Kommentointiessee:

1. Henkilöbrändäys hyvinvointialalla

” Todella hyvää ja laajaa pohdintaa brändistä ja sen merkityksetä hyvinvointialalla. Tämä on kuitenkin todella tärkeä osa toimintaa yrittäjänä, jotta saat itsellesi asiakkaita ja tunnettavuutta. Minulla on ainakin sellainen käsitys tämän hetken tilanteesta, että fysioterapeutit eivät brändää itseään ainakaan vielä yhtä hyvin kuin esimerkiksi tekstissänne mainitut personal trainerit ja siinä olisi hyvä paikka erottua joukosta. Brändäys pitää kuitenkin tehdä niin, että luomasi brändi vastaisi sinua ja omia toimintatapojasi, eikä olisi vain hienoja adjektiiveja sekä turhaa sanahelinää. Teillä oli tekstissä hyvää pohdintaa siitä, että brändätessä kannattaa keskittyä tiettyyn erikoisosaamiseen ja kohderyhmään, jotta se olisi mahdollisimman tehokas tapa markkinoida itseä.”

2. Kognitiivinen ergonomia työympäristössä

” Mielenkiintoinen aihe, jota on itsekkin tullut ajateltua aivan liian vähän. Olen mieltänyt ergonomian aikaisemmin juuri tähän työpisteensäätöön ja istuma-asentoihin, mutta asiaa miettiessä tajuaakin, kuinka kapeakatseisesti sitä on ajatellut. Omassa toiminnassakin huomaa tämän tekstin luettua ongelmia, jotka liittyvät varsinkin puhelimeen ja siihen kuinka viestit tai sen turha selailu katkaisevat usein työskentelyn flow-tilan ja sen jälkeen menee taas hetki päästä kärryille mitä sitä olikaan tekemässä. Multitasking on aina kuulostanut hienolta ja tavoiteltavalta asialta, mutta kun sitä miettii tältä kannalta, kannattaisi vain keskittyä yhteen asiaan kerralla kunnolla. Tätä ideaa voisitte koittaa lähteä ottamaan mukaan Motiven toimintaan jatkossa, jos vielä teette ergonomiaohjauksia.”

3. Kosketuksen merkitys ihmiselle:

” Olen ollut jo aikaisemmin tietoinen kosketuksen merkityksestä ja sen tehokkuudesta esim. hoidon yhteydessä, mutta tässä tekstissä tuli paljon lisää tietoa kosketuksen fysiologiasta ja kosketukseen liittyvistä tutkimuksista. Varsinkin kosketuksen merkityksestä lapsen kehitykselle olitte löytäneet paljon tutkimuksia ja tietoa. En olisi kuvitellut, että kosketuksen puute voi vaikuttaa niin moneen asiaan ja vaikuttaa pitkälle aikuisikään asti. Vaikka fysioterapia onkin menossa siihen suuntaan, että asiakasta aktivoidaan tekemään itse enemmän, ei mielestäni kosketusta voida kokonaan jättää pois. Teidän tekstinnekin perusteella kosketuksen käyttämiseen fysioterapiassa löytyy hyviä perusteluja, kuten kivun lievitys, rauhoittuminen ja luottamuksen luominen.”

4. Nivelrikkoisen potilaan fysioterapia

” Muutamassa viimeisessä harjoittelussani olen myös kohdannut todella monia nivelrikosta kärsiviä ihmisiä, jotka ovat käyneet tekonivelleillauksessa. Monella heistä on jo leikattu useampi kuin yksi nivel tai ainakin on suunnitteilla leikata muitakin. Mielestäni tämä ei ole kovin hyvä trendi ja sitä voitaisiin ainakin osittain ennaltaehkäistä fysioterapian keinoilla. Joissakin harjoittelupaikoissani olen kuullut, että leikkauksia edeltäviä preoperatiivisia käyntejä ei enää suoriteta fysioterapeutilla, vaan asiakas saa vain ohjeet sairaanhoitajalta. Mielestäni tämä on todella typerää, koska on selvää näyttöä preoperatiivisen fysioterapian vaikutuksista paranemiseen ja sairaalajakson pituuteen.”

5. Asiakaslähtöisyys hyvinvointialalla – unohda ammattijargon

” Nyt juuri harjoittelussa ollessani olen joutunut miettimään tätä asiaa paljon asiakastilanteissa ja jopa kirjatessani, sillä asiakkaat pääsevät nykyään näkemään kaikki itseään koskevat tekstit. Huomaan käyttäväni aina välillä puheessani sanoja, joita en olisi itsekkään ymmärtänyt kunnolla 4 vuotta sitten. Niistä on kuitenkin koulun aikana tullut osa arkikieltä ja opiskelukavereiden kanssa niitä on voinut käyttää, koska kaikki osaavat ne. Tätä ei kuitenkaan voi olettaa keneltäkään vastaanotolle tulevalta ja siihen tulisi keskittyä. Myös asiakkaan huomioiminen heti kättelystä alkaen luo pohjan toimivalle hoitosuhteelle ja sen merkitystä ei tule väheksyä.”