Tampere
22 Oct, Tuesday
9° C

Proakatemian esseepankki

Aloittavan yrityksen yleisimmät rahoitusvaihtoehdot



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Tämän esseen ovat kirjoittaneet Vili Haara ja Tuomas Viikeri.

 

Yrittäjän rahoitusmahdollisuudet:

 

Johdanto

 

Jokainen alkava yritys joutuu miettiä toimintansa käyntiin saamiseksi sille rahoitusratkaisun. Alkupääoman tarve yritykselle riippuu monesta asiasta ja nykyään rahoitusratkaisuihin onkin lukuisia vaihtoehtoja. Esseen tarkoitus on vastata monen alkavan yrittäjän kysymykseen: ”Mikä on minun yritykselleni oikea vaihtoehto rahoitusta haettaessa?” Erilaisia rahoitusratkaisuita on tosiaan monenlaisia, eikä niistä jokaista käsitellä tässä auki. Keskitytään kahteen yleisimpään eli pankkirahoitukseen sekä Finnveran rahoitukseen. Esseessä esitellään myös kaksi hieman tuntemattomampaa tapaa hakea rahoitusta, eli joukkorahoitusta ja enkelisijoittajia. Alkavalle yrittäjälle on paljon tukea ja turvaa saatavilla myös toiminnan alkuvaiheessa, esimerkiksi starttirahaa, jonka myöntää Työ- ja elinkeinotoimisto. Näitä ei kuitenkaan käydä enempää läpi, sillä yrityksen kannattavuuslaskelmien tulee perustua laskelmiin, joissa mitään tukia ei olla huomioitu. Kun olet perustamassa uutta yritystä, on ensimmäinen askel ottaa puhelu uusyrityskeskukseen. Sieltä neuvotaan miten prosessissa edetä, vaikka mielessä olisi vasta pelkkä idea. Esseessä käsitellään rahoitusratkaisuita pääasiassa alkaville yrityksille, sillä toiminnan kasvaessa astuu esiin taas ihan uusia mahdollisuuksia. Tapoja alkaa yrittäjäksi on myös monia, kuten ostaa valmis liiketoiminta. Tässä tapauksessa lainan saanti voi olla osikseen helpompaa, sillä on näyttää jo lukuja yrityksen kannattavuudesta. Jätetään tämän käsittely myös pois tästä esseestä ja keskitytään vain täysin uusien liiketoimintojen rahoitusratkaisuihin.

 

Pankkirahoitus

 

Pankkirahoitus on kaikkein yksinkertaisin ja selkein. Kun olet tehnyt liiketoimintasuunnitelman sekä yrityksellesi vaadittavat laskelmat, varaat ajan pankista. Mikäli pankki katsoo yrityksesi toimivaksi ideaksi, sen jälkeen mietitään lainan takaus kuntoon. Pankeilla on jokseenkin erilaisia käytäntöjä, mutta pääpiirteittäin ne ovat samat. Nykyään henkilötakaus enää harvoin riittää lainanvakuudeksi, vaan siihen vaaditaan omaisuuden asettamista takaukseksi, kuten metsää tai oma asunto. Mikäli omaisuuden arvo riittää takaussummaksi, on laina käytännössä taattu. Kannattaa muistaa, että korot ja lainanhoitokulut vaihtelevat paljon riippuen pankista, ja tästä syystä lainatarjouksia kannattaakin kysyä monesta eri pankista, eikä vain omasta. Pitkällä juoksulla lainan kilpailuttamisessa voi säästää pitkän pennin. Pankkilaina on monesti kaikkein edullisin vaihtoehto, mutta miinuspuolena on toki se, että olet itse takaamassa omaisuudellasi joka senttiä, minkä lainaa nostat. Mikäli itsellä ei ole tarpeeksi vakuuksia lainan saamiseksi, siihen voi käyttää myös jonkun muun omaisuutta hänen suostuessaan. Pankkilaina sopii parhaiten yrittäjälle, joka aikoo alalle missä riskit ovat kohtuullisen pieniä, ja vaikka toiminta kaatuisikin, pystyy lainaa lyhentää myös siirtyessään palkkatyöhön. (Yrityksen-perustaminen.net. 2018.)

 

Finnvera

 

Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja. Finnveralta voi hakea joko suoraa lainaa yrityksen koko rahoittamistarpeeseen, tai sitten takausta pankkia varten. Hakuprosessi on hyvin samankaltainen kuin pankistakin. Samat liiketoimintasuunnitelmat sekä laskelmat ovat jo hyvä pohja. Mikäli niissä huomataan puutteita, annetaan myös korjattaviin kohtiin apua ja näkemyksiä. Finnveran huonopuoli verrattuna pankkiin on lähestulkoon aina se, että lainan korko on kalliimpi sekä jos he myöntävät vakuuden pankkilainalle, se maksaa myös (Finnvera 2018.)

