Älykäs johtaminen on johtamisen innovaatio, joka kyseenalaistaa vanhat näkemykset johtamisesta ja jossa johtaminen on päivitetty vastaamaan nykyisen toimintaympäristön haasteisiin. Älykäs johtaminen pohjautuu aikaisempien johtamismallien analysointiin ja pitkään käytännön kokemukseen johtajana. Siinä yhdistyvät johtamisen käytäntö ja teoria innovatiivisella tavalla peilattuna nykyiseen nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Älykäs johtaminen pohjautuu yli sadan johtamisteorian analysointiin.  (Sydänmaanlakka, 2012, 107.)

Perinteisesti yritykset on nähty byrokraattisina ja hierarkkisina organisaatioina, jotka ovat suljettuja systeemejä. Olisi tärkeää ennemminkin nähdä organisaatio avoimena systeeminä, joka elää koko ajan ja jolla on kyky itseohjautuvuuteen. Hierarkiat olisi purettava, ja meidän tulisi tottua tasavertaiseen ja avoimeen yhteistoimintaan. Syytä olisi panostaa organisaatioiden avoimuuteen, tasavertaisuuteen ja tiedon aktiiviseen jakamiseen.  Siihen että kaikki toiminta olisi läpinäkyvää ja tasapainoista (2012, 108). Tasapainoinen johtaminen tarkoittaa, että johtamisessa pyritään tasapainoisesti tehokkuuteen, uudistumiseen ja hyvinvointiin. Tärkeää on pitää hyvää huolta jatkuvasta uudistumisesta ja hyvinvoinnista. (2012, 109.)

Johtaminen on prosessi ja sen eri vaiheet, roolit ja toiminnot voidaan hahmottaa kokonaisuutena. Kun kaikki ymmärtävät tämän prosessin kokonaisuudessaan, voidaan edetä kohti jaettua johtajuutta. Selkeä tarkoitus ja visio ovat tärkeitä, ja ne ovat myös jokaisen tärkeä ymmärtää ja sisäistää. Kun tiedämme miksi jotain tehdään, osaamme ratkaista myös mitä ja miten teemme ja toimimme. Olennaista on myös, että arvot ja kulttuuri ovat selkeästi ohjaamassa toimintaa. Lisäksi tarvitaan hyvää motivaatiota, hyvää suorituksen johtamista ja hyvää tiimityöskentelyä. (2012, 124.)

Hyvä johtaminen luo edellytykset onnistumisille.

Johtaminen

Johtaminen on aina tilannesidonnaista ja se tulee kytkeä organisaation visioon, strategiaan, tavoitteisiin, arvoihin ja haasteisiin. Älykkään johtamisen tärkeimpinä kulmakivinä ovat systeemiajattelu, yhteistoiminta, läpinäkyvyys, tasapainoinen johtaminen, kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja monitasoinen johtaminen. (Sydänmaanlakka, 2012, 108.)

Pidimme pajan systeemiajattelusta ja se auttoi ymmärtämään myös johtamista monitasoisemmin. Johtaminen olisikin hyvä nähdä systeemiajattelun näkökulmasta.  Systeemiajattelu auttaa näkemään johtamisen prosessina ja hahmottamaan johtamisen taustalla olevat moninaiset verkostot, se on prosessi, jossa on monta muuttujaa, joiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet on tärkeää ymmärtää (2012, 108).

Johtamisprosessiin vaikuttavat useat johtajaan liittyvät tekijät, johtajan käyttäytyminen, itsetuntemus ja itseluottamus sekä luonteenpiirteet ja arvot. Erityisesti johtajalla tulisi olla hyvät vuorovaikutustaidot ja aito kiinnostus muita kohtaan. Johtajan valmius tarkoittaa esimerkiksi sitä, kuinka hyvin hän osaa tunnistaa alaisten valmiustason ja käyttää erilaisia johtamistyylejä. Älykkään johtamisen mallissa on neljä erilaista johtamistyyliä:

