Tampere
21 Jan, Thursday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Algoritmi tuntee sinut paremmin kuin kukaan muu



Kirjoittanut: Kaisa Ojaniemi - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kyberuhkia ja somesotaa
Petteri Järvinen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Pidimme tällä viikolla pinkkutiimini kanssa pajaa kirjasta Idiootit ympärilläni. Olen lukenut kirjan, pitänyt siitä, mutta itsensä löytäminen kirjasta on vaikeaa. Minun löytämiseni kirjasta oli muille vielä haasteellisempaa. Illalla törmäsin Facebookissa artikkeliin, jonka kaverini oli jakanut. Artikkelissa kerrottiin, että kirja ei perustu minkäänlaiseen tieteelliseen tutkimukseen, ja on self help -kirjana jopa enemmän sekoittanut ihmisiä kuin tuonut heidän elämäänsä lisäarvoa. Seuraavana päivänä saman uutisen eteeni toi Iltalehti ja sitä seuraavana Talouselämä. Facebook selvästi tiesi, mikä minua kiinnosti ja toi kiltisti eteeni tietoa siitä.

Vaikka kyseessä ei ollut valeuutinen, eikä maailmankuvani muuttunut paljon tämän seurauksena, mietin, että jos kyseessä olisikin ollut valhe tai puolitotuus. Facebook tiesi, millainen tieto minua kiinnostaa ja mitä enemmän klikkailen, tykkäilen ja kommentoin niitä, sitä enemmän niitä tulee eteeni. Mitä jos kyseessä olisikin ollut valhe tai puolitotuus? Kun tieto tulee vastaan tarpeeksi usein, sitä alkaa tahtomattaankin uskoa. Lähdekritiikki on vaikeaa, koska osa sivustoista muistuttaa hyvin paljon uutissivustoa. Nyt todella ymmärrän, miten kuplat syntyvät.

Siinä on vaaransa, sillä kuplan tekemä suodatus yksipuolistaa maailmankuvaa ja suosii valeuutisia. The spread of true and false news online -tutkimuksessa analysoitiin kolmen miljoonan käyttäjän Twitterissä jakamat 126 000 uutista. Tutkimuksen mukaan virheellisiä tietoja jaettiin 70% enemmän kuin totuudenmukaisia uutisia ja ne levisivät myös laajemmalle. (Järvinen 2018, 200)

Uutisten porttina toimiminen siirtää huimasti valtaa sosiaalisen median yhtiöille, jotka eivät tällaista valtaa haluaisi. Niitä kiinnostaa vain bisnes. Valta käsissä, jotka eivät sitä halua on vaarallista, sillä se saa suhtautumaan valtaan välinpitämättömästi ja välttelemään vastuuta. Sosiaalisen median valta kävi ilmeiseksi presidentti Trumpin kauden alettua. Hän suhtautui mediaan ja toimittajiin lähes vihamielisesti, mutta teki Twitteristä oman uutiskanavansa – jopa ulkopolitiikan jatkeen. (Järvinen 2018, 200)

On hurjaa, kuinka paljon julkisuuden henkilöiden sosiaalinen media vaikuttaa markkinoihin. Tulee mieleen tapaus, jossa Kylie Jennerin twiitin jälkeen Snapchatin osakkeen arvo laski 1.3 miljardia euroa (money.cnn.com). Kylie ei tykännyt Snapchatin uudesta päivityksestä monen muun tapaan vuonna 2018. Osakekurssit ovat myös heilahdelleet paljon Trumpin twiittien myötä ja näin voisi sanoa, että markkinoista on tullut epävakaammat.

Kehittyneissä maissa sosiaalisen median vaikutus on vielä merkittävämpi. Filippiineillä ja Myanmarissa Facebook on sopinut paikallisten mobiilioperaattoreiden kanssa, että heidän palvelunsa datansiirto on ilmaista. Tavallisille kansalaisille Facebook on internet. Pahimmillaan medialukutaidon puute ja liika luottamus kaverilta tuleviin viesteihin johtavat traagisiin seurauksiin. Myanmarissa Facebookilla oli keskeinen rooli rohingya-väestön kansamurhassa vuonna 2017. Valeuutisilla ja vihapuheella yllytettiin joukkoja liikkeelle. (Järvinen 2018, 200)

Facebook sanoo tehtäväkseen ihmisten yhdistämisen. Tosiasiassa Facebook on erottanut ihmisiä toisistaan yhtä paljon kuin yhdistänyt heitä. Vai onko se Facebookin syytä? Kirjassa esitellään erilaisia havaintovääristymiä. Havaintovääristymät luovat meille kuvan, että olemme järkeviä ja teemme rationaalisia päätöksiä, vaikka kyse voi kuitenkin usein olla havaintovääristymästä. Vahvistusharha tarkoittaa sitä, että on helppo vastaanottaa tietoa, joka vahvistaa aiempaa käsitystäni asiasta (esimerkiksi minun mielipiteeni Idiootit ympärilläni -kirjasta). Ankkurivahvistus tarkoittaa liiallista luottamusta ensimmäiseksi kuulemaamme tietoon. Strutsiefekti tarkoittaa silmien ja korvien sulkemiselta ikäviltä uutisilta. (Järvinen 2018, 256) Havaintovääristymiä on vielä paljon lisää, ja niistä olisi hienoa tehdä vaikka oma esseensä.

