Tampere
02 Dec, Wednesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Älä lähde panssarivaunulla pyssyjä vastaan



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johda dialogia –kirja on täynnä positiivisuutta ja elämäniloa. Kirja kertoo esimerkkejä vaikeista tilanteista ja sankarikertomuksia ihmisistä, jotka ovat kokeneet elämässään pelottavan suuria koettelemuksia. Satavuotias mies, jonka elämä oli täynnä suuria menetyksiä. Uimari, joka ui Atlantin yli. Aseella uhattu isoäiti. Kaikki nämä ihmiset olisivat voineet antaa periksi ja vain antaa koettelemuksen viedä mennessään. Olosuhteet olivat heitä vastaan, ja luovuttaminen olisi kirjaimellisesti vaatinut vain ei-minkään tekemistä. Jostain syystä, nämä ihmiset kuitenkin löysivät sisältään jonkin ihmeellisen voiman, jonka kautta he selättivät koettelemuksensa.

Toivo on kirjan kantava teema. Maailma ei ole reilu paikka, ja kaikki on lopulta katkeransuloista. Kukaan meistä ei pääse tämän elämän läpi ilman säröjä ja mustelmia. Elämän selviytyjiä eivät ole ne, jotka pystyvät välttämään kuopat, vaan ne, joilla on parhaat keinot tikapuiden rakentamiseen.

Ensimmäinen askel on sen tiedostaminen, että elämä on vuoristorataa. Toisilla on enemmän mäkiä ja toisilla vähemmän, mutta jos se pahin oja sattuu tulemaan juuri minun kohdalleni, elämä ei lopu siihen. Aina on keinoja, joilla voi päästä asioista yli ja eteenpäin, ja mikä parasta, ne ovat meistä jokaisen opeteltavissa.

Tikapuun toinen puola on se tärkein: positiivisuus. Kirja on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka pelkkä oma asenne vaikuttaa eniten lopputulokseen. Ihminen on hassu fyysis-psykologinen kokonaisuus, joten voimme opettaa aivoillemme tiettyjä ajattelun reittejä. Se, millä tavalla huippu-urheilija pystyy jatkamaan kaatumisen jälkeen, tai myyjä huutavan asiakkaan jälkeen ei ole mikään tarkkaan vaalittu liikesalaisuus vaan yksinkertaista mielenhallintaa. Huippusuorittaja tiedostaa elämän vuoristoradan ja kieltäytyy fiksautumasta epäonnistumisiin. Hän pitää tavoitteet ja positiiviset ajatukset kirkkaina mielessään. Hupsista, mitä sitten vaikka tämä asiakas oli kurainen aasi, sellaisia on olemassa. Harmi, että hän osui kohdalleni. No, mitä todennäköisimmin seuraava asiakas on taas ihan järjissään.

Mielikuvaharjoittelulla pääsee pitkälle ja positiivisuudesta tulee itsensä toteuttava ennustus. Kun kuvittelee itsensä lavalla onnistuneen esityksen jälkeen, näytös menee paremmin. Kun kuvittelee itsensä onnistuneen hypyn jälkeen, suoritus mitä luultavimmin onnistuu. Oma mielemme on ensimmäinen este, joka meidän tulee selättää.

Pahoihin tilanteisiin joutuneet ihmiset ovat kieltäytyneet lannistumasta, ja keskittyneet aina positiiviseen. Kirjassa George Kohlrieser kutsuu pelon, kiukun ja lamaantumisen tunteita oman mielen panttivangiksi jäämiseksi. Kyseessä on mielentila, joka sumentaa kaiken toivon ja järkevän ajattelun, ja ihminen alistuu epäonnen vietäväksi. Mielensä panttivangiksi joutunut ihminen ei näe tilanteessa mitään ulospääsyä, ja kieltäytyy taistelemasta, vaikka siihen olisi mahdollisuus.

Tällainen lamaantuminen on psykologisesti todistettu ja tutkittu ilmiö, ja se voi tapahtua niin isoissa ja henkeä uhkaavissa tilanteissa kuin tavallisilla työpaikoillakin. On huomattu, että tosielämän tiukoissa hetkissä ne, jotka eivät lamaannu ja alistu, vaan pystyvät toimimaan rauhallisesti ja järkevästi, selviävät voittajiksi suuremmalla todennäköisyydellä.

