Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Alumnipaja puhututtaa



Kirjoittanut: Jonna Leiniö - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Tämän esseen on kirjoittanut Sanni Turunen (Revena) sekä Jonna Leiniö (Waure). 

 

Proakatemialla järjestettiin alumniviikko, joka sisälsi kaksikymmentä erilaista pajaa, joista sai valita mieluisensa. Osallistuimme yhdessä Tiimiyritys & osuuskunta pajaan, jonka järjestivät valmentajat Ilkka Piiroinen sekä Salla Nieminen. Meitä osallistujia oli reilu kymmenen ja lähes vieläpä jokaisesta tiimistä. Pajan aihe oli hyvinkin laaja ja kaikilla meillä oli omat odotuksemme. Nopeasti kuitenkin löysimme puhututtavia aiheita, joihin syvennyimme. Keskusteltavaa löytyi osuuskuntien hyvistä ja huonoista puolista, tiimijaoista ja –rakenteista sekä Proakatemian epäkohdista, joihin suurin osa pystyi yhtymään. Tässä esseessä halusimme purkaa mielenkiintoisen pajan aiheuttamat pohdinnat tekstin muotoon.  

Tiimiyritys & osuuskunta –pajassa keskustelimme siitä, millainen yhtiömuoto osuuskunta on ja mitkä ovat sen hyvät sekä huonot puolet Proakatemian tiimejä ajatellen. Halusimme pajan jälkeen itsekin palata siihen, minkä äärellä olimme muutama vuosi sitten osuuskuntaa perustaessamme. Millaisia asioita tuli ottaa huomioon ja mikä oikeastaan osuuskunta edes on. Teimme pienen tiivistelmän osuuskunnan perusteista.  

 

Osuuskunnan perusteet 

Luimme Yrityksen-perustaminen.net:in artikkelin aiheesta Osuuskunnan perustaminen, jonka mukaan osuuskunta on yksi vähiten käytetyistä yritysmuodoista Suomessa, vaikka osuuskuntaan kuuluvia ihmisiä on sankoin joukoin. Artikkelin mukaan kaupparekisterissä osuuskuntia on yhteensä vain noin 3500. Osuuskunnan tarkoituksena on harjoittaa taloudellista liiketoimintaa, josta on hyötyä jäsenille. Osuuskunnan säännöissä määritellään osuuskunnan toimintaan vaikuttavia asioita. Osuuskunnalla ei ole kiinteää pääomaa, vaan jäseneksi pääsee maksamalla yhteisesti sovitun osuuskuntamaksun. Myös uusia jäseniä voidaan ottaa, mutta viimekädessä niistä päättää osuuskunnan hallitus. Jos osuuskunnassa syntyy ylijäämää, voidaan se jakaa jäsenille joko sen mukaan, miten osuuskunnan palveluita on käytetty tai sen mukaan miten osuuskunta on säännöissä sopinut tai vaihtoehtoisesti sijoitetun pääoman mukaan. Osuuskuntaa perustettaessa laaditaan aina perustamissopimus. Osuuskunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia jäseniä, joten perustamissopimukseen tarvitaan kaikkien jäsenien allekirjoitus. Artikkelissa listataan asioita, jotka perustamissopimuksessa tulee käydä ilmi: perustajajäsenet ja heidän merkitsemät osuudet, osuuskunnan nimi, hallituksen jäsenet, osuuden hinta ja viimeinen maksupäivä, mahdolliset tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat, tilikausi, mahdolliset hallintoneuvoston jäsenet ja tiedot mahdollisista osakkaista ja osakkeista. Perustamissopimus tulee tehdä aina kirjallisena. (Yrityksen-perustaminen.net) 

  

Kuulumme samaan osuuskuntaan 

Kävimme Tiimiyritys & osuuskunta –pajassa keskustelua siitä, pidetäänkö osuuskuntaa uskottavana yhtiömuotona yritysten ja kuluttajien kesken. Päädyimme keskustelussa siihen, että yksi eniten käyttämämme yritys on osuuskunta, joten varmasti jonkinlaista uskottavuutta yhtiömuodolla on.  

