Tampere
01 Dec, Wednesday
-11° C

Proakatemian esseepankki

Älykkyys ja intuitio



Kirjoittanut: Tatu Arminen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

 

Johdanto älykkyyteen

Älykkyys, eli psykologian tieteenhaarassa kutsuttu kognitiivinen kyvykkyys on psykologiassa vanhimpia tutkimuksen alueita. Älykkyys on aika arkinen termi, mutta mitä älykkyys on? Miten sitä mitataan? Eksyin kuuntelemaan Yle Areenan Tiedeykkönen podcastia älykkyydestä ja inspiroiduin kirjottamaan aihetta auki. Podcastissä oli monia suomalaisia alan asiantuntijoita ja tutkijoita haastateltavana. Paljon esittelen heidän ajatuksiaan, mutta pyrin toki tuomaan omiakin esille. Essee käsittelee älykkyysteemaa yleisesti ja loppupuolella tarkastelen myös intuition roolia päättelyn tukena.

Näin kuvaa kansainvälisen älykkyysjärjestö Mensan, Suomen jaosto älykkyyttä: (Mensa Finland, mensa.fi, Mitä on älykkyys?)

Älykkyyttä on kyky oppia, soveltaa opittua ja ratkoa ongelmia. Älykkyys ilmenee taitona ymmärtää ja käsitellä abstrakteja asioita.

Älykkyys nähdään myös kykynä hahmottaa erilaisia asioiden välisiä suhteita sekä yksilön taitona käyttää ja kehittää omia kykyjään.

Älykkyys on yksi persoonallisuuden piirteistä. Älykkyys on tärkeä ja positiivinen ominaisuus, mutta on olemassa myös monia muita tarpeellisia persoonallisuuden piirteitä, joita älykkyysosamäärä ei mittaa – esimerkiksi ahkeruus, empatiakyky ja tunnollisuus.

 

Kuvauksesta voi huomata, että älykkyys on läsnä melkeinpä kaikessa toiminnassamme. Helsingin yliopiston psykologian professori Markus Jokela sanookin, että älykkyys on paras yksittäinen psykologinen ominaisuus, jolla voi ennustaa henkilön pärjäämistä elämässä. Tietenkään se ei ole ainoa oleellinen ominaisuus. Älykkyys ei määritä muun muassa ihmisen ahkeruutta ja tunnollisuutta, kuten Mensakin asiaa kuvaa.

Älykkyyttä kutsutaan myös kognitiiviseksi kyvykkyydeksi. Kognitio kertoo ihmismielen toimintojen kokonaisuudesta, joka liittyy informaation prosessointiin. Ihminen prosessoi informaatiota mm. havaitseminen, tarkkaavuuden, muistamisen, oppimisen, päättelemisen, toiminnanohjauksen ja kielen avulla. (Wikipedia, kognitio & Terveyskirjasto.fi, kognitio)

Älykkyys on monesta osa-alueesta koostuva kokonaisuus. Vaikka älykkyyttä on tutkittu pitkään, siitä kiistellään edelleen paljon. Muun muassa siitä kiistellään, että onko älykkyys ihmisen ehyt ja kompakti ominaisuus vai onko ilmiö monimutkaisempi ja esimerkiksi yhteisöllinen kokemus.

Sitä myös mietitään, että onko ihmisellä olemassa yksi älykkyys vai monta erilaista.

Yhdysvaltalainen neuropsykologi Howard Gardner loi vuonna 1983 moniälykkyysteorian, jonka mukaan ihmisellä on käytössään 7 pitkälti itsenäistä älykkyyden osa-aluetta. Eli älykkyys ei ole vaan yksi yleinen tekijä. 7 älykkyyden aluetta: 1. kielellinen 2. matemaattis-looginen 3. musiikillinen 4. avaruudellinen ja visuaalinen 5. liikunnallinen 6. intrapsyykkinen (itsensä tuntemus ja kyky havaita vahvuuksiaan/heikkouksiaan/motiivejaan) 7. interpsyykkinen älykkyys (kyky vuorovaikuttaa, aistia toisia). (Wikipedia, moniälykkyysteoria)

Gardner lisäsi kahdeksannen osa-alueen teoriaansa myöhemmin; luonnon ymmärtämisen kyvyn. (ympäristön ymmärtäminen ja hahmottaminen, evolutiivinen ajattelu)

Suuri määrä tiedeyhteisön tutkijoista haastaa Gardnerin näkemyksen. Heidän mukaansa monet älykkyyden eri osa-alueet vaikuttavat keskenään yleisälykkyysteorian mukaisesti. Yleisälykkyysteoria kertoo, kuinka älykkyystestien tuloksissa havaitaan usein positiivinen korrelaatio älykkyyden osa-alueiden välillä.