• ohjaaminen= annetaan selkeä tehtävä ja valvotaan, että se tulee tehdyksi
• valmentaminen= annetaan ohjeita, opetetaan ja tuetaan työntekijöitä
• osallistuminen = yhdessä tekeminen työntekijöiden kanssa
• delegoiminen= delegoidaan laajempia tehtäväkokonaisuuksia ja annetaan tarvittaessa tukea

Itsensä kehittäminen, tilannelukutaito ja tilanteista ajan tasalla oleminen ovat avainasemassa. Jokaisen johtajan onkin hyvä välillä pysähtyä pohtimaan: Mitkä ovat suurimmat kehittämiskohteesi johtajana? Osaatko käyttää erilaisia johtamistyylejä? Onko tiimillä yhtenäinen johtamiskulttuuri?

Johtaminen on joukkuepeliä

Nykyään toimimme paljon tiimeissä niin opiskelu, työ kuin vapaa-ajan osa-aluilla. Näin ollen myös johtamista tapahtuu paljon tiimissä. Johtaminen on entistä enemmän hyvää yhteistyötä, johon osallistuvat aktiivisesti kaikki tiimin jäsenet. Ei riitä, että johtaja johtaa itseään ja yksilöitä, hänen on johdettava myös tiimiä ja luotava sellainen ympäristö, jossa on hyvä vuorovaikutus kaikkien tiimin jäsenten välillä (Sydänmaanlakka, 2012, 111).

Johtaminen on yhteistoimintaa ja joukkuepeliä. Se tapahtuu aina tiimissä. Johtaminen on tiimin jäsenten käymän vuorovaikutuksen summa eikä vain yksittäinen tilanne henkilöiden välillä. Se on prosessi, joka pohjautuu yhteisiin arvoihin ja kulttuuriin ja jotta johtaminen toimisi käytännössä, olisi tärkeää, että yhteistoiminnan pelisäännöt on määritelty ja niitä noudatetaan.

Miten tiimi toimii kokonaisuutena? Ovatko tiimin tarkoitus, tehtävät ja roolit selvät? Onko tiimissä hyvä yhteishenki ja onko pelisäännöt yhdessä suunniteltu? Jaetaanko tiimissä tietoa ja osaamista aktiivisesti?

Visio, tarkoitus ja tavoitteet

Visio kuvaa organisaation tahtotilan tietyllä aikajänteellä. Visio ja tavoitteet ovat johtamisprosessin alku: sillä ne luovat johtamisprosessin perustan. Johtamisen tulisi antaa merkitys ja tarkoitus toiminnalle ja ohjata konkreettista käyttäytymistä haluttuun suuntaan; Onko tiimilläsi selkeä ja tunteisiin vetoava visio? Onko kaikki tiimissä ymmärtäneet strategian? Onko laadittu riittävän konkreettisia tavoitteita ja saavutaanko ne yleensä? (Sydänmaanlakka, 2012, 1116.)

Hyvä yhteistyö tiimin sisällä vaatii yhteisen vision, arvot, toimintatavat sekä johtamiskulttuurin.

Tavoitteita laatiessa on hyvä muistaa ottaa huomioon kaikkien osaaminen ja valmiudet tehdä töitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtajan valmius tarkoittaa sitä, kuinka monipuolisesti ja halukkaasti hän käyttää erilaisia johtamistyylejä ja johdettavien valmius taas tarkoittaa sitä, kuinka kyvykkäitä ja halukkaita he ovat hoitamaan tilanteen tuomat velvollisuudet.

Arvot ja kulttuuri ohjaa tapaa toimia

Arvoilla ja kulttuurilla on olennainen rooli osana älykästä johtamista, koska johtamisella on myös aina moraalinen puoli. Johtajuuden pitäisikin aina perustua arvoihin ja periaatteisiin kuten kunnioitukseen, tuloksellisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja rehellisyyteen. Johtajan on tärkeää seurata toiminnassaan näitä periaatteita ja auttaa myös muita seuraamaan yrityksen arvoja omassa toiminnassaan sekä luomaan yhteistä tapaa toimia. Omalla esimerkillä johtaminen on hyvä tapa vaikuttaa muihin.

Lähteet:

Sydänmaanlakka, P. 2012. Älykäs johtaminen 7.0; Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? Helsinki: Talentum Media Oy