S-ryhmä on Suomessa isoin ja tunnetuin osuuskunta, joten omistamalla vihreän S-ryhmän bonuskortin olet osuuskunnan jäsen. Monille tämä tieto tulee yllätyksenä, vaikka asiakasomistajaksi liittymällä maksaa osuusmaksun, jonka jälkeen sinusta tulee yksi osuuskauppasi omistajista. S-ryhmässä osuuskuntamaksu on 100 euroa kaikilla, eli jokaisella on täysin samansuuruinen osuus. S-ryhmässä ylijäämää jaetaan sen mukaan, miten osuuskunnan asiakasomistaja käyttää palveluita. Ostoksista kertyy bonusta, eli toisin sanoen mitä enemmän ostat S-ryhmältä, sitä enemmän saat rahaa takaisin. S-ryhmän tavoitteena ei ole kerätä mahdollisimman suurta voittoa vaan tarjota jäsenilleen hyvät edut ja palvelut. (S-ryhmä. Osuustoiminta- ja asiakasomistajuus) 

 

Osuuskunta vai osakeyhtiö? 

Proakatemialla on käyty viimeisen vuoden ajan vilkasta keskustelua siitä, onko osuuskunta oikea vaihtoehto tiimiyrittäjien yritysmuodoksi vai toimisiko kenties osakeyhtiö paremmin. Jos osuuskunnalle ei ole tarkoitus kerätä mahdollisimman suurta voittoa, onko tämä järkevä kannustin Proakatemialla voittoa tavoittelevan liiketoiminnan tekemiseen?  

Alla olevassa taulukossa on koonti ylijäämän (osuuskunnassa) verotuksesta vs. Osingon jako (osakeyhtiö). Taulukossa on jäsennelty selkeästi, miten verotus toimii kummassakin yritysmuodossa. 

  

                                                                 YLIJÄÄMÄ VS. OSINKO 

  • Muun kuin julkisesti noteeratun osuuskunnan ylijäämä (saajana yksityishenkilö):  
  • Veronalaista pääomatuloa 25 % + verovapaata 75 %  
  • Verovapaa tulo 5 000 € asti  
  • 5 000 €:n ylittävästä osuudesta 85 % veronalaista pääomatuloa + verovapaata 15 %  

  

  • Pääomatulojen verotus: 
  • 30 000 € / v –> 30 %  
  • Yli 30 000 € / v –> 34 %  
  • Osinkotulon verotus (listaamaton yhtiö): alle 150 000 € –> 7,5 %  
  • Osingon %-osuus osakkeen 

  

                   (Taulukko Salla Nieminen, alumnipaja 13.10.2021) 

 

Osuuskunta on varma valinta Proakatemialla 

Mielestämme osuuskunta on tällä hetkellä paras yritysmuoto Proakatemian tiimeille. Osuuskunta on toimiva malli, sillä tiimijaon jälkeen kenelläkään ei ole selkeää visiota siitä, mitä halutaan lähteä tekemään. Näemme, että osuuskunta toimii yritysalustana eri liiketoiminta kokeiluille ja on ennen kaikkea turvallinen vaihtoehto. Perustaminen on edullinen, sillä pakollisia kustannuksia on ainoastaan PRH:maksu 380 euroa.  Osuuskunnassa kaikki on tasa-arvoisia jäseniä, eli opitaan myös vastuuta ja vapautta. 

Teimme aikanaan Revenan pajassa listauksen siitä, mitkä ovat osakeyhtiön ja osuuskunnan hyvät sekä huonot puolet. Tulimme siihen lopputulokseen, että osuuskunta on paras vaihtoehto meidän tiimillemme. Emme koe kuitenkaan ongelmana sitä, mikäli osuuskunnan sisällä muodostuneet projektit haluavat osakeyhtiöityä, sillä jossain tilanteissa se on järkevää ja jopa suotavaa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että projektissa on Proakatemian ulkopuolisia tai projektille haetaan ulkoista rahoitusta. Usein on harhaluulo, että lainan saaminen on haastavampaa osuuskunnalle, mutta näin ei suinkaan ole. Kyse on yleensä siitä, halutaanko lainaa ottaa esimerkiksi yksittäiselle tiimin jäsenelle/porukalle, sillä kaikki osuuskunnan jäsenet ovat vastuussa siitä. Nämä kysymykset ovat kyllä ratkaistavissa, jos osuuskunnan sääntöjä muokataan ja sovitaan tietyt reunaehdot lainalle. Osuuskunnan hyvä puoli myös meille opiskelijastatuksella oleville on se, että tienatut varat projekteista eivät suoraan näy omalla pankkitilillä ennen kuin palkan nostaa itselleen. Näin pystyy itse miettimään milloin, miten ja kuinka paljon haluaa nostaa palkkaa itsellesi.  