Finnvera lainan määrä on 10.000 – 50.000 €, mikä ei vaadi vakuutta hakijalta. Tätä lainaa voi hakea toiminimi- sekä henkilöyritys. Osakeyhtiölle haettavan lainan suuruus on sama, mutta siinä omistajien täytyy taata henkilökohtaisesti 25 % suuruus lainan määrästä. Laina-ajat ovat kuitenkin joustavat, yleensä 3 – 15 vuotta. Finnvera voi myöntää myös ensimmäisen vuoden maksuvapaata yrityksille, mikä on iso plussa monelle. (Finnvera 2018.)

Finnveran alkutakausta on mahdollista hakea henkilöomisteinen yritys, minkä rekisteröinnistä kaupparekisteriin on kulunut enintään kolme vuotta. Alkutakausta haettaessa prosessi on samanlainen kuin pankissa. Pankki arvioi yrityksen toimintaedellytykset sekä kannattavuuden, ja mikäli näkee sen järkevänä, astuu alkutakaus tässä kohtaa kehiin. Kun omia takuita ei ole antaa, hakee pankki Finnveralta takausta. Tätä ei siis haeta itse! Taattavan lainan suuruus on enintään 100.000 €, mistä Finnvera takaa maksimissaan 80 %. Yrittäjältä itseltään on löydyttävä takaus siispä 20 % osuudelle. (Finnvera 2018.)

 

 

Joukkorahoitus

 

Joukkorahoituksella tarkoitetaan suurelle yleisölle esitettyjä avoimia pyyntöjä kerätä varoja tiettyihin hankkeisiin, esimerkiksi yrityksen tuotekehitystä varten. Toisin kuin muut yleiset sijoitusmallit, kerätään joukkorahoituksen avulla pieniä summia laajalta joukolta. Useimmiten joukkorahoitukset toimivat Internetissä jollakin verkkoalustalla. Tällaisia joukkorahoitusalustoja ovat esimerkiksi maailman suurin alusta Kickstarter ja suomalainen Mesenaatti. (Finanssivalvonta 2016.)

Alustan toiminta toimii seuraavasti: Kampanjan aloittaja määrittää minimisumman, joka pitää olla koossa, että projekti toteutuu. Kampanjan ollessa käynnissä raha ei liiku, vaan sivusto kerää halukkailta sijoittajilta lupauksia antaa rahaa, jos määritetty alaraja täyttyy. Jos tämä minimisumma täytyy, lähetetään rahat kampanjan perustajalle. Jos tuo summa ei toteudu, ei keneltäkään lähde rahaa liikkumaan. (Böhm 2012.) Kickstarter perii USA:ssa kampanjoista aina 5 % myyntikomission ja maksujen käsittelykulut (Kickstarter 2018).

Suomessa Kickstarter ei ole vielä tullut voimaan, joten täältä käsin ei ole mahdollista aloittaa omia hankkeitaan. Tämä johtunee varmaankin Suomen vaikean rahankeräyslain takia. Kuitenkin Mesenaatti on Suomessa toimiva joukkorahoitusalusta, jolla on rahoitettu esimerkiksi rallimuseota ja pelimuseota molempia noin 86 000 € suuruisella sijoituksella (Mesenaatti 2018.)

Joukkorahoitus jakautuu yleisesti ottaen kahteen malliin: joukkosponsorointiin ja joukkosijoittamiseen. Joukkosponsoroinnin tarkoituksena on kerätä lahjoituksia tiettyä hanketta varten mainostamalla hanketta sosiaalisessa mediassa tai muuten Internetissä. Tällaisen lahjoituksen vastikkeeksi lahjoittaja saa usein lahjoituksilla kehitetyn tuotteen tai muun vastaavan tuotteeseen liittyvän esineen tai palvelun. Joukkosijoittaminen perustuu tavanomaisempaan rahoitukseen, jossa sijoittajalle luvataan pieni osa hankkeen tulevista voitoista. Tällaisessa sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa lasketaan sijoittajia varten liikkeeseen osakkeita. Poiketen yleisistä osakesäännöksistä, ei niihin liity merkintäkuluja joukkorahoituksen yhteydessä tai niillä ei käydä kauppaa. Joukkolainaaminen voidaan laskea joukkosijoittamiseksi, jolloin yritys lainaa suurelta massalta rahaa ja lupaa maksaa lainaamansa rahat heille takaisin tietyillä ehdoilla korkoineen. Joukkolainan takaisinmaksu voidaan toteuttaa myös ilman korkoa. (Finanssivalvonta 2016.)