Kasvatustieteilijät ovat tuoneet oman vivahteensa keskusteluun älykkyydestä. He ovat haastaneet ajatusta älykkyyden yksilöllisyydestä ja henkilökohtaisuudesta. Monet kasvatustieteilijät pitävät älykkyyttä prosessina kohti minäpystyvyyttä ja asiantuntijuutta. Prosessia käydään oppimalla ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa, näin ollen se on myös yhteisöllinen/kollektiivinen asia. (Yle Tiedeykkönen podcast, Spotify)

 

Älykkyystestit

Älykkyyden testaaminen sai alkunsa (tai vähintäänkin merkittävän harppauksen) noin 100 vuotta sitten. Ranskalaiset psykologit Alfred Binet ja Theodore Simon kehittivät testisarjan, joiden avulla oli tarkoitus löytää erityisopetusta tarvitsevia lapsia. Näin sai alkunsa psykologiset älykkyystestit.

Millainen on nykyajan älykkyystesti? Se on standardoitu, vakioitu testi. Älykkyystestien vastauksissa halutaan synnyttää hajontaa. Kun hajontaa syntyy, on helpompi luoda ns. normaalijakauma ja erottaa siten mahdolliset poikkeavuudet normaalitasosta. Ei ole siis suotuisaa tehdä liian helppoa tai vaikeaa älykkyystestiä, jolloin ”kukaan ei mene läpi” tai ”kaikki menevät läpi”.

Yleensä älykkyystesteissä halutaan löytää vastaajahenkilön g-tekijä, eli yleisälykkyyden taso. Testipatteristossa testataan eri älykkyyden alueita yhdessä ja näin löydetään yleisälykkyyden taso. Tämä liittyy siihen, mistä aiemmin mainitsin, eli älykkyyden eri alueet korreloivat toisiaan positiivisesti. G-tekijän löydyttyä, testi määrittää ja pisteyttää vastaajalle hänen älykkyysosamääränsä (ÄO). ÄO:ta verrataan normaalijakaumaan, jonka keskiarvo on 100. Normaalisti ihmisten ÄO:t osuvat 85-115 väliin. Älykkäin 2% saavuttaa yli 130 älykkyysosamäärän. (YLE Tiedeykkönen podcast, Älykkyyttä on testattu jo yli sata vuotta, Vuoksimaa, Spotify)

Välillä älykkyystesteissä voidaan mitata vastaajalta vain tiettyä kognition tasoa, esim. avaruudellista ja visuaalista tasoa.

Kuunnellessani Ylen Tiedepodia älykkyydestä, esiteltiin keskustelussa yksi tapa testata sanavarastoa: ”Kuvaile mitä yhteistä on haarukalla ja veitsellä”

Tämä yhtäkkinen kysymys sai minut hämmentymään. Ei ollutkaan niin helppoa, kuin olisi voinut luulla. Itselläni alkoi tulla mieleen ulkonäöllisiä yhdistäviä seikkoja veitsen ja haarukan välillä. Niillä on sama valmistusmateriaali, pinnoite, pituus ja ne ovat samansuuntaiset muodoltaan.

Hetken mietittyä omaa vastaustani, jatkoin podin kuuntelua. Kyseisen testin esitellyt keskustelija nosti esiin itsestäänselvyyden näiden ruokailuvälineiden käytössä; molemmat ovat ruokailuvälineitä, niillä syödään. Oli jännä, ettei tämä tullut edes mieleeni. Tai ainakin sivuutin sen, enkä maininnut kappaleiden käyttötarkoituksesta mitään. Olen monesti toitottanut tutuille ja kavereille olevani visuaalinen ihminen ja tämä testi sai minut taas vähän ajattelemaan niin. Toki en ole asiaa sen enempää tutkinut tai tutkituttanut.