Arkielämässä saamme kuvainnollisia pyssyn piippuja ohimollemme usein. Joku arvostelee toimintatapojamme. Joku jättää likaiset kahvikupit pöydälle. Joku haukkuu ideamme maanrakoon. Me lähdemme tunnereaktion panssarivaunulla pyssyä vastaan tai käperrymme mielemme nurkkaan sikiöasentoon. Molemmat toimintatavat ovat omien tunteiden panttivangiksi jäämistä, joka ei johda mihinkään hyvään lopputulokseen.

Kirja ei sentään oleta, että meidän tulisi sormia napauttamalla muuttua yli-ihmisiksi, jotka osaavat vaientaa tunteensa ja ennakkoluulonsa, joten sen antaa muutamia käytännön vinkkejä omien toimintatapojensa parantamiseen. Omaa persoonaansa ja tunteitaan ei voi sammuttaa, mutta omiin toimintatapoihin voi onneksi vaikuttaa. On lohdullista ajatella, että kaikki asiat, aina ajatuksista oikeisiin sanoihin, ovat taitoja, joiden käyttöä voi harjoitella ja siinä voi tulla paremmaksi. Kun on jonkin aikaa opettanut mielensä keskittymään positiivisiin asioihin, se tulee pian aivan luonnostaan. Jokainen meistä tuntee viilipyttyihmisiä, joita ei pysty hetkauttamaan mikään. Voi olla, että he ovat syntyneet psykopaatteina, tai sitten he ovat vain tietoisesti harjoitelleet omien reaktioidensa käsittelyä niin, että he eivät jää omien tunteidensa panttivangeiksi.

Seuraavassa joitakin kirjassa kerrottuja käytännön askeleita hyökkäyksen torjumiseen järkevästi. Kirjan kirjoittaja on psykologi ja panttivankineuvottelija, joka on havainnut, että samat keinot toimivat niin henkeä uhkaavissa kuin arkisissakin tilanteissa. Aivojen kemia on sama ja totutut toimintamallit nostavat päänsä kaikissa tilanteissa.

Tee myönnytyksiä. Kun joku sanoo pahasti, älä heti kiirehdi kieltämään sanottua. Ehkä sanotussa onkin jokin totuuden siemen, josta voit ottaa oppia. Tai vaikka ei olisikaan, hyökkääjällä itsellään voi olla ahdistunut tai paha olo, ja kun nyökkäät hyväksyvästi, et ainakaan työnnä bensaa liekkeihin. Myöntäminen kertoo myös, että arvostat toista ihmistä. Että hänen sanansa ja aikansa ovat sinulle arvokkaita ja haluat ottaa vastaan sen, mitä hän sanoo. Jo pelkästään tämä saa monen kiukkuisen jankkaajan vetämään henkeä, sillä hänelle tulee kuva, että hän tuli ymmärretyksi ja hyväksytyksi, ja asia meni perille. Vaikka tuntuisi siltä, että omat tunteet kuohahtavat, ja tekisi mieli hyökätä takaisin, ei raivonpurkaus tai sisäiseen kuoreen meneminen auta asioita pääsemään yhtään eteenpäin.

Pidä katse siellä, minne olet menossa. Älä menetä fokusta. Toisen ihmisen ilkeät kommentit eivät saa murtaa maailmankuvaasi ja päiväsi rakennetta. Sinulla on jokin tavoite, minkä vuoksi olet täällä juuri nyt, ja miksi teet sitä mitä teet. Tavoitteesi tulee olla niin kirkas, että muutama hajanainen luoti ei kaada sitä alas. Kun tuntuu siltä, että kommentti oli täysin osuva, ja tekemisessä ei ole enää mitään järkeä, voit aina palata siihen mielikuvaan, jonka olet heti homman alussa suunnittelut. Aivan kuten myyjälläkin tulee vastaan huonoja asiakkaita, meille kaikille tulee vastaan latistavia kommentteja, jotka täytyy vain ohittaa olankohautuksella ja jatkaa eteenpäin. Määränpää on yhä saman mäen päällä, oli matkalla sitten kolme tai kolmesataa kiveä.

