Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Älykäs johtaminen



Kirjoittanut: Teemu Petäjistö - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Johtajuus on kirjassa määritelty prosessiksi, jossa johtaja vaikuttaa yksilöön tai ryhmään yksilöitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Johtaminen on siis aina vaikuttamista. Parhaimmillaan tätä vuorovaikutusta voi kutsua dialogiksi. Älykäs johtajuus perustuu ymmärrykseni mukaan siihen, että ihmisiä johdetaan siten, että jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Johtajuus on jaettu ikään kuin itseohjautuvan tiimin tapaan. Kirjassa kerrotaan itseohjautuvan tiimin johtamisen olevan prosessi, joka on jatkuvaa ja josta kaikki ovat yhdessä vastuussa.

”Suurmiehien etsimisestä on siirryttävä suuruuden etsimiseen meistä kaikista. Auta siis itseäsi löytämään yhteisösi piilevät kyvyt ja työnteon kutsumus. Se ei ole helppoa, saatat joutua muuttamaan ihmiskäsitystäsi”

Mielestäni tiimissä johtaminen pitäisi olla kaikkien vastuulla ja tämä tekee johtajan työskentelystä vaikeaa. Viime syksynä promisialaiset toivoivat paikoitellen enemmän päätöksiä sen hetkisiltä johtajilta. Tekikö tiimissä silti yksilöt kaikkensa, jotta, johtajat olisivat pystyneet tekemään enemmän niitä toivottuja päätöksiä? Tarkoitan tällä sitä, että kuinka tiimissä johtaja pitää jokaisen ”vertaisensa” virkeänä johtamistilaisuuksille. Miten tiimistä tehdään sellainen, että jokainen kokee tarvetta tehdä ratkaisuja, jotta Promisia menestyy ja kehittyy?

Tavoitejohtaminen

Tavoitteet liittyvät kiinteästi tiimimme tämän hetkiseen toimintaan. Olemme todella viime aikoina huomanneet sen, että ilman kunnollisia, ja monin tavoin mitattavia tavoitteita työskentely ei ole tehokasta. Tiimin teho sen suorituskäyrällä on laskenut työryhmästä. Tavoitteista sovitaan yhdessä ja niitä myös jatkuvasti mitattava ja tarkkailtava tiimin sisällä. Se on selvää, että yhteisvoimin päätetyt tavoitteet hyväksytään. Tiimiläisten on tiedettävä tehtävänsä, henkilökohtaiset tavoitteet ja se mitä heiltä odotetaan.

”Aina ei voi olla varma oppivatko muut, mutta kouluttaja oppii aina”

Näin kertoo Sydänmaanlakka oppimisesta ja siitä, kuinka johtajan on pystyttävä myöntämään jatkuva keskeneräisyytensä. On siis oltava riittävästi itseluottamusta ja itsetuntemusta. Johtamiseen liittyy mielestäni paljon hiljaista tietoa, mitä ei suoraan kirjasta opi. Sen tajuaa uusissa haasteissa tai hyvää esimerkkiä seuraten. On pystyttävä lisäksi osoittamaan jotain pysyvää, jota tehdään aina toistuvasti.

Matka itseensä

Kirjassa painotetaan oppimisen parhaimpana työvälineenä käytettävän reflektointia. Jatkuvaa omien kokemusten peilailua ja oman toiminnan ymmärtämistä. Vasta viime aikoina olen todella itsekin huomannut, kuinka tärkeää oppimisen kannalta on miettiä jo tehtyä ja purkaa ajatuksia muidenkin kuin itsensä kanssa. Akatemialla tähän käytetään työkalua nimeltä ”motorola”, mutta tehokas tapa reflektoida on pyytää runsaasti palautetta tekemisestään.

 

Tiedän, että saan virtaa ympärilläni olevista iloisista ihmisistä. Itse ajattelen myönteisesti usein ikäviltäkin tuntuvista asioista, ja olen luonteeltani hyvinkin positiivinen. Olen tiimiltä saanut paljon kiitosta siitä, että osaan tutkia asioita ja tilanteita tarpeeksi objektiivisesti. Uskonkin, että tästä syystä vahvuuteni on suoriutua stressaavissa tai pitkissä työrupeamissa pitempään ja tehokkaammin, kuin ehkä joku muu.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close