Argumentoinnin sudenkuopat

Tänä päivänä etenkin verkossa käytävässä keskustelussa ihmisten välinen argumentointi saattaa lähteä niin sanotusti hieman lapasesta. Vaikka suoranaista fyysistä harmia ei toisille aiheuteta, niin pseudonyymin tai anonyymin nimimerkin taakse on helppo kätkeytyä. Internetin kommenttikenttien surunäytelmistä huolimatta ne voivat toimia opiskelualustana argumentoinnista kiinnostuneille. Valitsin tähän esseeseen muutaman yleisimmän argumentointivirheen. Toivon, että esseeni opettaisi tunnistamaan ja välttämään näitä virheitä käytännössä. Kyseiset esimerkit olen havainnut käytännössä tänä päivänä käytävässä nettikeskustelussa. Sudenkuoppien tunnistaminen ja osoittaminen reaaliajassa kasvotusten käytävässä dialogissa onkin haastavampaa.

Ad hominem

Ad hominem -argumentissa hyökätään henkilöön, hänen luonteeseensa tai muihin ominaisuuksiin, eikä suoraan hänen argumenttiaan vastaan. Hyökkääjän tarkoituksena on suunnata keskustelu uusille raiteille ja horjuttaa alkuperäisen argumentin totuusarvoa. Esimerkiksi Sinä et ole historioitsija, pysyttelisit oman osaamisesi piirissä. Ad hominem pyrkii jättämään toisen aseettomaksi, sen takia onkin tärkeää tunnistaa se ja ottaa koppi siitä. Kun joku hyökkää henkilöösi tunnusta tosiasiat ja ehdota, että palaatte niiden pariin, kun itse pääargumentti on käsitelty. ”Olet aivan oikeassa. En ole historioitsija. Käsitelläänkö kuitenkin tämä asia ensin, ja palataan sitten minun ammattiini ja toimenkuvaani?”.

Olkinukke

Olkinukkeargumentilla tarkoitetaan vastaväittäjän argumentin tarkoituksellista vääristelyä, jonka jälkeen hyökätään niin sanottua argumentin karikatyyriä, eikä todellista argumenttia vastaan. Hyökkääjä laittaa sanoja toisen suuhun ja vääristelee, tulkitsee väärin tai yksinkertaistaa argumenttia. Olkinukkeargumentti on yleensä absurdimpi väittämä kuin todellinen ja alkuperäinen väite, jolloin sitä vastaan on helpompi hyökätä ja harhauttaa väitteentekijä puolustamaan naurettavampaa väitettä alkuperäisen sijasta. Olkinukkeargumentin kohdalla olennaista onkin pystyä osoittamaan, missä kohtaa vasta-argumentoija kärjistää liikaa. Tämän takia olkinukkeargumentti onkin haastava selätettävä, sillä osoittaakseen vastapuolen kärjistämisen todeksi vaatii se kohtalaisen paljon käsiteltävän asian tuntemista. Olkinukkeargumentin kohdalla esitä muutama vastaesimerkki, jotka osoittavat vasta-argumentin olevan liian kärjistetty.

Esimerkki:

”Pekka: ”Vihreiden mielestä Suomen tulisi karsia puolustusvoimiensa budjettia. Mä en vaan ymmärrä miksi ne haluaa jättää meidät täysin puolustuskyvyttömiksi.”
-> Puolustusvoimien budjetin karsiminen ja täysin puolustuskyvyttömäksi jättäminen ovat eri asioita, joista jälkimmäisen toteaminen vastuuttomaksi on huomattavasti helpompaa.” (Kaikenhuippu.com, 2012).

Auktoriteettiin vetoaminen

Ali Almossawi (2013) kertoo kirjassaan, kuinka auktoriteettiin vetoaminen on vetoamista omaan vaatimattomuuteensa. Joku tietää meitä paremmin, siksi auktoriteettiin vetoaminen lisää argumenttimme painoarvoa. Argumentin ollessa ponneton voi sen esittäjä esimerkiksi aloittaa väittämällä ”tutkimusten mukaan…”. Tällöin väittämä vaikuttaa heti laadukkaammalta, mutta yleismaailmallinen tutkimuksiin vetoaminen on yleensä harhaanjohtavaa. Mikäli kuitenkin argumentoija kertoo, mistä tutkimuksesta on kyse ja mitä tuloksia tutkimuksesta on saatu, silloin väittämän esittäjällä on vahva argumentti.

