Tampere
13 May, Thursday
15° C

Proakatemian esseepankki

Älyä tiimiä



Kirjoittanut: Matilda Tistelgren - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Taitava tiimivalmentaja
Tiimiäly
Jari Salminen
Ida Hakola
Ilona Hiila
Maaretta Tukiainen
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Teimme soluesseen tiimin toiminnasta, sen johtamisesta ja tiimiälystä.

Otimme lukuun kirjat Tiimiäly ja Taitava tiimivalmentaja, sillä monet henkilöt ovat kehuneet ja suositelleet kyseisiä teoksia. Meillä molemmilla on suuri halu oppia aina vain paremmiksi tiilimäisiksi ja ymmärtää se, kuinka tiimiä pystyy johtamaan parhaalla mahdollisella tavalla omia vahvuuksia hyödyntäen. Kurkistetaas Madden ajatuksiin kirjasta Taitava tiimivalmentaja.

 

Tiimiäly, mikä ihme se on?

Tiimiäly ei ole sama asia kuin tiimin jäsenten yhteenlaskettu älykkyysosamäärä. Se on tiimin kyky yhdessä määrittää ja ratkaista monimutkaisia ongelmia. Kyse on siis tiimiläisten kyvystä tehdä yhteistyötä keskenään. Tiimiäly edellyttää jäsenten vuorovaikutusta ja kykyä yhdistää sekä hyödyntää erilaisia osaamisia ja ominaisuuksia ongelmanratkaisussa. Tiimiäly vaatii toki myös sosiaalista herkkyyttä sekä tunneälyä. Keskustelun tulee olla tasapuolista ja pyrkiä korostamaan erilaisten osapuolien näkemysten tärkeyttä. (Jari Salminen, 2013.)

Hurmalaisten yhteistyö keskenään sujuu jo erinomaisesti ja meidän vahvuuksia ja osaamisia osataan hyödyntää tarpeen tullen. Koen, että voisimme kuitenkin tutustua lisää osaamisiimme ja siihen mitä haluamme vielä oppia. Tällöin voisimme ohjata yksilöiden mielenkiintoja oikeisiin haasteisiin ja tehtäviin.  Mitä paremmin tiimin jäsenet tuntevat toisensa sitä enemmän tiimiäly kasvaa. On ehdotonta muistaa, ettei tiimin toimintamalleja laadita vain puheliaimpien ja ulospäinsuuntautuneiden henkilöiden ehdoilla, vaan huomioidaan myös vahvasti intovertit ja ”aremmat” henkilöt osaksi tiimin dynamiikkaa. Saadaksemme tiimiäly kukoistamaan, tulee meidän ymmärtää jokaisen tiimiläisen tärkeys ja merkitys osana porukan dynamiikkaa ja toimivuutta. Jotta tiimi voi toimia mahdollisimman älykkäästi tulee jokaisella olla puheoikeus ja psykologinen turvallisuuden tunne, tämä on paljon helpommin sanottu kuin tehty. Jokaisella tiimiläisellä tulee olla olo, että häntä kunnioitetaan, arvostetaan ja ennen kaikkea kuullaan juuri sellaisena kuin hän on. Turvattomuuden tunne tappaa välittömästi toimivan tiimin ja luo sinne tuhoa läsnäolollaan. On siis tärkeää, että tiimissä on henkilöitä jotka kiinnittävät huomiota eri asioihin. Jotkut porukasta tarkkailevat asioita kannattavuuden kautta, jotkut suhteiden kautta, jotkut ovat erikoistuneet tutkailemaan erityisestin tiimin sisäisiä suhteita ja niin pois päin.

Jos johdat tai valmennat tiimiä voi se älykkyyteen omalla tekemisellään vaikuttaa seuraavasti:

1. Nosta erilaisuutta esiin ja kunnioita sitä. Kiinnitä huomiota poikkeaviin puheenvuoroihin, näkökulmiin ja kehitä niitä. Pidä puheessasi arvossa erilaisuus, näkemyserot ja niiden tuoma rikkaus dialogiin ja päätöksentekoon.