Facebook on maailman suurin valtio kahden miljardilla käyttäjällään. Valtiossa ei ole demokratiaa, vaan päätökset tehdään markkinavoimien tuella. Sananvapautta saa käyttää, kunhan siitä on hyötyä bisneksessä. Facebook on valtava rahakone, joka tuottaa miljardivoittoja. Se ei kuitenkaan halua ottaa vastuuta mistään, koska kokee olevansa pelkkä alusta ihmisten väliselle kommunikaatiolle. Googlen ja Facebookin valta-asema on mahtava, sillä ne hallitsevat jopa puolta netin mainostuloista. Voittonsa ne tekevät käyttämällä ympäristöään hyväkseen. Käyttäjien määrä ei voi enää merkittävästi lisääntyä, joten kasvua haetaan käyttöajan lisäämisellä. Palvelusta pyritään tekemään yhä koukuttavampia, mikä on vaarallista erityisesti nuorille. Someyhtiöitä voi verrata uhkapeliyhtiöihin. Somepäivitykset ja jaetut tykkäykset ovat tehokasta vaikuttamista, eivät yritykset niissä muuten mainostaisi. (Järvinen 2018, 200)

Some rikkoi vanhan median, mutta mitä se toi tilalle? Ihmiset viettävät aikaa somessa, missä näkyy ystävien jakamia ja algoritmien ehdottamia uutisia. Vaikka algoritmit ovat keskeisissä rooleissa, ne ovat yritysten liikesalaisuuksia. Algoritmeja säädetään ja kehitetään koko ajan. Kehitys siirtää valtaa poliitikoilta ja toimittajilta ohjelmoijille, koska he vaikuttavat huomaamattomasti siihen, miten hahmotamme maailman. (Järvinen 2018, 204)

Itse olen jo hyvin tottunut ja tykästynyt algoritmeihin. Zalando osaa ehdottaa minulle sopivia kenkiä, Spotify kivoja kappaleita, Youtube mielenkiintoisia videoita ja Netflix hauskoja sarjoja. Minun ei tarvitse käyttää aikaani etsimiseen, koska algoritmi tuntee minut ja tietää mistä minä tykkään. Voisin verrata algoritmia jopa myyjään. Myyjän tavoin algoritmi esittelee minulle vaihtoehtoja, joista valita. Melkein suutuin, kun yksi kosmetiikkakauppa ei millään oppinut sitä millaisia tuotteita etsin, vaan ehdotti aivan liian kalliita ja epäsopivia tuotteita minulle. Olenhan sentään tottunut hyviin algoritmeihin.

Itse asiassa moni tekemästäni ostoksista on löytynyt sinulle suositellut -osiosta. Mikrobitti lehden mukaan (Hämäläinen, 2017) Amazonin myynnistä kolmasosa kertyi suositelluista nimikkeistä ja Netflixistä katsottujen sisältöjen määrästä jopa kaksi kolmasosaa klikattiin käyntiin suosituslistoilta. Algoritmit selvästi osaavat hommansa. Suosittelualgoritmeja ovat sisältöpohjainen ja yhteistoiminnallisen suosittelun algoritmit. Sisältöpohjaisessa suosittelussa asiakkaalle tarjotaan tuotteiden ominaisuuksien kannalta lisää samanlaisia tuotteita kuin tämä on jo kuluttanut. Verkkokaupoissa käytetään paljon ostoskorianalyysiä. Siinä tuotteita ryhmitellään aikaisempien ostosten mukaan.

Parhaita tuloksia kuitenkin saadaan yhteistoiminnallisilla suosittelumenetelmillä. Käyttäjäprofiileja verrataan toisiinsa ja oletetaan, että aiemmin samaan tapaan käyttäytyneet asiakkaat tekevät samoin myös jatkossa. (Hämäläinen 2017)

Algoritmi ei pyri tiedon, eikä sivistyksen lisäämiseen, vaan käyttäjän tyydyttämiseen ja heidän aikansa kuluttamiseen. Mitä pidempään käyttäjä pysyy palvelussa, sitä enemmän mainoksia hänelle ehditään näyttää, ja sitä enemmän rahaa palvelu tuottaa omistajille. Algoritmi tunnistaa, mistä käyttäjä pitää, ja valitsee lisää sellaista. Tykkäykset, klikkaukset ja kommentit vaikuttavat siihen, mitä näemme seuraavaksi. Algoritmi luo sellaisen maailman kuin käyttäjä haluaa. (Järvinen 2018, 204)

“Algoritmi on työkalu, joka luo maailman ihmisen kaltaiseksi”

Lähteet:

Järvinen, Kyberuhkia ja somesotaa, 2018, Docendo Oy Jyväskylä.

Hämäläinen, Miten algoritmit toimivat? Amazon ja Netflix tuntevat käyttäjänsä hämmästyttävän hyvin, 2017

https://www.mikrobitti.fi/uutiset/miten-algoritmit-toimivat-amazon-ja-netflix-tuntevat-kayttajansa-hammastyttavan-hyvin/a0c96b26-c971-39dd-9bcf-7752565fc0b1

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close