Tampere
28 Jan, Thursday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Ajoitus ratkaisee -blogiessee



Kirjoittanut: Arttu Asunta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ajoitus ratkaisee

Heräsin todellisuuteen 9.10.2019. Opiskelua korkeakoulussa oli takana hieman yli vuosi ja mitä siitä oli jäänyt käteen? Oli äärimmäisen vaikea keksiä konkreettisia asioita, joita voi sanoa oppineensa viimeisen vuoden aikana. Miksi? Ajanhallintani oli kuralla, jo pidemmän aikaa. Aika oli kortilla jokaiselta suunnalta, eikä oppiminen ollut käytännössä mahdollista, vaikka tunnit ja esseepisteet olivatkin kunnossa. Tämän tajuttuani muodostui ahdistus. Mihin olin käyttänyt aikani? Mitä osaisin, jos olisin käyttänyt aikani tehokkaammin, oikeisiin, tärkeisiin asioihin? Tämän aion selvittää seuraavan reilun kahden vuoden aikana.

Kuten liike-elämässä usein kuulee, ajoitus ratkaisee. Oli kyseessä sitten uusi tuote, idea tai markkinarako uudelle konseptille, ajoitus ratkaisee. Onko järkevää tuoda markkinoille mullistava uusi aurinkovoide sydäntalvella, vai kevään kynnyksellä? Omalla kohdallani todellisuuteen heräämisen ajoitus ratkaisi. Vähensin huomattavasti työtaakkaani koulun ulkopuolella, suostuin kaikkia odotuksia vastaan ottamaan opintolainan ja Helsinki-Vantaan kokoinen kivi putosi harteiltani. Se henkinen taakka, joka poistui, oli käsittämätön. Taloudellinen ja ajallinen mielenrauha ovat itselleni suurimmat tekijät hyvinvointiin. Mitä yrittäjyyteen tulee, kulkevat aika ja raha melko tiiviisti käsikädessä. Tällä koulutuslinjalla puhutaan usein hyvinvoinnista ja sen merkityksestä. Olen vihdoin päässyt käsiksi omaan hyvinvointiini ja tajunnut, mitä se oikeasti tarkoittaa. Hyvinvoinnin tunnusmerkkejä voivat olla tyytyväisyys elämään ja työhön: vaikka asiat eivät olisikaan täydellisesti, on silti pääsääntöisesti hyvä olla. Aktiivisuus: jaksaa tehdä muutakin kuin sen, mikä on pakko. Myönteinen perusasenne: suhtautuu asioihin avoimesti ja kiinnostuneesti. Kyky sietää kohtuullisessa määrin epävarmuutta ja vastoinkäymisiä. Itsensä hyväksyminen puutteineen ja vahvuuksineen. Näiden kohdalla on ollut hankaluuksia, mutta nyt on aika lähteä muuttamaan asioita.

Tein Headstedin yksinkertaisen henkisen hyvinvoinnin testin verkossa edellä mainitun tilanteeni pohjalta ja tulokseni olivat seuraavanlaiset.

Vaikka testi oli hyvin yksinkertainen, sen tulokset ovat hyvin helposti samaistuttavissa. Testin tulokset kuvailevat varsin mallikkaasti tilannetta, jossa olin.

Koulun ja ulkopuolisen työn yhdistäminen on ollut äärimmäisen kuormittavaa. Ajankäyttöni on ollut äärimmäisen haastavaa, eikä jaksamista ole riittänyt asioihin, joihin sitä kuuluisi riittää. Akatemialla kuulee usein, että tänne tullaan parisuhteessa, mutta lähdetään sinkkuna. Mikäli tällaisella työmäärällä, mitä itse tein viimeisen vuoden, jatkaisi edelleen, liittyisin todennäköisesti samaiseen joukkoon, josta usein puhutaan. Stressi tarttuu, eikä se jatkuvasti parisuhteeseen liitettynä ole millään saralla toimiva yhtälö. Oman ajan, kumppanin ajan, työn ja opiskelun tasapainottelu on ollut vaakalaudalla jo pidemmän aikaa, eikä ihme. Tämän koulutuslinjan mahdollisuuksien tajuaminen oli yksi suurimpia oivalluksia, mitä olen saanut. Miksi tehdä töitä ja stressata omasta ajasta, kun ratkaisut ovat olleet kokoajan aivan nenän edessä.

En ehkä puhuisi niinkään jännittämisestä, vaan pikemminkin jaksamisesta. Olen perusluonteeltani hyvin avoin, sosiaalinen ja positiivinen. Sosiaalinen kanssakäyminen, etenkin opiskelussa, on yksi avainasemassa oleva tekijä, jos haluaa tiimiyrityksen toimivan niin kuin sen kuuluisi. Olen antanut panokseni opiskeluun joka päivä, hyvällä meiningillä ja asenteella. Silläkin on kuitenkin rajansa. Panostus tiimin toimintaan syö panostani jostain muualta. Parisuhteesta, ystävien kanssa olemisesta ja työpaikalla. Tämän olen huomannut moneen otteeseen, kuitenkaan tarttumatta todelliseen ongelmaani, ajankäyttööni.

Oikein ja niin väärin. Uni on yksi perustarpeista ja äärimmäisen tärkeä sellainen. Olen jatkuvasti karsinut unestani, sillä jostain se aika on kaivettava opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin myös koulun ulkopuolelta. Unirytmini oli olematon, enkä nähnyt sen tarpeellisuutta, kunhan omat hommat ja tehtävät tuli tehtyä. Uni oli helpoin karsia, sillä eihän se ole pakollista. Vähemmälläkin pärjää, ajattelin. Pärjääminen olikin se ongelmani ydin ja juuri. Pärjääminen. Pinnalla pysyttely. Koko kevään pysyttelin pinnalla, pärjäsin. Vain ne hommat, mitkä piti tehdä tuntien ja esseiden kasaan saamiseksi, ei mitään muuta. Pärjäsin, vaan en saanut mitään irti.

Tämä kuvaa tilannettani juuri nyt. Olen aivan uudella energialla liikkeellä päivittäin, ja valmis käyttämään aikani oikeisiin asioihin, tehokkaasti ja hyödyllisesti. Minut valittiin vastikään projektipäälliköksi uuteen projektiimme ja koen nyt olevani valmis haasteeseen, mitä en todellisesti ennen ollut. Odotan tulevaa enemmän kuin mitään juuri nyt ja se motivoi minua enemmän kuin mikään.

Koko akatemia aikana olen kasvanut tähän saakka lähinnä henkisesti. Se, että ”en ole oppinut mitään konkreettista” tarkoittaa lähinnä teoriapainotteista substanssiosaamista. Henkisen pääoman kasvu on ollut valtaisaa, enkä vaihtaisi siitä sekuntiakaan pois. Omien haaveiden, tavoitteiden ja osaamisen todellinen potentiaali on noussut toden teolla esille, enkä aio siitä enää koskaan perääntyä. Vaalikaa aikaa, käyttäkää sitä asioihin, jotka ovat oikeasti teille tärkeitä. Työtä kerkeää tekemään myöhemminkin, nyt on aika alkaa oppimaan kunnolla!

LÄHTEET: https://headsted.fi/hyvinvointi/henkinen-kuntotesti/
https://www.hailuoto.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/oma-hyvinvointi/henkinen-hyvinvointi/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close