2. Luo ilmapiiri, jossa kaikki uskaltavat sanoa mielipiteensä. Voit esimerkiksi käyttää kohdennettuja kysymyksiä hiljaisemmille tai nostaa heidän sanomiaan aiemmista keskusteluista esille. Näin kannustat henkilöä mukaan dialogiin ja luot tunnetta, että hänenkin mielipide ja asia on tärkeä osa keskustelua tai päätöksenteko tilannetta. Muista myös antaa tilaa hiljaisuudelle, jolloin hitaammillekin jää aikaa ajatella ja sanoa asiansa ääneen.

3. Pidä huoli, että kaikki saavat puheenvuoron eikä puheenvuoroja keskeytetä tai jyrätä. Voit esimerkiksi antaa erityisen paljon keskittymisestäsi ujompien puheenvuoroihin, nyökkäillä mukana ja kenties kommentoida perään jotain. Voit ohjata keskustelua alkamaan jostain tietystä henkilöstä, jakaa puheenvuorolappuja tai mitä tahansa. On myös hyvä muistaa olla panostamatta, kaikilla ei ole kaikkeen aina asiaa tai mielipidettä, hyväksy ja kunnioita sitä. (Jari Salminen, 2013.)

Hyvästä tiimiälystä on luontevaa lähteä rakentamaan huipputiimiä, kurkistetaan siis termin huipputiimi taakse!

 

Mikä on huipputiimi?

Huipputiimi on porukka, jonka jäsenet puhaltavat yhteen hiileen, työ sujuu vaivattomasti, ristiriitoja osataan ratkaista ja henkilökohtaisia haasteita tiimiläisten välillä ei ole. Kaikesta uskalletaan puhua ja katit nostetaan tarvittaessa pöydälle. Huipputiimissä tekeminen synnyttää flow-tiloja, jotka tuottavat uutta ajattelua ja innovaatioita. Huipputiimillä on yhteinen päämäärä ja se on enemmän kuin jäsentensä summa, tiimin tulokset siis syntyvät jäsenten välisestä yhteistyöstä eikä yksilöiden tekemistä suorituksista. Huipputiimissä tiimin vuorovaikutus on toimivaa sen kaikkien jäsenten välillä, jokainen tulee enemmän kuin toimeen keskenään ja pystyy vaikuttamaan kahdestaan kuin porukassakin. Porukka tiimissä on sitoutunutta ja kantaa yhdessä vastuun tiimistä ja sen tuloksista.

Huipputiimissä ei siis voi olla vapaamatkustajia. Tämä antaa jokaiselle jäsenelle oikeuden, sekä antaa palautetta muiden tiimiläisten toiminnasta, että saada sitä. Tiimiin ollaan toden teolla sitoutuneita eikä sen mukana vain kuljeta. Huipputiimissä sen jokaisella jäsenellä on selkeä rooli, paikkansa ja vastuualueensa. Tiimitoiminnassa kaikki pyritään osallistamaan päätöksentekoon, mutta kyetään myös jakamaan johtamistehtäviä ja luottamaan johtamiseen. Huipputiimi on kehityshaluinen ja pyrkii jatkuvasti parantamaan suoritustaan. Tiimiläiset myös muistavat tukea yksilöä ja tarjoavat apua sitä tarvittaessa. Kukaan ei jää yksin tehtäviensä kanssa vaan hommat viedään maaliin viimeistään porukassa, jos ei muuten. Ilmapiiri huipputiimissä on positiivinen ja kulttuuri avoin sekä läpinäkyvä. Tiimissä vallitsee syvä keskinäinen luottamus ja ongelmat ratkaistaan avoimesti, tehokkaasti ja selkeästi päätöksiä tehden. Huipputiimi edellyttää muutoshaluisuutta ja halua jatkuvasti kehittyä. Se syntyy harvoin sillä periaatteella, että kaikkien on osattava kaikkea. Silloin tiimi ei kykene erikoistumaan tiettyihin osa-alueisiin ja kasvattamaan taitoaan niissä. (Jari Salminen, 2013.)

