Tampere
03 Dec, Thursday
0° C

Proakatemian esseepankki

Alustatalous



Kirjoittanut: Eeva Haapamäki - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Mitäs sanoisit, jos löytäisit vastauksen ongelmaan, joka helpottaisi ihmisten elämää ja toisi lisäarvoa? Mitäs jos tämä ratkaisu olisi tuottava liikeidea, johon ei tarvitsisi suuria investointeja eikä massiivista sisällöntuotantoa? Entä jos tämä sinun tuotteesi muovautuisi välttämättömäksi tietylle toimialalle ja se lisäisi myös muiden yritysten liikevaihtoa?  

Tällaisia mahdollisuuksia tarjoaa digitaalinen alustatalous.  Se on yksi teknologisen kehityksen trendi, joka vaikuttaa jo useiden ihmisten elämään.  Esittelen tässä esseessä alustatalouden ideaa, verkostovaikutusta ja julkishallinnon toimenpiteitä, jotka mahdollistavat alustatalouden kiihdyttämisen. 

Digitaalinen alustatalous tarkoittaa markkinaa, jossa digitaalisiin alustoihin nojaava liiketoiminta on saavuttanut merkittävän markkina-aseman. Tyypillistä sille on matalat kiinteät investoinnit, alhaiset yksikkö- ja transaktiokustannukset sekä datan käsittelyyn perustuvat liiketoimintamallit. Liiketoiminnan tuotokset tuotetaan, välitetään ja kulutetaan digitaalisen alustan avulla. Nämä tuotokset ovat tyypillisesti palveluja, jotka usein rakentuvat kolmansien osapuolien tuottamien tuotteiden tai palvelujen varaan. Tästä esimerkkejä ovat esimerkiksi AirBnB eli maailman suurin majoituspalveluja tarjoava alusta, joka ei omista yhtäkään majoituspaikkaa itse sekä Alibaba, joka on maailman suurin jälleenmyyjä, jolla ei ole itselle minkäänlaista varastoa.  

2016 julkaistussa Sitran megatrendit julkaisussa arvioitiin, että ne, jotka onnistuvat luomaan alustat, joiden kautta ihmiset etsivät tietoa, työtä, palveluja ja tavaroita, ovat kehityksen etulinjassa ja voivat määritellä kokonaisia liiketoimintojen ekosysteemejä.  Samassa julkaisussa todetaan, että ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet ja ratkaisuja ja palveluja otetaan käyttöön, mikäli helpottavat elämää ja ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä.  

Mielestäni tämä on hyvin herkullinen asetelma. Täytyy vain löytää se asia ja ongelma, johon voi vastata alustalla. Ideoinnin voi aloittaa vaikka heti. Voi miettiä oman elämänsä tilanteita ja millaista palvelua voisi kaivata. Helpottaisiko se, että jokin tietty tieto olisi löydettävissä yhdestä paikasta? Miten jokin paljon järjestelyä ja kontaktointia vaativa asia voitaisiin yksinkertaistaa? Olisiko palvellulla muitakin käyttäjiä? Mitä palvelujen tuottajat mahdollisesti ajattelisivat tästä uudesta alustasta? Voisiko asiaa lähestyä niin, että jos sidot alustassa tietoja yhteen, se synnyttää lisäarvoa? 

Minulla on idea palvelu/välittäjäalustan perustamiseksi. Tiedän, että jos saan alustan juuri niin hyväksi, kuin se kuvitelmissani on, sillä on mahdollisuuksia onnistua. Siitä on apua monille, se lisää palveluntuottajien myyntiä ja helpottaa kuluttajan päätöksentekoa ja tiedonsaamista. Suunnittelemallani alustalla tulisi olemaan suoria ja epäsuoria verkostovaikutuksia ja tämä on tärkeää, sillä verkostovaikutuksia pidetään yhtenä alustan onnistumisen mittarina.  

Suorilla verkostovaikutuksella alustataloudessa tarkoitetaan sitä, että käyttäjän saama hyöty alustasta liittyy siihen, kuinka paljon muita käyttäjiä alustalla on. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että alusta tarjoaa sen kautta välitettävien tuotteiden arviointimahdollisuuden käyttäjälle ja mitä enemmän arviointeja on, sitä todenmukaisemman kuvan käyttäjä palveluista saa. Epäsuorat verkostovaikutukset liittyvät yhteensopivien sekä täydentävien tuotteiden, palvelujen ja sovellusten tarjontaan. Yksittäisen tuotteen tai palvelun kysynnän kasvusta seuraa myös sitä täydentävien teknologioiden ja palvelujen tarjonnan kasvu. Minun tulee siis pitää mielessäni, että onko alustani houkutteleva toimialaan liittyvien muiden toimijoiden silmissä? Alustojen yksi keskeisimmistä onnistumisen mittareista onkin se, kuinka hyvin ne kykenevät houkuttelemaan eri osapuolia toimimaan osana alustaa ja verkostoa. Hallitsevan aseman saavuttaneet alustat pystyvät verkostovaikutusten avulla rajaamaan alustan ulkopuolista kilpailua ja jopa muiden toimijoiden pääsyä markkinoille. 