 

Älykkyyden kehittyminen

Kasvatustieteen professorin, Kari Uusikylän mukaan 50-70% älykkyysosamäärätestissä testattavasta ihmisen älykkyydestä on perinnöllistä. Hän kuitenkin painottaa, että perimä on vasta lähtökohta oman lahjakkuuden ja potentiaalin kehittämiselle. (YLE Tiedeykkönen podcast, Älykkyyttä on testattu jo yli sata vuotta -, Uusikylä, Spotify)

Voiko ihminen parantaa omaa älykkyyttään? Kyllä voi. Neuropsykologi Eero Vuoksimaan mukaan ihminen saavuttaa älykkyyden huippunsa noin parikymppisenä. Vaikkakin, kognition eri osa-alueilla on eroja. Sanavarastoa ihminen kykenee kehittämään lähtökohtaisesti koko elämänsä ajan. Puolestaan ihmisen prosessointikyky alkaa keski-iällä jo heikentymään. Ihmisen kognitiivistä kehittymistä edesauttaa muun muassa lapsuudessa/nuoruudessa saatu huolenpito, terveelliset elämän tavat, sosiaalinen aktiivisuus sekä koulunkäynti.

Itse ymmärsin, että Vuoksimaa tarkoittaa älykkyyden huipun saavuttamisella tietynlaista älykkyyspotentiaalin saavuttamista. Taitoa, tietoa ja oppia ihminenhän voi hamuta aina lisää. Koen, että älykkyys on näiden asioiden taustalla edesauttamassa prosessia. Kognitiivinen kyvykkyys toimii ikään kuin runkona. Mitä älykkäämpi olet, sitä helpompaa uutta informaatiota on omaksua ja varastoida.

Näin Mensa Suomi pureskelee älykkyyden kehittämistä: (Mensa Finland, mensa.fi, Mitä on älykkyys?)

Älykkyyden kehittymisen kannalta merkittäviä ympäristötekijöitä näyttävät olevan lapsuusiän ravinto. Esimerkiksi rintaruokinta edesauttaa ja aliravitsemus ja tiettyjen ravintoaineiden vajaa saanti heikentävät älykkyyden kehittymistä.

Koulutuksella ja modernin yhteiskunnan tarjoamalla informaatiotulvallakin on oma merkityksensä. Jos lapsi elää täydellisessä virikkeettömässä tyhjiössä, on selvää, ettei hänen älykkyytensä voi kehittyä täyteen mittaansa.

Vaikka aikuisiässä älykkyyttä ei juuri voi normaaliolosuhteissa pysyvästi parantaa, voi toki eri kognitiivisia kykyjä, kuten kielellistä sujuvuutta, päässälaskua, loogista päättelyä jne. huomattavastikin kehittää harjoittelulla.

Kuitenkin kyky oppia näitä kognitiivisia taitoja näyttää itsessään olevan riippuvaista älykkyydestä. Vaikka onkin mahdollista, että ÄO-testeissä menestystä voi parantaa jonkin verran harjoittelemalla niille tyypillisiä tehtäviä etukäteen, ei näin saavutettu ”parannus” kerro älykkyyden lisääntymisestä, vaan älykkyydestä riippumattomien testispesifisten taitojen kehittymisestä. Yleisesti ottaen ÄO-testien toistettavuus on hyvä.

 

 

Superälykkyys?

Nerous, superälykkyys, mitä se on? Miten yksittäinen nero, keksijä tai uranuurtava visionääri voi muuttaa hetkessä maailmaa ja luoda jotain mullistavaa? Kun luodaan, kehitetään ja keksitään uutta, prosessiin liittyy vahvasti älykkyys ja päättelykyky. Prosessiin kuitenkin liittyy myös yksi mielenkiintoinen asia, mitä ei ole tässä esseessä vielä esitelty, intuitio. Ja uuden luomisen prosessia voi myös nimittää innovoinniksi. Pureudutaan seuraavaksi intuition ja innovoinnin pariin. Painotan, että nyt liipataan läheltä Proakatemian ydintä. Oman potentiaalin kasvattaminen, uuden luominen, innovoinnin vieminen uudelle tasolle..

”Ainut vaikeuteni oli pitää kiinni ideoista, joita virtasi mieleeni” -fyysikko, keksijä Nikolai Tesla

 

Intuitio

Kun puhutaan ongelman ratkaisusta, niin intuitio nähdään yleensä päättelemisen vastakohtana. Tieteessä ja arjen puheessa intuitiolla on kuitenkin melko erilainen rooli. Seuraavissa kappaleissa  muotoilen taiteen tohtorin ja intuition tutkijan, Asta Raamin ajatuksia intuitiosta:

Simppelisti voi ilmaista, että ongelmia ratkaistaan kahdella tavalla:

  1. Intuitiolla
  2. Tietoisella päättelyllä

Tieteellisessä viitekehyksessä intuitio tarkoittaa muutakin kuin tunnetta. Intuitio tuottaa henkilölle tietoa, jota henkilö voi hyödyntää päättelyn kanssa yhdessä. Intuitio auttaa huomioimaan aiemman kokemuksen mukaan tärkeitä seikkoja päättelyssä. Intuitio pitää sisällään aiemmin opittua tietoa ja pyrkii soveltamaan sitä nykyhetkeen.