Luimme kirjan Osuustoiminta oppimismallina yrittäjyyteen (Troberg ja Hytinkoski 2018) missä nostettiin esille tärkeitä ajatuksia, kuten millainen osuuskunta aiotaan perustaa? “Kun päätös osuuskunnan perustamisesta tehdään, yksi avainkysymyksiä on, perustetaanko ns. pedagoginen oppimisosuuskunta vai ensi sijassa opiskelijoiden työllistymiseen tähtäävä osuuskunta.” (Troberg, Hytinkoski 2018, 40). Olemmeko tarpeeksi pohtineet tätä kysymystä ja miettineet olisiko nämä syytä eritellä? Kaikki ei tietenkään ole niin mustavalkoista, mutta monessa tiimissä on ristiriita siitä, kuinka paljon pitää tehdä rahaa, vai pitääkö oikeastaan ollenkaan. Kuinka paljon on osallistuttava tiimin tai yhteisön toimintaan? Ovatko nämä kaksi irrallista aihealuetta tai poissulkevatko ne toisensa? Siinä riittää pohdittavaa.  

 

Erilaiset tiimit  

Proakatemialla sana “tiimi” kuuluu varmasti jokaisen arkipäiväiseen sanavarastoon, sillä tiimit ovat suuri osa opintojamme. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana vuosikurssi jaetaan noin 20 henkilön tiimeihin, joiden kanssa vietetäänkin loput opiskeluajasta perustaen yritys ja sitä kautta oppien uutta. Ennen tiimien jakoa jokainen tekee tiimiroolitestin, jonka perusteella jako tehdään valmentajien puolesta, emme siis voi itse vaikuttaa lopputulokseen. Meidän 2019 aloittanut vuosikurssi jaettiin puoliksi. On sanomattakin selvää, että vaikka tiimit muodostettaisiinkin roolien perusteella tasaisiksi, on lopputuloksena aina hyvin erilaiset tiimit.  

Osuuskunta & tiimiyritys –pajassa nousi esiin tiimienjako ja se, millaisia tiimejä Proakatemialla on muodostunut eri vuosina. Jokaisen vuosikurssin edustajalla oli kokemus siitä, että tiimit ovat keskenään hyvin erilaisia. Koimme että Proakatemialla on tiimejä, joissa osassa on rauhallista ja pohtivaa porukkaa, toisessa taas suorittavaa ja vauhdikasta väkeä kun taas kolmannessa onkin sattumalta monta vanhempaa ja siten ehkä kokeneempaa tyyppiä. Pohdimme myös sitä, miksi tiimienjako pidetään “salaisena” prosessina, vaikkakin Proakatemialla nostetaan jatkuvasti esiin läpinäkyvyyttä. Jaetaanko tiimit oikeasti ainoastaan tiimiroolitestin perusteella ja miksi itse kuuluu siihen tiimiin kuin kuuluu, olivat ilmassa leijailevia kysymyksiä.  

Koimme, että tiimien koko on ensinnäkin aivan liian suuri siihen, että pitäisi yhdessä löytää kaikkia kiinnostava aihe ja sen ympärille muodostaa liiketoimintaa. Mikä siis silloin on osuuskunnan ja tiimiyrityksen merkitys? Onko tarkoituksena olla kenties yrityskiihdyttämö/laskutusalusta erilaisille projekteille vai yrittää pitkäjänteisesti keksiä jotain yhteistä? Koemme että tärkeintä on se, että oppeja jaetaan erilaisista projekteista ja että tiimikavereilta saa apua ja tukea.  

Epäkohdaksi pajassa nostettiin myös opintojen kirjaaminen esimerkiksi projektien osalta sekä sen eri käytännöt tiimeissä. Millaiset projektit ovat hyväksyttyjä siihen, että opinnot saa kirjata Excel-taulukkoon. Hyväksytäänkö ainoastaan ne, jotka tuovat tiimiyritykseen rahaa vai kenties ne, jotka tuovat tiimiin kaikista eniten oppia? Esimerkkinä kaupan kassalla työskentely, jonka laskuttaa tiimiyrityksen kautta tuomatta kuitenkaan tiimille muuta, kuin rahaa. Entäpä, jos työskentelee esimerkiksi oman toiminimen alla, mutta tuo siitä huolimatta valtavasti oppia ja kokemuksia tiimille omasta projektistaan.  

