Kriittisen ajattelun ja argumentoinnin merkitys tiimityöskentelyssä ja -yrittäjyydessä Proakatemialla

Tiimityöskentely ja -yrittäminen muodostavat pääosan opiskelusta Proakatemialla. Sosiaalista kanssakäymistä sekä vuorovaikutusta on paljon ja tiimioppiminen on suuressa roolissa. Hyvät viestintä- ja argumentointitaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun jaetaan tietoa ja opitaan toiselta. Jos opiskelija ei pysty ilmaisemaan itseään selkeästi ja helposti ymmärrettävästi, saattaa esimerkiksi epäselvä puhetapa viedä liikaa huomiota ja kerrottavan asian pääpointit jäädään pimentoon. Dialogin kannalta olisi hyvä, jos keskustelijat eivät joutuisi liikaa pinnistelemään ymmärtääkseen toista. Oman kokemukseni mukaan pitkät ja epäselvät puheenvuorot eivät myöskään syvennä dialogia, pikemminkin päinvastoin.

Iso osa tiimioppimisesta Proakatemialla tapahtuu pajoissa. Pajassa opitaan toisia kuuntelemalla, puhumalla ja yhdessä pohtimalla. Keskustelun syventyessä eri ihmiset pohtivat asioita kukin omalta kantiltaan. Hyvässä dialogissa jokainen uskaltaa avata omaa näkökulmaansa ja auttaa siten myös toisia avartamaan katsantokantaansa sekä ajattelemaan asioita uusista lähtökohdista. Kun ihminen ajattelee asiaa eri näkökulmista, saattaa aiheesta ilmetä ihan uudenlaisia oivalluksia. Tiimiopiskeltaessa pajassa, samassa oppimistilaisuudessa saattaa olla jopa yli kaksikymmentä eri tavalla ajattelevaa yksilöä. Näissä tilaisuuksissa hyvät argumentointitaidot helpottavat tiedon kulkua ja auttavat ihmisiä ymmärtämään toisiaan. Taitava argumentoija osaa ilmaista ajatuksiaan ymmärrettävästi ja auttaa siten dialogia syventymään.

Tiimityöskentelyssä ja – yrittäjyydessä hyvät argumentointi taidot saattavat olla myös haitaksi. Jos yksi tiimin jäsen on muita huomattavasti parempi argumentoija, saattavat muiden jäsenten ajatukset ja mielipiteet jäädä vähemmälle huomiolle. Taitava argumentoija osaa aina perustella kantansa vakuuttavasti ja saada tahtonsa läpi, jolloin saattaa muiden hyviäkin ideoita jäädä kuulematta ja toteuttamatta. Tiimin jäsenet voivat kyllästyä vastustamaan taitavaa argumentoijaa, jos he erimielisyyksien tullessa jäävät aina väittelyssä toiseksi. Tiimityöskentelyn perimmäisten arvojen kannalta hyvät argumentointitaidot eivät siis ole pelkästään hyvä asia, jos niitä käytetään vääriin tarkoituksiin.

Kriittisen ajattelun merkitys tiimityöskentelyyn on hyvin mielenkiintoinen aihe. Parhaimmillaan kritiikki on kehittävää ja asioita eteenpäin vievää. Tiimityöskentelyssä ja -yrittäjyydessä Proakatemialla kritiikkiä on mielestäni hyvä jakaa tarpeen mukaan, jotta opimme ottamaan huomioon asioita, joita emme ehkä muuten osaisi ajatella. Jotta kritiikki voisi olla rakentavaa, on molempien osapuolten osattava asettua toisen asemaan ja yrittää parhaansa mukaan ymmärtää toista. Rakentavassa kritiikissä vastuu on siis sekä palautteen antajalla sekä vastaanottajalla. Paras tulos kriittisellä palautteella saadaan, kun osapuolten välillä vallitsee luottamus ja palaute halutaan ymmärtää oikein.

Kritiikki voi olla myös vahingollista esimerkiksi tilanteessa, jossa osapuolet eivät tunne toisiaan. Kriittistä palautetta kannattaakin mielestäni käyttää tällaisessa tilanteessa harkiten ja varmistaa että palaute on ymmärretty oikein. Myös tiimityöskentelyssä kritiikkiä tulee käyttää varoen, etenkin alussa kun muodostetaan tiimin kulttuuria ja toimintamallia. Kriittinen ilmapiiri tiimin kesken saattaa tukehduttaa luovuuden ja aiheuttaa turhaa torjutuksi tulemisen pelkoa.

Proakatemialla valmentajat ovat kehittyneet kriittisen palautteen antajina taitaviksi. Oman kokemukseni mukaan he osaavat antaa kritiikkiä sopivassa suhteessa kannustavasti ja kritiikki on harvoin liian jyrkkää tai lannistavaa. Kriittinen ajattelu ja -palautteenanto tiimityöskentelyssä ovat hyvä tapa kehittää asioita, mutta kriittinen asenne ei saisi olla hallitseva.

Yhteenvetona hyvät argumentointi- ja palautteenantotaidot ovat oikein käytettynä erittäin hyödyllinen ominaisuus tiimiyrittäjälle ja myöskin yksilön tiimille.