Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, mutta miten se käytännössä onnistuu? Vaikka kuinka yrität tuoda itsesi ilmi sanojen avulla, valitettava fakta on se, ettei suurin osa keskusteluista avaudu muille ihmisille niin kuin oma tavoitteesi olisi. Turhaudumme helposti, jos koemme, etteivät ihmiset ymmärrä meitä. Kirjassa ihmiset jaetaan neljään eri värityyppiin heidän luonteenpiirteiden mukaan; punaiset, keltaiset, vihreät ja siniset. On ihmisiä, jotka pystytään luokittelemaan yhteen väriin, kahteen väriin ja on myös ihmisiä, joissa on jopa kolmea värityyppiä. Tunnistaessasi muiden ihmisten käyttäytymismallit yhteistyö helpottuu huomattavasti. Hyvin tärkeää on myös tunnistaa omat piirteensä ja miten käyttäytymiseensä pystyy vaikuttamaan. Koen, että tästä kirjasta on jokaiselle paljon hyötyä, varsinkin ihmisille, jotka työskentelevät tiimissä.  ”Täydellisessä mahdollisessa maailmassa jokainen voi olla aina oma itsensä ja kaikki sujuu kuin rasvattu ensi metreiltä alkaen. Ihmiset ovat kaiken aikaa saamaa mieltä, eikä konflikteja esiinny koskaan. Tällainen maailma on jo olemassa, ja sen nimi on Utopia.” (Erikson 2018, 278.) On vain sopeuduttava, kommunikointi on osittaista sopeutumista. Osa ihmisitä kokevat sopeutumisen epärehellisenä ja näyttelemisenä. Eihän kenenkään ole pakko sopeutua, mutta silloin on vain hyväksyttävä se fakta, että ihmiset eivät tällöin välttämättä pidä sinusta.

PUNAISET

Punaiset tyypit eivät ole niinkään ihmissuhde tyyppejä. Punaiset ovat kunnianhimoisia, itsepäisiä, kilpailuhenkisiä, kärsimättömiä ja päättäväisiä. Punaiset ovat myös nopeita liikkeissään ja heille päämäärä on yleensä tärkeämpi, kuin keinot päästä päämäärään. Punaiset elävät täysin nykyhetkessä, eivätkä suostu kuulemaan; miksi asiat eivät edisty, tai miksi päätöksiä ei tehdä. He haluavat olla mukana vaikuttamassa päätökseen, tai edes jotenkin kontrolloimaan tilannetta. Voidaan siis todeta, että punaiset ovat johtaja tyyppiä. Muut ihmiset saattavat kokea punaiset kovina, töykeinä ja jopa aggressiivisena. Punaiset eivät pelkää konflikteja, tai sanoa asioita suoraan.

KELTAISET

Keltaiset tyypit ovat hyvin ihmiskeskeisiä ja haluavatkin usein olla yleisön keskipisteenä. He levittävät ympärilleen positiivista energiaa ja naurua. Niin kuin punaiset, keltaisetkin ovat nopeita liikkeissään. Keltaiset eivät niinkään välitä yksityiskohdista ja haluavat jatkuvasti kaikkea uutta ja jännittävää, siksi kyllästyvätkin nopeasti tekemiseensä. Keltaiset ovat rajattomia optimisteja, innostujia ja toimivat suurimmaksi osaksi täysin fiilispohjalta. Muiden ihmisten huono energia vaikuttaa suuresti keltaisten mielialaan ja toimintaan. Muut ihmiset näkevät keltaiset epäjärjestelmällisinä ja jopa hieman hutiloitsijoina, mutta myöskin hauskuuttajina.

VIHREÄT

Voidaan todeta, että vihreät ovat kaikkien värien keskiarvo. Vihreitä tyyppejä on kaikkialla ja he eivät erotu samalla tavalla, kuin muut värit. Vihreät ovat todella rauhallisia, eivätkä vihreät hermostu helposti. Vihreät alentuvat toisten tahtoon helposti, sillä he pelkäävät ja välttelevät viimeiseen asti konflikteja. Vihreät ovat todella miellyttämisentahtoisia ja haluavat olla kaikkien kavereita. Vihreät ovat hyviä tiimipelaajia, he ovat hyviä kuuntelijoita, aitoja ja ihmissuhde ihmisiä. Voidaan sanoa, että vihreät tulevat oikeastaan kaikkien kanssa toimeen.

SINISET

Siniset tyypit ovat asiakeskeisiä, todella fiksuja, rauhallisia ja he omaavat melkein kaikesta paljon fakta tietoa. Vaikka siniset tietävät paljon ja heillä on asioista faktaa, he eivät tuo tietojansa esille, ellet kysy. Voidaan todeta, etteivät siniset juuri koskaan tee virheitä. Oli asia mikä hyvänsä, he hankkivat asiasta tietoa ja käyvät ohjeet läpi lukuisia kertoja, ollaksensa täysin varmoja, miten asiat tulisi hoitaa. Heidän on vaikea luottaa muihin ihmisiin ja he haluavat aina tarkistaa asiat. Siniset ovat yleisesti ottaen hiljaisia ja introvertteja. Heitä ei kiinnosta miten lomasi meni, he haluavat pysyä työasioissa ja faktoissa. Muut pitävät sinisiä kylminä ja vaikeasti lähestyttävinä.

VÄRIT TIIMISSÄ

Parhaan dynamiikan ja tiimin saa aikaiseksi, kun tiimissä on jokaista väriä saman verran; ”Keltainen saa uuden ajatuksen, punainen tekee päätöksen, vihreä suorittaa työn ja sininen arvioi sen ja tekee lopullisen laadunvarmistuksen.” (Erikson 2018, 479.) Usein näin ei kuitenkaan mene ja roolit sekoittuvat, eri ihmiset motivoituvat eri asioista ja tällöin toimivat peruskäyttäytymismalliinsa vastaan.

Koen, että meidän tiimissä esiintyy kaikkia värejä. Olemme paljon puhuneet tiimin kesken tiimimme rooleista ja siitä, että kaikkien ääni olisi hyvä tulla kuulluksi, sillä olemme tasa-arvoisia. Oli hauska lukea kirjaa ja peilata värejä tiimiimme. Kirja avasi paljon ihmisten käyttäytymismalleja ja sitä, miksi kukin toimii niin kuin toimii. Kirja avasi myös silmiäni siinä, miksi esimerkiksi joillekin on paljon vaikeampi sanoa mielipiteensä, kun taas toisille. Kirja myös helpottaa kommunikoimaan muiden värien edustajien kanssa ja miten olisi paras tapa kohdata toiset värit. Kirjasta sain todella paljon oppeja, mitä viedä käytäntöön. Aion myös suositella kirjaa kaikille tiimiläisilleni, jotta saavuttaisimme vielä paremman ryhmädynamiikan ja oppisimme vielä paremmin ymmärtämään muiden käyttäytymismalleja ja oppisimme myös paljon itsestämme.

Opin omasta käyttäytymisestäni paljon kirjan luettuani. Luokittelisin itseni vahvaksi punaiseksi, jossa on hieman vivahteita keltaisesta. Oli opettavaista ”lukea itsestään”, sillä näen, että paljon on kehityttävää. Tietenkin kaikkea itsestään ei kannata muuttaa, vaan hieman negatiiviset piirteet voi tiedostamalla kääntää vahvuuksiksi ja osan karsia pois. Punainen väri herätti eniten ihmisissä negatiivisia mielipiteitä, tätä en tietenkään halua, että minusta ajatellaan.

LÄHDE:

Erikson, T. 2018. Idiootit ympärilläni. Helsinki: Atena.