Tampere
27 Jan, Friday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Ajatuksia Vaihto-opiskelun päättymisestä



Kirjoittanut: Pyry Paaso - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ajatuksia Vaihto-opiskelun päättymisestä

 

Aika tarkalleen vuosi sitten olin aivan luovuttanut. Luovuttanut akatemian ja opintojen suhteen. Tunnelin päässä ei meinannut näkyä valoa. Tuolloin kävin Saawan parissa pajassa ristipölyttämässä. Ristipölytys johti siihen, että olin vuoden 2022 kevään Saawassa vaihto-opiskelijana. Nyt tuo vaihto-opiskelu kausi on loppunut jo muutama kuukausi sitten. Tosin en ole palannut Samoaan vaan olen siirtynyt virallisestikin Saawan jäseneksi. Saawan pikkujouluissa sainkin juhlapuheen jo pitää, mutta haluan myös hieman kirjoitella ylös omia ajatuksiani tällä hetkellä tästä matkasta. Ajtukset tulevat ajatuksen tulvana ja teksti on vain kirjoitettu vain itselle päiväkirja merkintänä. Mahtavaa tosin on jos pystyn sinulle jotain tällä ajatuksen tulvallani antamaan.

 

Viime kevät oli riemukasta, odottavaa, mutta jotenkin katkeransuloista aikaa. En tiedä käytänkö tuota viimeisintä adjektiivia oikein, mutta riemukasta ja odottavaa ilmapiiriä varjosti omat arvopohjaiset valinnat, joiden seurauksena kevään olin etänä mukana. Etäopiskeluna tietenkään en tietenkään pystynyt olla niin läsnä ja kokemus vaihdosta ja Saawasta jäi mielestäni reilusti vaille edes täyden mahdollisuuden antamista.

 

Tämä syksy taas alkoi paremmissa merkeissä, mikäli jätetään laskuista yksi kasvohalvaantuminen, joka tähän on mahtunut. Olen päässyt aivan mielettömän hyvin porukkaan mukaan ja tuntuu kaukaiselta ajatella, että olisin edes koskaan ollut Samoassa. Toisaalta tuntuu kuin olisin aina ollut Saawalainen.

 

Tähän tunteeseen vaikuttaa varmasti moni asia tuon vuodentakaisen ajan tuntemuksista. Minulla on kuitenkin tänä syksynä ollut tunne niin kuin olisin ensimmäisen kerran antamassa tälle prosessille mahdollisuutta. Ei, en edelleenkään tykkää ”Luota prosessiin” lausahduksesta, mutta jotain siihen suuntaan kuitenkin. Osaan olla skeptinen, epäileväinen ja varmasti myös auktoriteetti vastarintainen ja isolla V:llä.

 

Minulla on oma historiani mikä on muovannut ajatteluni siihen missä pisteessä se oli, kun akatemialle ekaa kertaa astelin ja voi pojat kyllähän öyhöttämistä riittikin. Aikaisempi tarpeeni oli vahvasti kontrollissa omasta tulevaisuuden suunnasta, miksi olen tässä missä olen ja miksi teen mitä minä teen. Tämä kuitenkin vahvimmin siis työn saralla. Näin järkevästi, kun osaisinkin ajatella esimerkiksi terveyden saralla ja söisin enemmän salaattia ja kävisin enemmän kuntosalilla. Noh takaisin itse ajatukseen. Olen tänä syksynä saanut hieman höllättyä tuota tarvettani ja olen kokenut sen erittäin raikkaan tuulahduksena. Tavoitteeni onkin tässä tulevan vuoden aikana oppia jotain mitä en vielä tiedä ollenkaan. Sekä haluan myös työskennellä paljon eri ihmisten kanssa.

 

Kesällä pysähdyin ajatukseen, että mitä jos tämä akatemia nyt loppuisi ja valmistuisin. Olisinko tyytyväinen. Vastaukseni oli ei. Koen, että olisin jättänyt taakseni mahdollisuuksia, joille en edes ikinä antanut mahdollisuutta. Näistä nyt hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi viimepäivinä toteuttamamme Kranssi PopUp ja mitä tämmöiset pieniltäkin vaikuttavat projektit voivat mahdollistaa. Minulla on viime päivinä monesti herännyt mieleen Petran sanomat sanat eräässä viimeaikaisessa pajassamme: ”Liian moni ihminen on liian laiska ollakseen rikas”. Mielestäni ajankäyttö on monessa suhteessa aika hyvä mittari. Olen nyt ensimmäistä kertaa akatemia urallani pisteessä, että haluan oikeasti työskennellä akatemialla Saawan tiimipöydällä. Sekä olen halukas laittamaan panostani ja aikaani tiimin yhteiseen hyvään ja tavoitteeseen. Näin ei ole kovin kauaa ollut ja olen erittäin tyytyväinen tämän suhteen nykytilanteeseen.

 

“Liian moni ihminen on liian laiska ollakseen rikas”

 

Juttelimme Atson kanssa vastikään ja puhuttiin siitä mitä olisi hauska saavuttaa tiimin kanssa ja nousipa mieleemme semmoinen jokin pari astetta vielä lisää nautintoa yhdessä vietettyyn aikaan. Sen resepti on varmasti monenlainen kokonaisuus erinäisiä jaettuja iloja, suruja, onnistumisia, epäonnistumisia ja ennen kaikkea yhdessä vietettyä aikaa, joka näille antaa mahdollisuuden. Tätä ajatusta pystyimme hyvin todentamaan Viiskakkosen alkutaipaleelle. Tuolloin meillä jokaisella viidellä oli tilanne, jossa luultavasti kukaan ei olisi ollut missään muualla mieluummin kuin sillä porukalla tekemässä, ihan sama missä ja mitä ikinä oltiinkaan tekemässä.

 

Jotakin vastaavaa haluan Saawan kanssa kokea. Kranssi PopUpin keskiviikko oli minulle yksi tuommoisista hetkistä, illalla vielä myöhällä roskia viedessämmekään en olisi halunnut olla missään muualla mielummmin. Ja tuon kaltaisia hetkiä aion omalla toiminnallani tulla lisäämään Saawassa. Ja en nyt tarkoita vain roskien vientiä. Heh 😊

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close