Sijoittajalle joukkorahoitus voi olla varsin hyvä valinta. Alustojen kautta löytää paljon uusia sijoituskohteita, joista vain valita kiinnostava kohde ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverosäädökset ovat houkuttelevampia, kuin pörssiyhtiöiden. Sen helppous kuitenkin ei saa hämätä sijoittajaa tekemään huonoja sijoituspäätöksiä. Kohteista tulee silti yhtä lailla etsiä mahdollisimman paljon tietoa ja selvittää onko rahoitushanke edes sallittu. (Finanssivalvonta 2016.)

 

 

Enkelisijoittajat

 

Enkelisijoittaminen on varmasti kiirinyt todella monen korvaan television kautta, kun Leijonan luola-ohjelman enkelisijoittajat, esimerkiksi Dallas Mavericksin omistaja Mark Cuban, sijoittaja ja liikemies Kevin O’Leary tai QVC-kanavan Lori Greiner, kuuntelevat ja haastavat yrittäjiä, jotka ovat tulleet hakemaan heiltä rahoitusta ja esittämään hissipuheita omista yrityksistään. Mutta mikä tai kuka enkelisijoittaja sitten oikeastaan on?

Enkelisijoittajat tai bisnesenkelit ovat yksityisiä henkilöitä, jotka sijoittavat henkilökohtaisella varallisuudellaan. Sijoituskohteet ovat heille useimmiten korkean kasvupotentiaalin startuppeja. Sijoitus tapahtuukin useimmiten heidän kohdallaan ihan liiketoiminnan alussa, jolloin pystyvät tarjoamaan yrittäjille omaa osaamispääomaansa, verkostojaan ja ohjausta, jotta yrityksen potentiaali saadaan heti alusta lähtien hyödynnettyä. (FiBAN 2018.) Näin ikään enkelisijoittajat toimivat sijoituskohteilleen kuin ”suojelusenkeleinä”, josta terminkin nimi varmasti juontaa juurensa.

Normaaliin pääomasijoittamiseen enkelisijoittaja eroaa juuri oman osaamispääoman tarjoamisella ja käyttämällä aikaa yrittäjien opastamiseen niin sanotusti mentorina ja että he ovat yksityisiä, usein itse menestyneitä liikemiehiä, pankkityylisten rahoittajayrityksien sijaan. Pääomasijoittajat tietenkin ohjaavat myös sijoittamiaan yrityksiä, mutta he kontrolloivat yritystä jyrkemmin usein hallituksen kautta. Pääomasijoittajat eroavat myös siinä, että nämä ovat usein myös etsimässä mieluummin jo perustettuja yrityksiä, joilla on jokseenkin pidemmältä aikaväliltä toimivaa liiketoimintaa. Nämä kaksi sijoittajamallia eroavat myös usein sijoittamallaan pääoman määrällä, jolla yrityksiä lähdetään rahoittamaan: enkelisijoittajat lähtevät useimmiten noin kymmenillä tai sadoilla tuhansilla, jos useampi enkelisijoittaja lähtee mukaan sijoitukseen, kun taas pääomasijoittajien rahoituskyky voi olla jopa miljoonia. (de Vries 2015.)

Koska enkelisijoittajat lähtevät usein mukaan todella alkuvaiheessa yrityksen historiaa, täytyy heidän arvioida sijoituskohteitaan muilla mittareilla, kuin vaikka taloudellisilla tunnusluvuilla (Janhunen 2017). Janhusen (2017) mukaan tällaisia kriteerejä on monia, joilla enkelisijoittajat arvioivat yrityksiä. Tässä viisi mainittua kriteeriä:

Maantieteellinen sijainti: Yhden enkelisijoittajan lähtiessä rahoittamaan yritystä, on todella tärkeää, että tämän on mahdollista olla yhteydessä helposti sijoittamaansa yrittäjään ja yritykseen. Yleisesti ottaen tyypillinen maksimietäisyys enkelisijoittajan ja yrittäjän välillä tulisi olla 200 kilometriä.

Tuote tai palvelu ja toimiala: Koska enkelisijoittajat ovat pääasiallisesti suuren kasvupotentiaalin perässä, ovat teknologiayritykset yleisesti heidän suosiossa. Vaikeasti skaalautuvat liiketoiminnat jätetään usein oman onnensa nojaan. Esimerkiksi kulutusmarkkinat eivät usein kiinnosta enkelisijoittajia, koska kovan kilpailun takia, ei yrittäjillä ole usein tarpeeksi hinnoitteluvoimaa, jolla kasvua voitaisiin kontrolloida helpommin. Tietenkin on mahdollista, että normaalit kulutustuotteet pystyvät kasvamaan, mutta nuori yritys harvoin pääsee niille asetettuihin kasvuvauhtivaatimuksiin. Tuotteen ollessa isossa roolissa sitä sijoittaessa, on kuitenkin vielä tärkeämpää liiketoiminnan kasvupotentiaali. Vaikka tuote olisikin hieman omituinen ja niche, voi sillä olla valtava potentiaali, jolloin enkelisijoittajan katse varmasti voi kohdistua tähän liiketoimintaan.

