Tampere
25 Nov, Wednesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Muut ihmiset eivät ole vihollisia



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Sen jälkeen kun vierotamme itsemme äidinmaidosta ja tajuamme, että olemme erillisiä yksiköitä imettäjästämme, menee omaksi yksilöksi erottautuminen ehkä hieman liiankin pitkälle. Varsinkin meillä introverteillä suomalaisilla on kauhea tapa kokea kaikki ympärillämme olevat vihollisiksi. Pelottaviksi mustiksi möröiksi, joihin ei voi ottaa mitään kontaktia.

 

Tyypille koulun käytävällä ei voi puhua, sillä mitähän se nyt minusta ajattelisi. Parhaimmillaankin hän on vain täysin välinpitämätön minusta, joten parasta on, että pidän mahdollisimman vähän ääntä itsestäni ja jatkan elämääni. Tuskin hänellä on samoja ajatuksia kuin minulla ja tuskinpa hän haluaa minuun tutustua.

 

Elämme elämää niin, kuin muiden ihmisten tekemiset eivät koskettaisi meitä lainkaan. Aivan kuin olisimme aivan yksin tässä maailmassa. Syitä tähän on monia. Emme halua häiritä toisia. Emme halua astua toisten ihmisten varpaille. Emme itsekään jaksa välittää muiden ihmisten tekemisistä. Mutta ennen kaikkea uskon, että kysymys on siitä, että pelkäämme muita ihmisiä, sillä emme tiedä mitä he ajattelevat.

 

Me kaikki pyörittelemme mielessämme hyvin samankaltaisia ajatuksia. Koska emme kysy ihmisiltä, mitä he ajattelevat emmekä anna palautetta, sorrumme helposti ohittamaan toisten ihmisten olemassaolon täysin. Meillä kaikilla on samat aistit ja usein hyvin samankaltaiset toiveet ja tavoitteet. Haluamme päästä nopeasti ja sukkelaan perille ja meitä kaikkia häiritsee kovaääninen puhe kun yritämme keskittyä. Koska emme sano mitään ääneen, luulemme usein, eteivät muut pyörittelisi lainkaan samoja ajatuksia.

 

Tähän rientää avuksi palaute. Palaute kuuluu kaikille –kirja selittelee miksi emme uskalla sanoa ääneen mitä ajattelemme ja miksi palaute on niin tärkeää. Pelkäämme, että palautteen vastaanottaja suuttuu tai ajattelee meistä pahaa. Koitamme eri tavoin vihjailemalla saada vastaanottajan tajuamaan, mistä on kyse. Odotamme, että joku muu ottaisi asian esille, jotta meidän ei tarvitsisi.

 

Meidän pitäisi siirtyä välittämättömästä yhteiskunnasta välittävään. Niin, että kaikki ympärillämme olevat ihmiset ja asiat koskisivat meitä ja olisivat meidän hoidettavinamme. Samalla ymmärtäisimme, että usein emme todellakaan ole yksin ajatustemme kanssa. Palautteen avulla pääsemme toisten ihmisten ajatuksiin ja saamme kosketuksen heidän sisäiseen maailmaansa. Huomaamme, että heillä ei ehkä ollut lainkaan aavistusta siitä, että palautteen kohteena oleva asia häiritsi meitä ja että haluamme että he korjaavat sen.

 

Ujous ja toiden ihmisten pelko johtuu usein siitä, että emme tiedä, mitä toinen ihminen ajattelee ja mitä mieltä hän on asioista. Pelkäämme tulevamme arvostelluiksi ja että meitä pidetään tyhminä ja hölmöinä. Palautteen antaminen toimii kaksisuuntaisena kanavana, joka opettaa meitä ymmärtämään toisia ihmisiä. ja huomaamaan, että emme olekaan niin erilaisia kuin ajattelemme.

 

Kun ihminen ottaa tavakseen antaa rohkeasti palautetta toisten ihmisten toiminnasta, hän saa usein huomata, että palautteen antaja ottikin asian vastaan hyvin. Hän ei todennäköisesti ollut itse huomannut korjauksen kohdetta, ja on vain iloinen ja kiitollinen siitä, että voi jatkossa tehdä asian paremmin. Keskustelukanava on auki. Ujo huomaa, että toinen ihminen ei ollut lainkaan pahoillaan saamastaan palautteesta, eikä hän ajatellut mitään pahaa kysyjästä. Ujo huomaa, että me kaikki ajattelemme monista asioista hyvn samalla tavalla, emmekä oikeasti halua pahaa muille. Keskustelun aloittaminen on paljon helpompaa, kun puhekanavat on avattu palautteen kanssa. Jos vastapuoli ei pahastunut palautteenannostakaan, miksi hän pahastuisi mistään muustakaan.

 

Avoimuus ja palaute kulkevat käsi kädessä. Toimivassa tiimissä on tärkeää uskaltaa päästää ujoudesta ja välittämättömyydestä irti ja uskaltaa avata itsensä molemmanpuoleiselle palautteelle. Toisten ihmisten ikävää käytöstä ei tarvitse kestää hammasta purren, vaan rohkeasti annettu palaute kantaa yllättävän paljon hedelmää.

 

Hyvä palaute ei ole mitä tahansa räävitöntä huutelua, vaan senkin antotapaa voi harjoitella. Totuudenmukainen poistiivinen palaute sopii moneen tilanteeseen ja auttaa saajaa pitämään kurssinsa oikeana. Positiivisuus ja kannustus nostaa niin yksilön kuin tiiminkin itsetuntoa.

 

Korjaava palaute on hyvä sanoa suoraan, eikä peitellen korulauseiden alle. Monet myös ärsyyntyvät suorista ohjeiden antamisesta, sillä kyllä me kaikki tiedämme, miten tehdä paremmin. Korjaava palaute auttaa meitä löytämään heikkouksiamme, jolle olisimme muuten sokeita.

 

Tiimissä, jossa kaikki antavat palautetta, kenenkään ei tarvitse pelätä. Muut tiimiläiset eivät ole mustia mörköhä tai valkoisia tauluja, vaan välittäviä ihmisiä, jotka haluavat kulkea yhdessä samaan suuntaan. Tiimiläinen voi luottaa siihen että hänen ei tarvitse pärjätä yksin tai pelätä muita, vaan joku aina korjaa häntä oikeaan suuntaan, jos hän eksyy suunnasta tai kannustaa, jos hommat sujuvat hyvin. Palaute on tiimin tärkeimpiä työkaluja.

 

Kommentit
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close