Yhteisötiimit

Proakatemia on yhteisö, jonka sisällä on monenlaista johtajuutta. On itsensä johtamista, tiimin sisällä olevaa johtajuutta, projektijohtamista, vertaisjohtamista, kaverijohtamista, yhteisöjohtamista ja erilaisia johtajarooleja. Osa johtajuudesta on piilevää, kun taas osa johtajuudesta on taas näkyvämpää mm. erilaisten roolien muodossa. Proakatemian yhteisössä olevia rooleja voivat olla erilaiset tiimien sisäiset roolitukset, valmentajat, johtoryhmä kuin yhteisötiimit sekä niiden päälliköt.

Yhteisötiimien ajatuksena on samalainen organisaatiopohja kuin Stanley McChrystal kirjoittamassa Team of Teams-kirjassa. Vastuu ja johtajuus jaetaan siis pienemmille tiimeille, jotka ovat vastuussa omista osa-alueistaan sekä tekevät päätökset autonomisesta. Nämä tiimit taas jakavat oman tietonsa ja taitonsa muille tiimeille, että organisaatiossa pystytään olemaan samalla sivulla nykytilanteen ja tulevan osalta. Näin ollen päätöksenteko on nopeampaa ja kokonaiskuva on helpommin hahmotettavissa (McChrystal, S. 2015.). Proakatemian sisäiset yhteisötiimit ovat markkinointi- ja viestintätiimi, datatiimi, irternational relationships team, sustainable business team sekä kääpätiimi.

Yhteisötiimien päälliköt

Kaiken kaikkiaan Proakatemian yhteisötiimejä johtaa kahdeksan päällikköä, mukaan lukien apuvalmentajat. Yhteisötiimien päälliköt muodostavat yhdessä apuvalmentajien kanssa päällikkö eli päle-tiimin, joka johtaa yhteisöä oman toimintansa kautta. Päle-tiimi kokoontuu vähintään kahden viikon välein jakamaan yhteisötiimien ja päälliköiden kuulumiset, keskustelemaan johtajuudesta sekä antamaan johtamisessa tärkeää vertaistukea erilaisissa tilanteissa oleville päälliköille. Näiden tapaamisten pääajatuksena on ennen kaikkea luoda tilaa, jossa jakaa pinnalla olevia asioita jatkuvien viestintäkanavien tueksi.

Päle-tiimien palavereissa ollaan tähän mennessä syksyn aikana keskustelu yhteisötiimien muodostamisesta sekä tavoitteista, tiimin toimintavoista ja toiveista, kestävästä johtajuudesta sekä alkusyksyn osalta jälkimotorolan läpikäyntiä/ roolien reflektointia. Syksyn osalta olemme myös tiimissä tutustuneet toisiimme sekä opetelleet tuntemaan toistemme toimintatapoja sekä otetta johtamiseen (Toivanen H. 2015. s.70).

Tulevaan palaveriin otimme työkaluksi esimotorolan, jonka jokainen päällikkö kirjoittaa omasta roolistaan kuluvan päällikkökauden osalta. Esimotorolan otimme työkaluksi tutuksi tulleesta Heikki Toivasen kirjoittamasta Kaverijohtamisen visuaalisesta innostuskirjasta (Toivanen H. 2015. s.70). Halusin kirjoittaa esimotorolan esseemuotoon, voidakseni helpommin itse palata ajatuksiini sekä jakaakseni ne myös päle-tiimin ulkopuolelle muun yhteisön nähtäväksi.

Mitkä ovat tämän roolin tavoitteet?

Minulla on apuvalmentajan rooliin monenlaisia tavoitteita, joista osa on ollut mielessäni alusta alkaen rooliin hakiessani, kun osa on tullut mukaan vasta roolin ja tekemisen myötä. Yksi asia, jonka nostin jo hakiessani apuvalmentajaksi, oli yhteisön jäsenten esille nostaminen ja loistamisen mahdollisuuksien luominen. Ajatuksena tässä tavoitteessa on halu kohdata yhteisön jäsenet tasavertaisina, sekä aidosti kuunnella. Tällä tavoin pystyy luomaan omalla tekemisellä tilaisuuksia yhteisön sisällä, sekä ohjaamaan oikeita ihmisiä kohti oikeita tilaisuuksia ja erityisesti tarttumaan niihin.