On hyvä oivaltaa, että pelkän päättelyn käyttäminen itsessään voi mennä helposti harhaan. Päättely-ketju voi pitää sisällään disinformaatiota tai aukkokohtia. Tarkistettavaa on paljon. (YLE Tiedeykkönen podcast, Älykkyyttä on testattu jo yli sata vuotta, Raami, Spotify)

 

Erilaisia intuitioita

Ihminen hyödyntää pääasiassa kahta erilaista intuitiota.

  1. Vaisto-intuitio. Tämä on ihmisen primitiivisempää reagointia. Vaistot perustuvat opittuihin toimintamalleihin ja geeneihin. Vaisto-intuition tausta on evolutiivistä; ihminen on osa ihmiskuntaa, luontoa ja sosiaalista järjestelmää.
  2. Asiantuntijuus-intuitio. Tämä on ihmisen alitajunnan tietopankki. Kun ihminen kokee ja oppii, hän prosessoi ja säilöö informaatiota sekä alkaa muistamaan tiettyjä asioita. Näin ihminen voi käyttää asiantuntijuus-intuitiotaan päättelyyn ja ongelmanratkaisuun, eikä asioita tarvitse aina päätellä uudestaan ja uudestaan. Tällä tavalla esimerkiksi lääkäri pystyy nopeastikin vastaanotollaan hahmottamaan hoitotarpeen potilaalle. Eikä hänen tarvitse opiskella ja päätellä jokaista liikettään.

Asiantuntijuusintuitio on pikku hiljaa kehittyvä prosessi. Asta Raami kuvaa tämän intuition olevan orastavaa noin kymmenen vuoden ajan. Eli noin kymmenen vuotta asiantuntijuus on eteenpäin-menevää, nousujohteista, uudenoppimista. Noin kymmenen vuoden jälkeen asiantuntijuus alkaa sitten laajenemaan ja syventymään uusiin suuntiin. (YLE Tiedeykkönen podcast, Älykkyyttä on testattu jo yli sata vuotta, Raami, Spotify)

 

 

Superintuitio

Joillain ihmisillä on kyky ylittää oma nykyhetken asiantuntijuus. Nämä ihmiset pystyvät uppoutumaan mielessään uuteen ulottuvuuteen, jossa ei ole minkään maailman rajoittavia tekijöitä. Nämä ihmiset ovat monesti neroja ja nobelistejä. Kyseessä on superintuitio.

Superintuitio on monella tapaa rajatonta. Ihmisen tulee antautua jopa meditatiiviseen rauhallisuuteen, jotta kykenee oivaltamaan uutta oman ”arkisen ajattelun” sijasta. Se on rajatonta myös kollektiivisuudensa takia. Taiteen tohtori ja intuition tutkija Asta Raami kuvaa superintuitiota muun muassa näin:

“kuin ihmiskunnan yhteinen taajuus, joka läpäisee fyysisen maailman ja kaikki rajat, tuoden ne kaikki yhteen, ihmiskunnan joukkoälyksi”

(Youtube-luento, Älykäs intuitio, Raami)

 

Superälykkyys & superintuitio – omaa pohdintaa

Minun on haastava hahmottaa superintuitiota. Käsitän niin, että ”nerojen” on astetta helpompi omaksua, hahmottaa sekä yhdistellä nykymaailman logiikat, tieto ja rajallisuus päättelynsä tueksi. Ajatuksen kulku on niin ketterää, että mieleen jää tilaa erilaiselle ajattelulle, superintuitiiviselle ajattelulle. Kun käsittää selkästi nykymaailman rajallisuuden, on helppo innovoida jotain uutta rajojen ulkopuolelle. Tässä kohtaa koen superintuition astuvan mukaan: Kyky tyhjentää oman mieli, kyky innostua ristiriitaisuuden tunteesta ja halu luoda jotain ”järjettömän siistiä”.

Nikolai Teslan kerrotaan tietoisesti luoneen mieleensä ”uuden kerroksen” innovointejaan varten. Paikan, jossa hän kykenee maalailemaan ja suunnittelemaan mitä vain rajattomasti.