Perustaja ja ydintiimi: Enkelisijoittajalle sijoitettavan yrityksen perustaja ja tämän kanssa toimiva tiimi on melkeinpä kaikki kaikessa. Enkelisijoittajan osallistuessa yrityksen toimintaan ja kehittämiseen todella tiivisti, tulee yhteistyön sujua mutkattomasti näiden osapuolten välillä. Sijoittajat hakevat usein myös yrittäjiltä intohimoa ja luotettavuutta sekä aiempaa taustaa ja aiempia näyttöjä menestyksestä, jos tällaisia on. Intohimo on enkelisijoittajalle erittäin tärkeä piirre, koska tiedettävästi yrityselämä ei ole aina ruusuilla tanssimista, joten pitkäjänteisyys ja vastoinkäymisten ylittäminen intohimon kautta on melkeinpä jopa pakollista tämän silmissä. Nämä piirteet ovat niinkin hallitsevia päätöksissä, että tuotto-odotusten ollessa huimaavia ja potentiaali on käsinkosketeltavaa, voi yhteistyö jäädä alkamatta, jos sijoittaja ei tunne yrityksen tiimissä mitään paloa.

Liiketoimintasuunnitelma: Erään tutkimuksen mukaan, noin 35 % enkelisijoittajista ovat valmiita tekemään päätöksen potentiaalisesta sijoituskohteesta näkemättä liiketoimintasuunnitelmaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö liiketoimintasuunnitelma ole tärkeä, päinvastoin. Liiketoimintasuunnitelman kautta enkelisijoittaja näkee suoraan, kuinka tarkkaan yrityksen toimintaa on ajateltu. Kuitenkin liiketoimintasuunnitelma on todella positiivinen odotus yrityksen alusta, joka jo itsessään vie sen merkitystä pois. Liiketoimintasuunnitelma tulee siis tehdä tarkasti, mutta hyvin tehdylle suunnitelmalle ei saa kuitenkaan antaa liikaa painoarvoa

Irtautumisstrategia: Bisnesenkeli ei suinkaan ole sijoittamassa yritykseen vain hyvän olon takia tai, että tämä pääsisi toiminaan mentorina. Tämä etsii pääomasijoituksilleen tuottoa. Usein enkelisijoittajat pyrkivät kasvattamaan yrityksiä siihen tasolle, että ne kiinnostaisivat potentiaalisia ostajia, joidenka kautta he saisivat rahansa takaisin. Tyypillinen enkelisijoittajan suhde yritykseen kestää neljästä kuuteen vuoteen. Usein irtautuminen tapahtuu tuon ajanjakson jälkeen yrityskaupan tai pörssilistautumisen yhteydessä.

 

 

LÄHTEET:

 

Böhm, J. 2012. Joukkorahoitus kompastui Suomessa – lakiin ei ole tulossa muutoksia. Suomen Kuvalehti. Luettu 19.4.2018 https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/joukkorahoitus-kompastui-suomessa-lakiin-ei-ole-tulossa-muutoksia/

de Vries, D. 2015. Business Angels or Venture Capital? Equidam. Luettu 19.4.2018. https://www.equidam.com/business-angels-or-venture-capital/

Fiban. 2018. Bisnesenkeli – Yksityinen startup-sijoittaja. Finnish Business Angels Network ry. Luettu 19.4.2018. https://www.fiban.org/bisnesenkeli.html

Finanssivalvonta. 2016. Mitä on joukkorahoitus? Luettu 19.4.2018. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Tuotteita/Sijoittaminen/muut_tuotteet/joukkorahoitus/Pages/Default.aspx

Finnvera. 2018. Luettu 19.4.2018. https://www.finnvera.fi

Janhunen, A. 2017. Bisnesenkelien sijoituskriteerit aikaisen vaiheen startup-yrityksiin Suomessa. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/129731/JanhunenII_Antti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kickstarter. 2018. Fees for the United States. Luettu 19.4.2018 https://www.kickstarter.com/help/fees

Mesenaatti. 2018. Päättyneet kampanjat. Luettu 19.4.2018. https://mesenaatti.me/paattyneet-kampanjat/

Yrityksen-perustaminen.net. 2018. Pankkilaina yritykselle. Luettu 19.4.2018. https://yrityksen-perustaminen.net/pankkilaina-yritykselle/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close