Tampere
19 Apr, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Älä uuvu



Kirjoittanut: Tilda Tamminen - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Uuvuksissa-Kirja sinulle joka tahdot voimasi takaisin
Liisa Uusitalo-Arola
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Johdanto 

Jos on käynyt niin hyvin, että on löytänyt itselleen unelmatyön ja sen tekeminen tuntuu päivä päivältä mukavammalta ja mielenkiintoisemmalta, on uupuminen silti mahdollista. Itse koen, että monesti unohdetaan erottaa työt ja vapaa-aika keskenään. Vaikka työ olisi todella mielekästä, täytyy muistaa, että elämässä voi tehdä muutakin. Itse olen yrittänyt harjoitella paljon työn ja vapaa-ajan erottamista ja ehkä se pikkuhiljaa alkaa sujua, mutta en voi sanoa etteikö työ/kouluasiat välillä kotiinkin pääsisi. Välillä on rankempia viikkoja, jolloin täytyy työtä tehdä päivässä paljon, mutta silloin, kun on rennompi viikko täytyisi opetella rentoutumaan myös arjessa.  

Viime syksynä pajassamme puhuimme itsensä johtamisesta ja siellä mieleeni jäi todella vahvasti lause, että ei tehdyt työt aiheuta uupumista vaan tekemättömät työt. Jos mielessä roikkuu paljon tekemättömiä töitä ja niille ei löydy aikaa, on uupuminen helpompaa. Ei se mikään ihme olekaan, koska monesti on se tilanne, että uutta hommaa tulee koko ajan kalenteriin, jolloin vanhat hommat saattavat seistä siellä pitkään tekemättöminä ja niiden tekemiseen on todella vaikea löytää aikaa kalenterista. Uupumisen ja alakuloisuuden tunteet ovat itselle hyvin tuttuja ja siksi lähdin pohtimaan miten näitä voisi ennalta ehkäistä vielä paremmin. 

  

Uupumisen hälytysmerkit 

Tekemisen ja suorittamisen ero on tärkeää huomata tarpeeksi ajoissa. Tekemisen muuttuminen suorittamiseksi on ensimmäinen uupumisen merkki. Ero on todella pieni, mutta merkittävä. Asioiden tekemistä johtaa positiivinen fiilis ja vaikka tehtävät olisivat välillä haastavia, niiden tekeminen on mukavaa ja saa ihmisen ponnistelemaan haluttuun lopputulokseen. Kun taas mennään suorittamisen puolelle, on ylitetty jaksamisen rajaa ja asia halutaan vaan saada tehdyksi. Kaikki voima joudutaan keskittämään aikaansaamiseen ja olo ja mieli on melko negatiivinen. Tuntuu, että ei saa kunnolla aikaan mitään ja päätyy helposti typistämään itseään. Tässä kohtaa pitää jo alkaa miettimään omaa jaksamisestaan. Työ valtaa suuren osan elämästä ja muun elämänlaatu heikkenee ja köyhtyy. (Uusitalo-Arola, L. 2019) 

Tunnistan hyvin itse tämän vaiheen, kun tekeminen muuttuu suorittamiseksi. Sitä tapahtuu aika ajoin ja en itse pidä sitä aina merkkinä uupumisesta, mutta onhan todella ikävä tunne, kun mielekäs työ muuttuu pikkuhiljaa taakaksi ja suorittamiseksi. Näin on käynyt monta kertaa. Tuorein tapaus itselläni on syksy 2021. Opiskelin tarjoilijaksi ja silloin tein useamman kuukauden seitsemän päiväistä viikkoa. Oli siellä toki joskus vapaa päivä, mutta siihenkin oli ennalta määritetty jotain tekemistä, joten rentoutuminen kotona puuttui arjesta kokonaan. Pysähdys tilanteeseen tuli vasta, kun lopulta tein päätöksen lopettaa toisen sen aikaisen työni. 

