Tampere
28 Nov, Saturday
0° C

Proakatemian esseepankki

Arjen Energiaa



Kirjoittanut: Timo Myöhänen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Terveellisen elämän ja jaksamisen kulmakivet ovat selkeät, ravinto, liikunta ja lepo. Kaikki tietävät kyseisen kolminaisuuden ja silti me voimme huonosti. Kikka piileekin siinä, että nämä kyseiset kulmakivet on muistettava tehdä oikealla tavalla tarpeeksi usein. Rutiinit ja tottumukset ohjaavat toimintaamme ja olennaisten elementtien puuttuessa yleinen vireys laskee. Yleisen vireyden eli energian ollessa pitkään alhaalla, rupeaa se näkymään myös työssä jaksamisessa. Minna Rasilan ja Maria Pitkosen Kirjassa Energiaa arkeen ohjeistetaan ytimekkäästi simppelit niksit, mitä seuraamalla jokainen saa vireyttä ja energiaa toimimiseensa.

Unen merkitys jaksamisessa on kiistaton. Olemme kaikki olleet joskus väsyneitä aamulla, jolloin päivän aloittaminen tuntuu hitaalta ja haastavalta. Unen aikana aivosolut palautuvat ja energiavarastot täyttyvät. Unen määrässä ei siis kannata tinkiä. Aikuinen ihminen tarvitsee noin 6-9 tuntia unta päivässä. Toiset tarvitsevat siis vähemmän ja toiset enemmän. Unen määrän ollessa yksilöllinen ei auta seurata toisten toimintaa vaan on kuunneltava omaa kroppaa ja omia tarpeita. Hyvin nukutun yön jälkeen on aina valmiimpi alkavaan päivään ja toiminta on kaikinpuolin tehokasta ja energistä.

Unen rinnalla ravinnon merkitys on myös suuri. Terveellinen ja monipuolinen ruoka vieläpä oikeassa määrässä muodostaa terveen pohjan yleiselle jaksamiselle. Ruokailuun ei tarvitse loppupeleissä tehdä kovinkaan radikaaleja muutoksia vaikutusten ollessa jo huomattavat. Rasilan mukaan esimerkiksi välipalojen laatua ja määrää tarkkailemalla saa suuria aikaan. Viinerin ja kahvin sijaan voikin ottaa hedelmän ja vesilasin. Eihän olisi suuri muutos se! Alkoholin runsasta käyttöä kannattaa tarkkailla. Alkoholi vaikuttaa unen laatuun ja määrään haitallisesti. Alkoholi hidastaa elimistön palautumista rasituksesta ja pidempiaikaisella käytöllä on vaikutukset yleiseen mielialaan ja vireystilaan. Rasilan mukaan ruokailu voi olla myös paljon muutakin kuin kiireellinen tankkaus muun toimen lomassa. Se voi olla rauhoittumisen hetki keskellä päivää hyvässä seurassa. Siitä jos jostain saa lisävirtaa päivän jatkamiselle!

Kolmantena kulmakivenä toimii liikunta. Liikunnan ei tarvitse ja pidäkkään olla vakavaa ja tavoitteellista urheilua vaan enemmänkin mukavaa ja rentouttavaa liikkumista hyvien ystävien seurassa. Liikunta auttaa pitämään yleiskuntoa hyvänä ja samalla mielen virkeänä. Hyväkuntoinen keho jaksaa paremmin työpäivän rasituksen, mikä nykyisin tapahtuukin suurimmissa määrin istuen. Liikkumisen rinnalla rentoutuminen asuu tärkeäksi osaksi jaksamista. Rentoutumista voi tehdä fyysisesti lihaksia rentouttavilla harjoitteilla tai rentouttaa mieli mielikuvaharjoittelulla. Mielikuvaharjoittelussa on se hyöty, että sitä voi tehdä aivan paikasta riippumatta.

Kulmakivien ulkopuoleltakin löytyy osa-alueita, mitä kehittämällä saa vireyttä päiviinsä. Tavoitteet ovat yksi näistä osa-alueista. Tavotteita asettamalla saa itselleen suuntia mitä kohden liikkua. Tavoitteet antavan hyvässä tilanteessa rutiineja ja rutiinit luovat vakautta. Tavoitteita saavuttaessa koetaan hyvänolon tunteita ja niistä tunteista tulee lisäenergiaa. Jarruna tavoitteiden suhteen voivat olla liian korkeat tavoitteen. Jotta tavoitteista saa mahdollisimman hyödyllisiä, on niistä muokattava realistisia. Välitavoitteiden kautta voidaan elää isompaa tavoitetta todeksi pienin askelin kerrallaan.

Lykkäämisen lopettaminen auttaa monella tavalla. Tehdyt työt harvoin rasittavat. Tekemättömät työt sensijaan rasittavat senkin edestä kun niitä vatvotaan ja mietitään. Tunnen istessäni tilanteet, jolloin lykkään töitä ja päätöksiä. Ottamalla itsestään niskasta kiinni ja toimimalla omakohtaisesti oikein saan hommat tehtyä. Tunnen olevani aamuihminen, eli työt tehdään aamulla ja illat jätetään muihin hommiin. Myöskin ajan tuhlaaminen merkityksettömään päätöksentekoon on hyvä jättää vähemmälle. Loppujenlopuksi ei ole mitään väliä kummanlaista ruokaa syön linjastolla valittaessa tai millaiset kokouseväät hankin vieraille. Pääasia että hommat hoituvat tavalla tai toisella.

Energiaa voi säästää ja jopa kerätä monenlaisilla pienillä valinnoilla ja toimilla päivien mittaan. On tärkeää, että itse havaitaan tarpeet voimavarojen hallitsemiselle ja että itseltä löytyy valmiudet omakohtaiseen itsehallintaan. Kuten alussa maintsinkin, suurin osa aputoimista on hyvin itsestäänselviä ja helppoja asioita toteuttaa. Vaatii vain viitseliäisyyttä ryhtyä korjaamaan pieniä asioita itsessään arkipäivän toimien helpottamiseksi.

Kommentit
  • Elina Merviö

    Mitä olet vienyt käytäntöön luettuasi kirjan?

    8.11.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close