”Asiaankuuluvaan auktoriteettiin vetoaminen on hyväksyttävää, ihan niin kuin tiedemiehet ja akateemikot tavallisesti tekevät. Argumentista tulee virheellinen, kun vedotaan sellaiseen auktoriteettiin, joka ei ole asiantuntija kyseessä olevassa asiassa. Samantyyppinen huomionarvoinen vetoaminen on vetoaminen epämääräiseen auktoriteettiin, jossa jokin lausunto kiinnitetään epämääräiseen asiantuntijaryhmään. Esimerkiksi: Saksalaiset professorit osoittivat, että se ja se asia on totta.” (Almossawi, 2013, 14)

Auktoriteettiin vetoava argumentti kannattaa kohdata pyytämällä tarkennusta esimerkiksi siihen, mistä lähteestä tieto on peräisin. Näin voit joko nostaa keskustelun yleistä laatua tai saatat paljastaa vastapuolen valheellisesta tai epämääräisestä vetoamisesta auktoriteettiin.

Muihin vetoaminen

Tämä argumentti vetoaa siihen, että enemmistö ei voi olla väärässä. ”Miksi et laita hattua päähäsi, vaikka kaikilla muillakin on?”.

”Jotkut suuria tieteen kehitysaskeleita vastustaneet ihmiset ovat käyttäneet juuri tätä argumenttityyppiä. Aikalaiset pilkkasivat Galileota, koska tämä uskoi Kopernikuksen mallin olevan oikea. Barry Marshallia ei uskottu hänen uskottuaan, että mahahaava johtuu H. pylori -bakteerista. Hän sai ihmisten mielipiteet muuttumaan vasta, kun nieli bakteerilientä ja sai sen seurauksena vakavan vatsahaavan.” (Almossawi, 2013, 40)

Vaikka saman näkökulman jakaisi suurikin määrä ihmisiä, se ei tee siitä automaattisesti totta.

Kannattaakin siksi kyseenalaistaa hieman, kenen mielipide tämä on? Ketkä “kaikki” ovat todella tätä mieltä ja onko sillä edes merkitystä väittämän todenperäisyyden kannalta?

Trolli

Trolli ei useimmiten uskalla näyttäytyä kasvotusten tapahtuvassa argumentointitilanteessa, mutta on aina läsnä ja valmis sotaan erilaisissa verkkokeskusteluissa. Trolli vain trollaa, eikä sen tarkoituksena ole käydä missään määrin sivistynyttä keskustelua, vaan hämmentää keskustelun osallisia esittämällä yliampuvia ja kärjistettyjä kommentteja aiheen ohi. Trolli saa voimansa provokaationsa aiheuttamista reaktioista. Tämän takia lääke trolleihin on yksinkertainen; älä ruoki trollia vaan anna asian olla näin, jolloin trolli jää ravinnotta ja nääntyy pois.

Lopuksi

Havaitsimme ystäväni kanssa tiimitasolla ”ongelman”, sillä mielestämme osittain pajatilanteissa tapahtuva argumentointi perustuu niin sanottuun mutuun eikä välttämättä ”faktoihin”. Dialogirinki on hieno tapa työskennellä ja harjoitella argumentointitaitojaan. Argumentoinnin laadun varmistamiseksi olisikin mielestäni tärkeää kirjata aktiivisesti väittämiä ylös omaan pajavihkoonsa, jotta niihin ja niiden paikkansa pitävyyteen voisi palata. Mikäli argumentointivirheitä ei opita tunnistamaan, vaikuttaa se negatiivisesti keskustelun laatuun. Toivottavasti lukijana sait tästä jotain käytäntöön vietävää tai kipinän tutustua itse lisää argumentoinnin sudenkuoppiin joko koti-, akatemia- tai yhteiskunnallisella tasolla.

Painettu lähde: Almossawi, Ali (2015) An Illustrated Book of Bad Arguments.

Internet-lähde: Kaikenhuippu.com. <https://kaikenhuippu.com/2012/10/24/retoriikka-101-olkinukke/>. (Luettu 1.12.2021)