 

Tässä asiassa Hurmassa mentiin jossain vaiheessa hieman pieleen. Muistan sen ajan kun koetimme väkisin opetella kaikki vähän kaikkea. Ihmiset jotka vihasivat kirjoittamista ja olivat siinä huonoja laitettiin kirjoittamaan raportteja. Puolestaan ihmiset jotka vihasivat pitchausta ja esiintymistä eivätkä halunneet tehdä sitä lainkaan haastettiin lavalle tai muihin vastaaviin esiintymistilanteisiin. Tietyssä suhteessa tämä on mielestäni edelleenkin hyvä. Ihmisiä on hyvä haastaa epämukavuusalueelle ja tekemään juttuja joista ei pidä. Etenkin sen asian tekeminen mikä pelottava on kannattavaa ja opettavaista. Niistä kokemuksista saa rohkeutta ja saattaa kenties löytää itsestään jotain uutta. Pakottaen ei kuitenkaan synny mitään hyvää vaan kaikkeen täytyy löytyä syvempi motivaatio sisältä.

 

Tiimihengen merkitys

Hyvä tiimihenki on tärkeä osa tiimitoimintaa, mutta se voi vahingossa sulkea pois sen, että toiminnan on oltava myös hyvin kurinalaista. Jos tiimitoiminta ei ole tavoitteellista ja siitä puuttuu järjestys tiimitoiminta ei johda tuloksiin ja jotkut jäsenet turhautuvat.  Hyvä meininki liittyy isosti vaikeista haasteista selviämiseen ja huumori pehmentää vaikeita asioita. Kaikkien tiimin jäsenten on hyväksyttävä yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt. Jos pelisäännöistä ei päästä yhteisymmärrykseen kohtaa tiimi nopeasti ongelmia. Pelisäännöillä tarkoitetaan yhdessä sovittuja periaatteita, joiden avulla määritellään tiimin jäsenten välistä toimintaa ja käyttäytymistä. Tiimi jolla ei ole vuorovaikutusta sääteleviä normeja hairahtaa vahingossa ongelmien temmellyskentäksi. Pelisäännöt auttavat myös muita tiimin jäseniä puuttumaan jonkun jäsenen toimintaan joka haittaa tiimin onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista. (Jari Salminen, 2013.)

 

Loimme Hurmaan meidän tiimisopimuksen elokuussa ja allekirjoitimme sen jokainen. Tiimisopimuksessa on muun muassa kohta myöhästelystä, poissaoloista ja palautteen annosta. Olemme kiinnittäneet selkeästi enemmän näihin asioihin huomioita viime aikoina ja seuranneet koko tiimin voimin kuinka niissä pysytään. Nykyään jokainen tiimissä osaa vaatia paikalla oloa ajoissa ja antaa palautetta kun sille on syy. Olen mielettömän ylpeä Hurmasta, ja siitä kuinka hienosti ollaan koko tiimin voimin sisäistetty tietyt ”pelisäännöt” ja noudatettu sekä valvottu niiden toteutumista. Suurin syy tähän on taatusti yhteinen lupaus ja jokaisen velvollisuus puuttua! Mikä on siis jäsenen vastuu ja oikeus?

 

Jäsenen vastuu ja oikeudet

Tiimin voima perustuu hyvään yhteistyöhön, tämän vuoksi tiimityössä jäseniltä vaaditaan henkilökohtaista tavoitteiden saavuttamista, sekä vastuun ottamista tiimin toiminnasta. Huipputiimissä tiimiläisen vastuulla on myös:

  1. Aktiivinen osallistuminen tiimin tavoitteiden määrittelyyn
  2. Tiimitoiminnan pelisääntöjen laatiminen ja noudattaminen
  3. Osallistuminen tiimin vastuulla olevaa päätöksentekoon
  4. Yhteisesti sovitun työnjaon mukaisten tehtävien erinomainen suorittaminen
  5. Sitoutuminen tiimin kehittämiseen, osallistumalla aktiivisesti tiimikokouksiin ja tuomalla sinne omat mielipiteensä

 

Tiimityön voisi kiteyttää näihin lauseisiin: ”Kaikki minkä tahdotte ihmisen tekevän teille, tehkää se heille” ja ”Pidä naapurisi saavutuksia kuin omiasi, ja hänen tappioitaan kuin omia tappioita”. (Jari Salminen, 2013.) Nyt on Jasun vuoro syventyä tiimiälyn maailmaan, ja siihen kuinka nopeat taidot nousevat tulevaisuuden työelämässä keskiöön.