Toinen varoitusmerkki edellä mainitun jälkeen on se, että itsestään ei saa enää parastaan irti. Luovuus alkaa kärsiä ja työssä määrä alkaa korvata laatua. Kolmas merkki on, kun työssä alkaa miettimään pitäisikö lähteä vai jäädä. Tekee mahdollisesti mieli uudistaa omaa elämää ja keksii erilaisia pakokeinoja tilanteesta. Esimerkiksi toivoo, että tulisi jokin tauti minkä takia voisi ottaa hyvällä omalla tunnolla sairauslomaa. Neljäs merkki puolestaan on se, kun työ alkaakin tuntua tehokkaalta ja rupeaa itsekin ihmettelemään miten paljon saa aikaan, vaikka olo on muuten melko surullinen. Näitä merkkejä seuraa monesti alkavalle uupumukselle tyypilliset oireet esimerkiksi univaikeudet, masennusoireet sekä negatiivisten tunteiden lisääntyminen. (Uusitalo-Arola, L. 2019) 

Samoin kuin ensimmäisen, tunnistan nämä jälkimmäiset merkit myös hyvin. Itse en ole onneksi vielä onnistunut polttamaan itseäni loppuun, mutta todella lähellä on käyty. Olen niitä tyyppejä, jotka tykkäävät olla vähän kaikessa mukana, jolloin arki tietysti on melko kiireistä välillä. Kun aloitin Proakatemiassa, tein tietoisen päätöksen, että minun ei tarvitse lähteä kaikkiin hommiin, projekteihin tai tehtäviin mukaan ja se on helpottanut arkeani paljon. Toki arjessa edelleen on mukana aikaisempien vuosien vastuutehtäviä ja menoja, mutta tällä hetkellä arkeen kuuluu vaan ne tehtävät mistä oikeasti pidän, esimerkiksi oman harrastustoiminnan aktiivinen kehittäminen ja kisaaminen. 

  

Uupuminen ja ihmissuhteet 

On varmasti sanomattakin selvää, että uupuminen ja ihmissuhteet eivät kulje aina käsi kädessä. Kun syksyllä 2021 tein pitkää viikkoa, niin ainoa mitä halusin tehdä vapaa ajalla, oli maata yksin sängyssä ja olla itsekseen. Pääsin monesti keskiyön tienoilla töistä ravintolasta ja silloin halusin vaan heittää napit korviin ja olla hetken omassa kuplassa samalla, kun odotin ratikkaa. Muistan elävästi, kun yhden työpäivän aikana ensin soitti toinen sisko ja sitten isältä tuli jotain viestiä ja, kun lopulta pääsin ratikkapysäkille, soittaa toinen sisko juuri, kun olin aikeissa soittaa äidilleni. Siskon asia oli lähinnä se, että mitä kuuluu ja miksi minusta ei kuulu mitään enää. 

Kun ihminen uupuu, rupeaa ympärillä olevat ihmiset luonnillisesti etsimään syytä asialle. Monesti saatetaan syyttää myös itseään, kun ei osattu ennustaa tulevaa aikaisemmin, vaan on lähinnä oltu ylpeitä siitä, miten toinen on saanut aikaan. Uupunut ihminen on harvemmin mitään parasta seuraa. Ihminen saattaa olla kiukkuinen ja tunnesäätely muutekin heikkenee. Monesti taustalla saattaa olla puhumatta ja käsittelemättä jääneet asiat, mutta kenen vastuulla loppupeleissä on, jos työpaikalla joku uupuu pahasti? Aina, kun joku uupuu, se pitää ottaa vakavasti. Yhteisön tai perheen pitää katsoa uudestaan toimintatapojaan, jotta tilanne voidaan välttää jatkossa. (Uusitalo-Arola, L. 2019) 

Uupuminen ja ylikuormitus on varmasti monelle tuttua. Välillä sen välttäminen vaatii paljon työtä itseltä ja yhteisöltä. Jokaisella on oikeus rentoutua ja viettää vapaa-aikaa myös arjessa. Proakatemialla sekä muissa työyhteisöissä täytyy myös muistaa pitää huolta kavereista, jotta kelläkään ei ole liian suuret saappaat. Uupumus voi olla todella vakava ja paraneminen voi viedä kauan, joten pidetään itsestämme ja muista huolta ja autetaan kavereita.  

  

Lähteet: 

Uusitalo-Arola, L. 2021. Uuvuksissa -Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin. Tuuma-Kustannus. BookBeat. Viitattu 25.4.2023. Vaatii käyttöoikeuden. 

https://www.bookbeat.fi/kirja/uuvuksissa-119056

Kommentoi