Todennäköisyys häviämiseen on yksi miljoonasta. Jos keskityt vain siihen, et muuta ajattelekaan. Positiivisen ajatusten, mielentilan ja fokuksen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Jos hissiin astuessasi ajattelet, että nyt tämä putoaa, ei matkasta tule mitään. Mutta jos ajattelet, kuinka monta tuhatta matkaa tämäkin hissi on jo tehnyt ilman ongelmia, huomaat, että syytä pelkoon ei ole. Epäonnistumista ei saa manata itselleen, vaan lähteä voittamaan. Kun ongelmia tulee, ne hoidetaan siinä hetkessä ja jatketaan eteenpäin.

Ihmisten välinen vuorovaikutus ja ihmistuntemus ovat avaimia hyvän dialogin johtamiseen. Jos toinen ihminen joutuu negatiivisten ajatustensa panttivangiksi, myös me voimme erilaisilla keinoilla lievittää heidän pahaa mieltään ja saada toivon tuotua takaisin.

Kirjan kirjoittaja kuvailee sitä, kuinka ensimmäinen askel kaapparin rauhoittamiseksi ja kaikkien hengen säilyttämiseen on kääntää tämän ajatukset pois epätoivosta ja ikävistä asioista. Sama peruspsykologia toimii kaikkiin suuntiin ja kaikenlaisilla henkilöillä. Teemme epätoivoisia ja ikäviä asioita, kun meiltä katoaa toivo, ja mielemme ovat keskittyneitä vain epäonnistumisiin. Hyvä johtaja osaa tunnistaa näitä tilanteita ja johdattaa ympärillään olevia ihmisiä kohti positiivisempaa ja toiveikkaampaa ilmapiiriä.

Kun jonkun mieli on ikävyyden sumun alla, ei hän voi toimia työyhteisössäkään tehokkaasti ja mielekkäästi. Pelolla johtavat pomot saavat alaisensa jäämään pelon vangiksi, heidän työtehonsa kärsii ja he oireilevat eri tavoin. Ensisijaisen tärkeää on, että tällaista tilannetta ei pääse koskaan syntymään, mutta jos joku on jo lukossa, tärkeää on päästä kääntämään henkilön ajatukset positiivisempiin.

Kysymykset ovat hyvä keino kuljettaa toisen ajatusrataa. Kysyminen viestittää toiselle, että hän on tärkeä, ja asioilla on kaksi puolta. Tilanne ei ole koskaan niin toivoton, etteikö lamaantumisen suosta kannattaisi yrittää nousta.

Luottamuksen rakentaminen ihmisten välille on myös hyvin tärkeää. Kun tunnet toisen ihmisen ja opettelet tietämään mitkä asiat häntä ajavat eteenpäin tai taaksepäin, olet jo paljon lähempänä saamaan asiasi perille. Moni heittelee ilkeitä ja ikäviä kommentteja tai tekee pahoja asioita, sillä ei osaa samaistua toiseen ihmiseen eikä ymmärrä tämän tarkoitusperiä. Tuntemalleen ihmiselle on paljon helpompi olla kärsivällinen ja ystävällinen, kuin tuntemattomalle.

Dialogin johtaminen on kasa erilaisia vuorovaikutuskeinoja, joita me kaikki voimme oppia. Jo pelkästään se, että tiedostaa että toinenkin ihminen on tunteva olento, auttaa pitkälle. Kärsivällisyys, positiivisuus ja myötäeläminen ovat tärkeimpiä sosiaalisia taitoja, oltiin sitten kahvipalaverissa tai tosi elämän kauhuskenaariossa. Keskitytään siis jakamaan positiivista elämänasennetta niin itsellemme kuin työkavereillemmekin, jotta me kaikki voisimme olla tosielämän selviytyjiä.

Kommentit
  • elina merviö

    Mitä viet käytäntöön? Muuttuiko jotain toiminnassasi luettueasi tämän kirjan?

    26.10.2017
  • elina merviö

    Mielenkiintoisen tuntuinen kirja. Tämä pitäisi itsekin lukea. Paljon ajatuksia erilaisiin tilanteisiin.
    Mitä viet käytäntöön? Muuttuiko jotain toiminnassasi luettueasi tämän kirjan?

    26.10.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close