 

Nopeiden taitojen oppiminen keskiöön

Ollaksesi tulevaisuudessa hyvä ja tärkeä osa tiimiä sinun tulee oppia taitoja nopealla tahdilla ja lennosta. Tulevaisuuden työelämän tarvittavien taitojen ja työvoiman tämänhetkisen osaamisen välinen kuilu on iso. Ja se tulee kasvamaan entistä enemmän tulevaisuudessa. Kuilu johtuu digitalisaatiosta, joka tekee sen, että ihmiset eivät pysty tekemään töitä kunnialla siinä mallissa mitä se edellyttää. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan silta, jotta päästään sen kuilun yli. Tähän tarvitaan kolme asiaa Alisoin mielestä:

 

  1. Ihmisten taitojen kehittäminen
  2. Ihmisten ja älykkään koneen vuorovaikutteisen oppimisen jalostaminen
  3. Työtehtävien uudelleenajattelu ja organisointia

Kone oppii tulevaisuudessa omaksumaan myös sen hiljaisen tiedon mitä ihmisillä saattaisi olla yrityksessä pitkältä aikaa. Meidän pitää kehittää sellaisia taitoja mitä kone ei pysty oppimaan.

Nämä voisivatkin olla tulevaisuudessa ne kivijalat mitä tarvitaan:

 

  • Elinikäinen oppiminen (metataito), joka sisältää muun muassa työn organisoinnin, työpaikan koulutuksen ja kannustimet sekä ihmisen oman ajankäytön. Meillä Proakatemiassa tapahtuu jatkuvasti oppimista, sillä luemme kirjoja ja halumme olla parempia asioissa mitä teemme.
  • Työtehtävän vaatimat erityistaidot, jotka ovat ominaisia juuri tietylle työlle. Tämäkin tulee olemaan sellainen taito mikä onnistuu vain sillä, että haluaa kehittyä jatkuvasti. Jos käy sellainen tilanne, ettei omasta osaamisesta enään ole hyötyä sillä kone tekee sen pitää olla halu oppia uusi asia.
  • Luova älykkyys eli ainutlaatuinen ajattelukyky ja taiteellisuus. Meillä Proakatemialla käytetään paljon aikaa miettimiseen innovaatioissa. Mietimme miten me pystymme ratkomaan ongelmia mahdollisimman älykkäällä ja ainutlaatusella tavalla. Siihen tietenkin liittyy myös mukaan taiteellisuus tietenkin riippuen pulmasta.
  • Sosiaalinen älykkyys eli muun muassa sosiaalinen havainto havaintokyky, suostuttelu- ja neuvottelutaidot sekä muiden auttaminen ja muista välittäminen. Ei kone pysty ymmärtämään sitä miltä ihmisistä tuntuu. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja pitää olla ihminen, että pystyy tunteet kokemaan.

 

Silloin kun nämä taidot ovat hallussa pystyy porukalla saavuttamaan sellaisia asioita mitä ei voi kuvitellakaan. Tiimiälyssä on kysymys siitä, ettei se lopputuloksen arvo ole osien summa niin kuin normaalisti puhutaan 1+1 = 2 ei päde tähän se voi olla mitä tahansa. Se riippuu ihan tiimistä. Ideana on kolektiivinenäly. Tutkimusten mukaan keskiverto älykkäät ihmiset tiimi älykkäässä rakenteessa pystyvät tuottamaan enemmän ja ovat ratkaisuiltaan luovempia kuin huippuälykkäät tiimissä.