Suomi on jäljessä alustataloudessa verrattuna muuhun maailmaan. Asiaan on kuitenkin herätty ja valtion tasolla tullaan puuttumaan lainsäädäntöön siten, että säädökset eivät olisi esteinä kehitykselle ja innovaatioille ja että alustataloudesta saataisiin Suomelle keskeinen kilpailutekijä. Tätä varten on tehty toimenpidesuunnitelma, jossa on otettu huomioon alustatalouden monitahoisuus ja sijoittuminen verkostomaisesti eri toimialoille.  Kaikkein tärkeimmät toimenpiteet ovat ne, jotka vaikuttavat yrittäjien toimintaa helpottavasti: mahdollistetaan epätyypillisissä työsuhteissa ja yrittäjä – työntekijärooleissa sukkuloivien ihmisten oikeudellinen asema ja sosiaaliset edut kuten työttömyysturva ja eläke ja luodaan ennakoitava ja oikeuden mukainen yritysverotus, joka toimii esimerkiksi digitaalisen viennin ja tuonnin kontekstissa.  Nämä toimenpiteet rohkaisevat ja kannustavat innovoimaan ja yrittämään turvallisesti.  

Tärkeitä ovat myös toimenpiteet liittyen datan omistajuuteen ja käyttöoikeuksiin. Datan tuottajan oikeudet on turvattava, mutta digitalouden hyödyntäminen vaatii kuitenkin tiedon hyödyntämistä monien toimijoiden taholta.  Kilpailu-, tuotevastuu- ja kuluttajansuojalainsäädäntöön liittyvien asioiden selkeyttäminen alustataloudessa helpottaisi ja parantaisi kehitystä.  Tässä on taustalla esimerkiksi tilanne, jossa vastuu loppukäyttäjän saamasta tuotteesta jakautuu kaikkien alustan toimivuuteen osallistuvien tahojen kesken. Voin vain kuvitella, minkälaisen selvitystyön edessä olen oman alustaprojektini kanssa. Sen vuoksi nämä toimenpiteet tuntuvat todella tervetulleilta. Parasta näissä on se, että kaikkien toimenpiteiden käynnistämiseksi on merkitty kuluva vuosi. 

Yksi kiinnostava piirre näissä alustataloutta kiihdyttävissä toimenpiteissä on koulutuksen lisääminen palvelumuotoilun osalta. Tietyllä tavalla se on täysin itsestään selvää, tuleehan alustatalous muuttamaan asiakaskokemusta, kun alustojen tarjoama lisäarvo muodostuu yhä enemmän muusta kuin fyysisistä hyödykkeistä ja tarvitsee osaajia näiden uusien liiketoimintamallien suunnitteluun. Tämähän näkyy jo Tamkissakin, Y-kampuksella voi opiskella palveluliiketoimintaa ja kurssit ovat aina täynnä. 

Suomen hallitusohjelmassa on valittu alustatalouden painopistealueiksi biotalous, hyvinvointi ja terveys. Myös liikenne on digialustojen kannalta potentiaalinen sovellusalue, jossa Suomella on edellytykset olla edelläkävijä datan hyödyntämisessä. Eli nämä toimialueet ovat tutkitusti niitä, joihin kannattaisi lähteä puuhaamaan alustoja. Valitettavasti nämä toimialat eivät ole oman mielenkiintoni kohteena, mutta toki hyvän idean kohdatessa asiasta saattaa innostua. 

Digitaaliset joukkoalustat ovat muuttaneet monien toimialojen totuttuja toimintatapoja. Tieto on demokratisoitunut ja muuttunut läpinäkyvämmäksi esimerkiksi sosiaalisen median, avoimen datan ja hakukoneiden myötä.   Alustojen mahdollisuudet voivat siis liittyä mihin tahansa asioiden ja tiedon joukkoistumiseen ja uudelleen organisoitumiseen. Tarvitaan vain joku, joka keksii sen kysymyksen, johon alusta voi antaa vastauksen. 

Kommentit
  • Elina Merviö

    Hyvin kirjoitettu ja sujuva teksti.
    Mitä viet käytäntöön? Miten nämä ajatukset vaikuttavat tiimin toimintaan ja busineksen kehittämiseen?

    22.9.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close