Toinen tavoitteeni on olla osana Proakatemian muutosjohtamista osana jatkuvia muutoksia, joissa yhteisönä olemme. Oli kyseessä sitten rakenteiden ja perusytimen selkeyttäminen, käytännön asioiden eteenpäin vieminen, asennemuutoksiin haastaminen tai muutoksentekoon kannustaminen, haluan omalla toiminnallani apuvalmentajana olla muutoksessa mukana. Osana tätä on mielestäni myös ympärillä olevien muutosten esille tuominen sekä jatkuvan muutoksen hahmottamisen auttaminen, niin ettei erilaiset muutokset tuntuisi tulevaisuudessa Proakatemian tiimiyrittäjille ja yhteisölle niin isoilta ja negatiivisilta asioilta. Muutoksessa siis nähtäisiinkin enemmän mahdollisuuksia.

Kolmas tavoitteeni apuvalmentajana on olla rakentamassa yhteisöllemme lisää sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Tämä tavoite on selkeytynyt itselleni vasta apuvalmentajan roolin myötä, ja se tuntuu tavoitteena luontevalta itselleni työskennellä asian eteen. Haluan toiminnallani olla rakentamassa vankempia siltoja, joita proakatemialaiset ja meidän ulkopuoliset verkostot voivat hyödyntää tulevaisuudessa. Verkostojen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, ja olisi mahtavaa, jos meidän yhteisössä näiden merkitystä osattaisiin arvostaa myös tulevaisuudessa entistä enemmän.

Mitä hyötyä roolista on?

Koen roolista olevan hyötyä niin itselleni kuin ympärillä olevilleni ihmisille. Koen suurimmaksi hyödyksi itselleni kokemuksen apuvalmentajana, ja siihen liittyvät osa-alueet. Koen apuvalmentajuuden oleva itselleni kasvualusta, jossa pääsen kasvamaan niin ihmisenä kuin ammatillisessa mielessä. Tärkeimpiä asioita kasvussa on itsevarmuuden kasvaminen omaa tekemistä kohtaan, sekä ammatillisen otteen löytyminen. Rooli on jo nyt tuonut mukanaan enemmän oman osaamisen ymmärtämistä, kuin koko Proakatemia tähän mennessä ja jatkuva oppimisen tunne on hurja motivaattori tekemiseen. Oli kyseessä sitten ongelman ratkaisu, päätöksenteko, verkostojen rakentaminen, ihmisten kuunteleminen tai ajatusten sanoittaminen, tuntuu kehittyminen omassa päässä valovuoden mittaisena harppauksena. Sen tunteen myötä koen hyötyjen näkyvän niin omalla uralla Proakatemialta valmistuttua, kuin henkilökohtaisessa elämässä mm. ihmissuhteiden osalta.

Jos puhutaan roolin hyödyistä, ei vain henkilökohtaisella tasolla, koen sen luovan mahdollisuuksia myös muille. Apuvalmentajan rooli on yhteisömme ytimessä, jossa näköalat ovat laajasti koko yhteisöön ja sen ympärillä oleviin tilaisuuksiin. Tämän kokonaiskuvan avulla, on helpompaa tarjota tilaisuuksia yhteisön jäsenille sekä auttaa myös Proakatemian avulla meidän ulkoisia verkostoja.

Lisäksi koen apuvalmentajuuteen kuuluvan yhteisön kuunteleminen sekä tukena oleminen. Meidän tarkoituksenamme on antaa yhteisön jäsenille tilaa vaikuttaa, sekä tuoda yhteisöä entistä enemmän yhteen yhteisten asioiden ääreen. Koen siis apuvalmentajien hyötynä myös yhteisön arvon esille tuominen oman tekemisemme kautta.

Mitä teoriaa sovelletaan tai mitä oppia?

Apuvalmentajan roolissa aivan kuin missä tahansa johtajuudessa, on hyvä saada tekemisen tueksi jonkinlaista teoriapohjaa. Mitä enemmän taustalla on teoriaa, työkaluja ja tietoa, sitä helpommin erilaisiin tilanteisiin voi löytyä erilaisia vaihtoehtoja. Koen itselleni suurimmaksi konkreettiseksi opeteltavaksi tiedoksi erilaiset johtamiseen, valmentamiseen ja tiimeihin liittyvät teokset. Lisäksi itselleni hyödylliseksi ovat tulleet myös ihmisyyteen, psykologiaan sekä tulevaisuuteen liittyvät kirjat, jotka auttavat ymmärtämään ihmisten toimintatapoja sekä lisäävät ajatusta siitä millaisten asioiden parissa me ihmiset tulemme jatkossa taistelemaan. Oppeja johtajuuteen ja valmentamiseen liittyen tulee myös paljon itselleni Tiimimestarit-koulutuksesta, jossa saan tilaisuuden erilaisessa ympäristössä heijastaa ajatuksiani muiden kanssa.