 

Revena ja Waure – Kaksi täysin toisistaan poikkeavaa tiimiä 

Tammikuussa 2020 vuosikurssimme jaettiin kahtia ja lopputuloksena oli Revena ja Waure. Jo heti alkutunnelmista oli selvää, että tiimit poikkesivat toisistaan huomattavasti. Pohdimme yhdessä esseetä kirjoittaessamme, millaisena näemme tiimimme. Ensimmäisiä kuvaavia sanoja, joita Revenasta tulee mieleen ovat energinen, suorittava ja eteenpäin pyrkivä. Wauresta puolestaan ensimmäisenä meille tulee mieleen pohtiva, maltillinen sekä pieni ja tiivis tiimi. Näemme, että nämä asiat ovat tiimiemme vahvuudet, mutta osaltaan myöskin heikkoudet. Tiimimme on keskittynyt heti alusta alkaen erilaisiin asioihin. Revenassa liiketoiminta on ollut vahvoilla heti alusta alkaen, kun taas Wauressa on pyritty keskittymään tiimiin ja yhdessä tekemiseen.  Revenassa taas keskittyminen tiimiin ja hyvinvointiin on selkeästi jäänyt vähemmälle ensimmäisten parin vuoden aikana.  

Wauressa on käytetty paljon aikaa kehitystyöhön ja omien tuotteiden innovointiin. Revenassa taas on monia erilaisia projekteja, joista on saatu nopeasti ja paljon liikevaihtoa ja voittoakin samalla. Waure ja Revena tiiminä eroaa varmasti osiltaan siinä, että Wauressa suunnitellaan ja pohditaan erilaisia vaihtoehtoja, kun taas Revenassa hypätään suoraan toiminnan pariin. Kumpikaan ei varmasti ole oikein eikä väärin, mutta ero on huomattava.  

Molemmat tiimit ovat kehittyneet huimasti ja kehitys on valtava taakse päin katsoessa. Tiimit ovat erilaisia sekä eri vaiheissa, joten liika vertailu ei johda mihinkään. Revenalla ja Waurella on molemmilla omat vahvuutensa sekä heikkoutensa, mutta koemme, että molemmat ovat menossa oikeaan suuntaan. Samanlaisia tiimeistä ei koskaan tule, eikä tarvitsekaan.  

 

Mietteitä 

Esseen loputtua kasasimme yhteen ajatuksiamme osuuskunnasta, tiimeistä sekä Proakatemiasta. Koemme, että olemme murrosvaiheessa niin yksilöinä, tiimeinä kuin yhteisönäkin. Yritysmuodot ovat monessa tiimissä pinnalla ja niistä keskustellaan paljon. Mikä yhtiömuoto sopii mihinkin projektiin ja mistä saa kerrytettyä opintoja? Kuinka voitaisiin olla mahdollisimman joustavia opintojen suhteen sekä ajatella sitä, mistä saa parhaan opin. Kuinka olla kangistumatta kaavoihin siellä, missä visiona on olla uuden yrittäjyyden esikuva. Koemme, että Proakatemialla perustetaan yritys jokseenkin hassuin perustein. Yleensä yritys perustetaan silloin, kun on selkeä visio siitä, mitä liiketoimintaa tehdään ja kenen kanssa. Entä jos tiimejä ei jaettaisikaan valmentajien johdosta? Proakatemian toimintamalli on ollut aina lähes sama, joten on vaikea sanoa mikä toimisi ja mikä ei. Kenellä olisi rohkeus kokeilla jotakin uutta? Entäpä jos uudet pinkut eivät tietäisikään, että Proakatemialla jokainen aikaisempi tiimi on ollut osuuskunta, olisiko yhtiömuoto silloin eri ja se sopeutettaisiin arkeen?  

Kävimme alumniviikon pajassa keskustelua näistä aiheista ja nämä tuntuivatkin puhututtavan paljon. Monilla oli eri näkemyksiä, mutta myöskin todella paljon yhteneväisyyksiä ja huomioita samoista aiheista. Halusimme kiittää pajan vetäjiä siitä, että keskustelun annettiin mennä suunnitelmasta huolimatta sinne, mistä keskusteltavaa löytyi. Pajasta jäi paljon asioita pohdittavaksi, joista osan saimme kirjoitettua esseen muotoon.  

 

 

 

LÄHTEET:  

S-ryhmä. Osuustoiminta ja asiakasomistajuus. Viitattu 18.10.2021. https://s-ryhma.fi/tietoa-meista/osuustoiminta-ja-asiakasomistajuus 

Tiimiyritys & osuuskunta alumnipaja 13.10.2021 

Troberg E., Hytinkoski P., Osuustoimintakeskus Pellervo. 2018. Osuustoiminta oppimismallina yrittäjyyteen. Kirjapaino Punamusta Oy. 

Yrityksen perustaminen.net. Osuuskunnan perustaminen. Viitattu 18.10.2021. https://yrityksen-perustaminen.net/osuuskunnan-perustaminen/ 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close