materia herättää: tyytyväisyyttä, täyttymystä, kiitollisuutta ja sisäistä rauhaa. Oppi ei kuitenkaan jää tähän vaan kerrotaan kuinka ulospäin näkyvä suuruus, syntyy sisältä käsin. Tähän suuruuteen, johon pääsee itsensä johtamisella tarjotaan ohjenuoraksi akronyymi “SHINE”.

SHINE

S tulee sanoista ‘see clearly’ eli ‘näe selkeästi’. Näemme maailman sellaisena kuin me itse olemme, emme sellaisena kuin se on. Johtajuus on itsetietoisuuden korkealle tasolle kehittämistä ja oman ajattelun kriittistä tarkastelua.

H tulee sanoista ‘health is wealth’ eli ‘terveys on rikkautta’. Tällä halutaan korostaa, kuinka tärkeätä on pitää huolta omasta terveydestä.

I tulee sanoista ‘inspiration matters’ eli inspiraatiolla on merkitystä. Tiivistetysti: joka päivä tulisi tehdä jotain, mikä inspiroi, koska työ on kuluttavaa.

N tulee sanoista ‘neglect not your family’ eli ‘älä laiminlyö perhettäsi’. Tällä viitataan kaikkiin läheisiin ihmissuhteisiin ja korostetaan, että niistä tulisi pitää hyvää huolta.

E tulee sanoista ‘elevate your lifestyle’ eli ‘vie elämäntyylisi uudelle tasolle’. Tiivistetysti: joka päivä tulisi tehdä jotain, joka vie elämäntyylin uudelle tasolle.

Kyseinen akronyymi tiivistää koko arjen hallinnan tai oikeastaan koko elämän todella kattavasti. Arki koostuu monenlaisista osa-alueista, joissa on joitakin samoja elementtejä keskenään, mutta eroavat silti toisistaan. Monet arjen osat ovat ulkoisia tekijöitä, jotka eivät ole täysin meidän hallinnassa. Kuitenkin tapa, miten näemme arjen osa-alueet merkitsee todella paljon ja tapa, millä annamme niiden vaikuttaa meihin on täysin itsestämme kiinni. Tässä esseessä tarjosimme kattavat työkalut konkreettisiin askeliin, joita voi ottaa parempaan arjen hallintaan. Niiden noudattaminen ja syvällisien oppien sisäistäminen antaa vankat raamit itsensä johtamiselle. Näiden raamien johdattamana, toivottavasti myös parhaaseen mahdolliseen versioon jokaisesta meistä. Tavoitteena on, että me kaikki voisimme oman toimintamme kautta, kirjan viimeistä oppia noudattaen, loistaa.

Lähteet:

Belsky, S., Peterson, S. 2010. Making Ideas Happen. USA: Gildan Media Group.

Havia, P., Lappalainen, V., Rinta-Loppi, A. 2016. Erilainen ote omaan talouteen.  Helsinki: Talentum.

Sharma, R. 2010. The Leader Who Had No Title. London: Simon & Schuster UK Ltd.

Brian Tracy. seven steps to developing a new habit. Katsottu 7.11.2017

https://www.briantracy.com/blog/personal-success/seven-steps-to-developing-a-new-habit/