Osallistuin hiljattain Anna Lundbergin järjestämään argumentointikurssiin, sillä koen siihen liittyvien taitojen olevan erittäin tärkeitä työelämän taitoja. Miksi argumentoinnilla tai kriittisellä ajattelulla on sitten ylipäätään merkitystä? Eihän sillä ole mitään merkitystä, mitä mieltä muut ovat tai mitä mieltä minä olen, vaikka tässä yhdessä tehdään töitä. Joku voi aina myös päättää puolestani, jos en osaa olla mitään mieltä.

Tiimityöskentelyn ja päätöksenteon ytimessä on dialogi. Mieti hetki tämän lauseen luettuasi, mitkä tekijät ovat hidastaneet sinun tiimissäsi päätöksentekoa.

Tässä muutama esimerkki siitä, mistä asioista minä uskon pääosin päätöksenteon hitauden johtuvan:

• Tiedon puute
• Epätietoisuus siitä, mistä meidän tulisi hakea tietoa
• Päätöksenteon energia pohjautuu ihmiskeskeisyyteen asiakeskeisyydestä
• Joku tulistuu, suuttuu, masentuu tai rupeaa passiivisaggressiiviseksi.
• Jonkun tunteita loukataan
• Ei uskalleta tehdä päätöksiä
• Ihmisiä jää ”tyhjän päälle”, sillä heille ei osata perustella tarpeeksi hyvin vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia, eivätkä he osaa ajatella itse asiaa
• Taistelevien ääripäiden argumentointi on hyvin kehnoa eikä kovin perusteltua
• Puhutaan mielipiteistä eikä faktoista
• Luottamuspula
• Ei uskalleta olla väärässä, vaan halutaan taistella oma agenda läpi väkisin.

Monet näistä asioista ovat sellaisia, jotka ovat yllättävän helposti käännettävissä ympäri. Suurin osa johtuu omasta asenteesta itseään ja toisia ihmisiä kohtaan. Muutama ovat aivan sellaisia taitoja, joita voi opiskella ja harjoitella myös pienemmissä porukoissa tai aivan itsekseen. Argumentoinnilla ja kriittisellä ajattelulla on suuri merkitys tiimin tai organisaation muutoksen johtamisen onnistumisen kannalta.

Mistä kukaan voi tietää olevansa oikeassa? Miten minä voin luottaa siihen, että joku muu tietää mistä puhuu? Kaikki argumentoinnin perusta lähtee tiedon hakemisesta ja lähteiden keräämisestä. Ihan näin helppoa se ei kuitenkaan ole, sillä jo tässä vaiheessa tarvitaan kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa. Ihminen on utelias olento ja ihmisellä on tarve olla jotain mieltä lähes joka asiasta. Kun etsitään tietoa jostain asiasta, tulisi tarkastella asiaa mahdollisimman objektiivisesti. Vahvistusvinoumalla tarkoitetaan mentaalista prosessia, jossa ihminen tukee enemmän lähteitä, jotka lisäävät tai vahvistavat tietoa asiasta hänen oman ennakkokäsityksensä mukaisesti. Tämä vinouma hankaloittaa tiimityöskentelyssä päätöksenteon ja argumentoinnin laatua, sillä ihmisten on hankalampi vinouman uhreina nähdä vastapuolen asioissa mitään hyvää. Objektiivinen tarkastelu kollektiivisesti lisää tiimin hyötyä oppia asioista paremmin ja olla herkempiä muutokselle.

Argumentoinnilla on päätöksenteossa merkitystä tiimityössä, sillä onnistuneella argumentoinnilla pystytään vakuuttamaan ympärillä olevat ihmiset siitä, mikä olisi oikea ratkaisu ja päätös ongelman selvittämiseksi. Argumentointia pystyy opiskelemaan itsekseen, mutta harjoitteluun tarvitaan kaveri. Uskon siihen, että organisaatiot ja tiimit, joiden jäsenet harjoittelevat argumentointia tai ovat vähintään alttiita keskustelemaan argumentoinnista, ovat pidemmällä aikavälillä paljon mukautuvampia muutokseen ja sen edessä tulevaan päätöksentekoon. Tämä vaatii erityistä herkkyyttä ja ymmärtämistä siitä, että asiat taistelevat keskenään eivätkä ihmiset. Argumentoinnin tarkoituksena ei ole kuitenkaan loukata ketään eikä kenenkään tulisi loukkaantua hyvästä argumentoinnista. Optimaalisin tilanne olisi se, että tiukan kokouksen jälkeen kaikki voisivat hyvillä mielin lähteä ystävinä kohti kahvi-/lounastaukoa ja olla ylpeitä siitä, miten pystyvät eriyttämään asiat ihmisistä. Vinkki siis sinulle: Havainnoikaa, keskustelkaa ja harjoittakaa argumentointia, kriittistä ajattelua, tiedon keruuta ja päätöksentekoa. Se auttaa organisaatioitasi olemaan aina valmis uusiin tilanteisiin, paineen alla tai ei.