Muistan Raamin kertoneen podcastissä, kuinka joku keksijä kykeni mielessään heittämään itsensä solumaailman sisälle seikkailemaan, jotta kykenee kehittelemään uutta paremmin, ”lähempää”.

 

Ajattelusi esteet

Yhdysvaltalainen tieteilijä ja sytogenetiikan (sytogenetiikka= solujen käyttäytymisen tutkiminen) uranuurtaja Barbara McClintock kuvaa:

”Unohda itsesi, jotta voit ajatella”

Jokin siis estää minua näkemästä ja se jokin olen minä. Mitä tällöin tulee tehdä? Tulee pyrkiä rauhoittumaan ja poistamaan esteitä omalle ajattelulle. Helpottaa jos pystyy näkemään; miksi ajattelen juuri näin tästä asiasta. (YLE Tiedeykkönen podcast, Älykkyyttä on testattu jo yli sata vuotta, Spotify)

Ennakkoluulot. Ihmiset monesti sivuuttavat asioita, jotka poikkeavat omista ennakkoluuloista. Ennakkoluulot ohjaavat turhan helposti ajatteluamme. Muistetaan se, mitä puhuttiin superintuitiosta ja neroudesta aiemmin: ristiriitaisuutta kannattaa pitää kiinnostavana. Aina ei kannata kiertää epämukavaa ja ristiriitaista informaatiota. Epäloogisuus voi johtaa nerokkaisiin lopputulemiin. Ristiriitoja voi jopa etsiä. Yrittäjälle antaisin vinkin; ristiriitaisista tilanteista opit eniten. Silloin liiketoimintasi kehittyy.

 

Matkalla superintuitioon

Yllä puhuttiin siitä, kuinka helposti itse estää itseään näkemästä. Kaikki, mikä edesauttaa sinua hiljentämään mielesi, ruokkii oivalluksiasi. Keinot voivat olla hyvin yksilöllisiä. Meditaatio, luonnon helmassa oleminen, autolla ajaminen tai arkinen pyykkien ripustaminen. Itselläni syntyy monesti laulun sanoja auton ratissa tai myöhäisillan kävelylenkillä yksin pimeässä.

Periksiantamattomuus on myös hyvä kyky. Epäonnistumista ei kannata pelätä, eikä niihin kannata aina tyssätä prosessia. Facebookin perustajalla Mark Zuckerbergillä oli monenlaisia chattihuoneita ja epäsuositumpia ”autotallisoftia” ennen Facebookkia. Kuulemma Da Vinci oli melko paljon aikaansa edellä keksinnöissään ja häntä jopa halveksuttiin niistä.

Uusia mullistavia asioita voi olla ihmisten vaikea käsitellä. Sinun uusi keksintö voi jonkun silmissä kivuliaasti romuttaa hänen maailmankuvaansa. Niin kuin akatemialla tiedämme, uuteen siirtyminen herättää aina muutosvastarintaa. Ymmärrys voi saada hengen haukkojat ja epäilijät rauhoittumaan. Ymmärrys siitä, että asioita on mahdollista muuttaa. Ymmärrys siitä, että uusi asia toimii tai voi toimia teoreettisesti. Voi myös helpottaa, jos käytännössä pystyy esittämään; miten kyseinen innovaatio toimii.

Lapset ovat monesti hyviä innovoimaan, sillä he eivät näe maailmaa rajoittavana tekijänä. He näkevät  mahdollisuuksia vilkkaan mielikuvituksensa voimin. Podcastissä kerrottiin myös hämmentävä asia; autismikirjo on yleistä neroilla. Tässä yhteydessä lainattiin taas Nicolai Teslan kertomaa. Hän nimittäin kuvasi itseään suorastaan neuroottiseksi henkilöksi.

 

 

Lähteet:

Käsitteiden tarkastusta:

https://www.terveyskirjasto.fi/ltt04223/kognitio?q=kognitio

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitio

https://fi.wikipedia.org/wiki/Moni%C3%A4lykkyysteoria

 

Yle – Tiedeykkönen podcast:           https://open.spotify.com/episode/0VVMWwic1XV6VOpFSK7OdV?si=ce479fa9d55f45ae

 

Mensan Suomen jaoston sivut:

https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=12

https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=143

 

Asta Raamin luento: Älykäs intuitio:

https://youtu.be/l-GGN3ntJPo

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close