Älykäs tiimi on kuin elävä organisaatio, se elää, kasvaa ja muovautuu ajan saatossa. Tällainen tiimi rupeaa myös korjaamaan itse itseään jossain vaiheessa. Jotta tämä onnistuu pitää tiimillä olla hyvät periaatteet. Olisi suotavaa, että tiimissä olisi nämä kolme periaatetta:

  1. Itsetuntemus

Tiimiläisten pitäisi tietää omat vahvuudet, heikkoudet ja miten motivoituu.

  1. Perfect Match

Jokainen tiimin jäsen on siinä roolissa missä vahvuudet pääsevät esille.

  1. Itseä suurempi merkitys

Jokaisen tiimin jäsenen tavoite tähtää tiimin tavoitteisiin.

 

Kun rakennamme tällä tavalla periaatteet saamme hyvän mielen ihmisille ketkä ovat tiimissä.Tämä  edesauttaa hyvän ilmapiirin luomista ja kasvamista. Silloin kun kaikilla on hauskaa, se näkyy tuloksissa. Olen huomannut Hurmassa tämän efektin aika vahvasti. Se voi johtua myös siitä, että me tunnemme toisemme paremmin verrattuna aikaan vuosi sitten. Vielä on hakemista yhteisen suuremman merkityksen kanssa, mutta eiköhän sekin sieltä tule, jos on tullakseen.

 

 

Perinteinen tiimi vs. itseohjautuva tiimi

Perinteinen tapa johtaa ei enään toimi nykymaailmassa. Raha ei enään motivoi ihmisiä tarpeeksi. Perinteinen tapa on se, että tiimi rakentuu vetäjän ympärille. Se ei tarkoita sitä, että hän olisi se esimies tiimille, vaan yleensä hän ohjaa tiimiä omaan haluamaansa suuntaan.  Hän hyväksyttää oman toimintasuunnitelman esimieheltä. Tämä tarkoittaa sitä, että huipulla on aina yksi ihminen joka viimekädessä vastaa toiminnasta.

Itseohjautuvassa tiimissä tiimi ohjaa itse omaa toimintaansa. Tiimiläiset vastaavat omista tavoitteista sekä pitävät huolen siitä, että ne myös tukevat tiimin tavoitteita. Se ei tarkoita sitä, että kaikkien pitää tehdä saman verran esimerkiksi myyntiä, riittää vain tiimin pääsy tavoitteeseen. Tässä mallissa johtaja ei vain valvo mitä tiimissä tapahtuu, vaan hänen hommansa on olla esimerkillinen osa tiimiä. Hän tekee yhtä lailla kaikkia asiat meidän kanssamme sekä kannustaa muita omalla esimerkillä. Samalla hän lukee tiimiläisiä ja yhdistää sitä tietoa oman tiimin johtamiseen. Tässä mallissa johtajan tehtävänä on mahdollistaminen, muiden valmentaminen ja sparraaminen. Tällä mallilla pystytään jakamaan vastuuta kaikille, sillä jokainen haluaa tehdä parhaansa, jotta tiimi onnistuu tavoitteissaan. Yhdestä ihmisestä ei muodostu tulppa, mutta toisaalta kaikilla on vastuu ja oikeus puuttua tiimin tekemiin päätöksiin halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Työntekijöiden näkökulmasta saa joustoa työntekemiseen samalla pystyy oppimaan uusia asioita yhdessä.

 

Tämä malli on otettu käyttöön yrityksissä, jossa halutaan välttää hierarkiaa. Nämä pienet tiimit yrityksessä yleensä ottaa itselleen sellaiset tavoitteet mitkä tukevat yrityksen tavoitteita. Tästä mallista tunnetuksi on tullut It-talo Reaktori. Siellä asiakkaat saavat palvelun tiimiltä, joka täyttää ne tarpeet. Ei tarvitse erikseen kysyä lupaa esimiehiltä tai muilta. Sillä tavalla tiimit pystyvät ottamaan itselleen sopivia projekteja.

 

LÄHTEET:

 

Jari Salminen. 2013. Taitava Tiimivalmentaja. Multiprint Oy Helsinki

Ida Hakola, Ilona Hiila, Maaretta Tukiainen. Tiimiäly. 2019. E-kirja.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close