Luettua oppia tärkeämmäksi nostan kuitenkin roolissa ihmisten kuuntelemisen. Mitä laaja-alaisemmin saan kuulla tietoa ja ajatuksia ympärillä olevilta ihmisiltä eri rooleista, sitä helpompaa itselleni kokonaiskuvan maalaaminen itselleni on. Usein myös tätä kautta pystyn paremmin hahmottamaan asioiden mittakaavaa, sekä priorisoimaan asioita oikeaan järjestykseen. Sen takia koen tärkeäksi ottaa aikaa mm. BL-/TL-pajoille, jorylle, valmentajien kanssa juttelulle, ulkoisten verkostojen hyödyntämiselle, Tamkin palavereille, päle-palavereille sekä akatemialaisten kanssa juttelulle, että tietoa olisi käytettävissä mahdollisimman monesta eri lähteestä.

Näiden lisäksi käytän ja tulen jatkossakin käyttämään omia kokemuksiani. Apuvalmentajan rooliin esimerkiksi on ollut suuri hyöty Saawan team leaderina toimimisesta, sillä osa asioista toteutuu yhteisötasolla vain hieman suuremmassa mittakaavassa kuin meidän tiimiyrityksissämme.

Mitä osaamista tämä vaatii tiimiltä ja minulta?

Apuvalmentajan roolin vaatii paljon osaamista, jota esimerkiksi ennen roolissa olemista minun oli hankalaa hahmottaa tai sanallistaa itselleni sekä muille. Tärkeimpiä osaamisalueita, joita rooli vaatii minulta sekä päle-tiimiltä on ns. pehmeät taidot eli sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät osaamisalueet. On tärkeää osata kuunnella, ilmaista omia ajatuksiaan sekä kysyä. Näitäkin asioita kuitenkin tärkeämpää on halu oppia ja kehittyä, sillä moni apuvalmentajan tai päällikön rooliin liittyvä asia on opeteltavissa olevia taitoja. Käytännön tehtäviin liittyvät ns. kovat taidot ovat opeteltavissa uteliaisuuden sekä oppimisen halun myötä.

Apuvalmentajan rooli vaatii myös ymmärtäväisyyttä omalta tiimiltäni Saawalta. Roolin myötä en aina välttämättä pysty olemaan kaikissa niissä asioissa mukana missä tiimiläisenä haluaisin. Tiimiyrityksen ja apuvalmentajan roolin yhdistäminen vaatii myös minulta ymmärtäväisyyttä itseäni kohtaan, sekä oppimisen jakamisen taitoa mm. pajoihin tai tiimin projekteihin.

Miten tämä rooli vie yhteisöä kohti visiota?

Proakatemian visio on ”Uuden yrittäjyyden esikuva”. Koen apuvalmentajan roolin olevan tärkeässä asemassa vision viemisessä käytännön tekemisen yhteisötasolla. Uuden yrittäjyyden esikuvan osa-alueita ovat kestävä yrittäjyys, yhteisö/verkostot sekä jatkuva oppiminen. Apuvalmentajina heijastelemme jatkuvasti, millä tavalla nämä asiat toimivat yhteisön sisällä sekä nostamme erilaisia teemoja käytännön kautta tiimeihin yhdessä yhteisön kanssa. Lisäksi roolin vastuuna on pitää huolta tietynlaisesta rungosta, joka määrittää vahvasti Proakatemian tekemistä sekä olemusta.

Merkitys

Sujuvana aasin siltana apuvalmentajan roolista osana visiota, voinkin jakaa aiheen, jota olemme myös päle-tiimin kanssa pohtineet viime aikoina. Olisi mahtavaa sekä mielenkiintoista kuulla tiimiyrityksiltä sekä Proakatemian yhteisöltä teidän näkemyksiä siitä, millainen merkitys teidän mielestänne apuvalmentajilla sekä yhteisötiimien päälliköillä on Proakatemian yhteisössä.

Millainen Proakatemian yhteisö olisi ilman meitä apuvalmentajia ja päälliköitä?

Onko roolit tarpeelliset?

Millainen merkitys ja vaikutus meillä on Proakatemiaan yhteisönä?

Millaisia asioita toivoisitte meidän tekevän?

Lähteet:

McChrystal S. 2015. Team of teams- New Rules of Engagement for a Complex World. Englanti. Penguin.

Toivanen H. 2015. Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja. Vaasa. Painopaikka Oy Fram Ab.