Johdanto

Meidän syksyllä 2020 aloittaneiden opiskelijoiden matka Proakatemialla alkaa saavuttamaan puolivälin. Tiimiyrittäjäkollegat omassa sekä muissa tiimeissä ovat heränneet siihen, että vaikka alussa aikaa tuntui olevan paljon, se kuluu todella nopeasti. Valmentajaamme Tutta Tanttaria mukaillen; satamasta on jo lähdetty ja erilaisten välisatamien sekä isompien ja pienempien myrskyjen kautta on siirrytty suhteellisen tyynelle, mutta sumuiselle tiimiyrittäjyyden merelle, jossa lopullista päämäärää ja maalia ei kuitenkaan vielä kirkkaana näy.

Proakatemia on muiden tiimioppimispohjaisten koulujen ohella edelleen melkoinen outolintu suomalaisessa korkeakoulukentässä huolimatta siitä, että elämme 2020-luvulla. Koko ajan kasvavat hakijamäärät – myös nyt vuonna 2020- sekä aloittavien ryhmien lisääntyminen kertoo kuitenkin, että tämänkaltaiselle oppimiselle on suuri tilaus. Henkilökohtaisesti koen olevani kotonani Proakatemialla ja olen suuresti nauttinut olostani. Sanotaan, että Proakatemia on ihmiskoe. Niin se tavallaan onkin ja haastaa jokaisen sisääntulijan katsomaan itseä ja omaa toimintaa erilaisesta näkövinkkelistä. Jokainen, joka ovista astuu sisään, sitoutuu antamaan itsestään melkoisen paljon. Mutta se on kaiken sen arvoista.

Tässä esseessä käsittelen Proakatemiaa ja siellä opiskelua kolmesta erilaisesta näkökulmasta. Tarkastelen välähdyksiä, oppeja ja ajatuksia yhteisön, tiimin ja yksilön näkökulmasta. Nämä kaikki kolme elementtiä ovat voimakkaasti läsnä jokaisen tiimiyrittäjän arjessa joka päivä akatemialla opiskellessa.

Taustaa

Proakatemialla toteutettava oppimismalli perustuu Johannes Partasen 90-luvulla Jyväskylässä kehittämään ja lanseeraamaan Tiimiakatemia® ja tiimioppimis malliin. Tiimioppimisen malli on risteytetty erilaisista oppimiskäsityksistä sekä muodoista ja se perustuu vahvasti sosiokonskruktiiviseen tietokäsitykseen. Tämä siis tarkoittaa, että vastuu oppimisesta on oppijalla itsellään ja hän rakentaa uuttaa tietoa olemassa olevan tietopohjan päälle. Merkittävää tässä kokonaisuudessa on oppijoiden – eli tiimin – välinen vuorovaikutus, joka tapahtuu dialogiringissä. Opettaja ei ole tässä keskiössä vaan hän siirtyy sivuun valmentajan rooliin, josta toimii oppimisen ohjaajana ja tiimin kannustajana. Valmentaja ei päätä mitä kohti tiimi menee vaan tiimi päättää suuntansa itse. (Partanen 2013, 23.) Akatemialla puhutaan tiimiyrittäjistä, valmentajista ja oppimisesta, ei opiskelusta.

Erilaisia ryhmiä on käytetty ja käytetään opiskeluissa jatkuvasti, mutta miten tiimi eroaa ryhmästä? Tiimissä, johon kaikki ovat sitoutuneet yksilöt tekevät töitä tiimin eteen eivätkä itsensä eteen. Heillä on huomattavasti pidemmän aikavälin yhteisiä tavoitteita kuin ryhmällä, joka on esimerkiksi koottu vain jotakin koulutyötä varten. Näin ollen esimerkiksi työelämässä käytetään usein tiimi merkitystä ikään kuin väärin, sillä usein tiimit ovat siellä työryhmiä. Tiimimallin toteutuminen ja toiminen kunnolla vaatii strategisia linjauksia organisaatiolta, vaikka sitä voi toteuttaa myös anarkistisesti jossakin organisaation sisällä. Tämä voi pitkässä juoksussa käydä vain kovin raskaaksi. Luonnollisesti Proakatemia ja kaikki muutkin Suomessa toimivat tiimioppimispohjaiset koulutusalat on rakennettu tältä pohjalta.

Tiimioppimisen perusrakenne jakautuu kolmeen eri pääosa-alueeseen. Dialogiin oppimistiimissä, tekemiseen projektitiimeissä sekä tiedon hankintaan – lukemiseen sekä muuhun siihen rinnastettavaan – yksilön tasolla. Oppimistiimi on kasassa pitkään kuukausista jopa useisiin vuosiin, kun taas projektitiimit voivat olla kasassa vain tunteja. Kaikki näistä tuovat lisäarvoa toinen toisilleen. Tekeminen vaatii tietoa, projektitiimin kanssa tekeminen synnyttää kokemuksia ja näitä yhdistelemällä saadaan aikaan oppimistiimissä dialogia, joka mahdollistaa yhdessä oppimisen sekä yhteisen ajattelun kehittymisen. Sama tapahtuu taas toisin päin eli dialogissa syntyneitä ajatuksia viedään käytäntöön projekteissa ja dialogin pohjalta yksilöt hakevat taas lisää tietoa, joka taas iteroituu uudestaan dialogissa. Tiimi toimii siis yksilön oppimisen mahdollistajana. (Välinoro ym. 2021, 6.)

Oppimista ei arvioida perinteisesti numeraalisesti kuten normaalissa korkeakoulussa. Oppimisen palaute oppijalle tulee eri tahoilta eli valmentajalta, tiimiltä, yhteisöltä sekä ennen kaikkea oikeilta asiakkailta. Se pohjaa siis vahvasti vertais- ja itsearviointiin, jota tiimit suorittavat jatkuvasti reflektion kautta. (Partanen 2013, 83.) Esimerkiksi Proakatemialla arvioidaan numeerisesti ainoastaan yksilö tasolla suoritettava opinnäytetyö sekä tiimi tasolla suoritettava 24H loppunäyttö, jossa testataan huipputiimiä (Saraketo & Nevalainen 2017, 85-86).

Vaikka Proakatemia pohjaakin perusteiltaan vahvasti Johanneksen kehittämiin Tiimiakatemian sekä tiimioppimisen teorioihin ja ajatuksiin on Tampereelle Proakatemialle ajan kuluessa kehittynyt omaleimainen malli toteuttaa tiimioppimista ja asioista esimerkiksi puhutaan eri termein kuin Jyväskylässä. Tämä huomio on tullut keskustellessa Jyväskylässä opiskelevien kanssa ja osallistuessa Tiimimestarit valmennukseen.

Yhteisö

Proakatemialla merkittävässä osassa opiskelua on koko akatemian yhteisö, johon kuuluvat kaikki lähes 200 tiimiyrittäjää sekä valmentajat sekä toki laajemmassa kuvassa myös monta sataa Proakatemialta valmistunutta alumnia (Saraketo & Nevalainen 2017, 64). Yhteisö on ollut vuoden 2020 syksystä lähtien kaksikielinen, sillä merkittävä osa tiimiyrittäjistä on tänä päivänä kansainvälisissä tutkinnoissa opiskelevia. Yhteisön toiminta pohjautuu yhdessä määritettyihin arvoihin, joita ovat luottamus, rohkeus, teot, oppiminen ja menestys, joiden toteuttamiseen kaikki yhteisössä ovat sitoutuneet. Arvot ovat hyvät, sillä ne toteutuvat Proakatemialla normaalissa toiminnassa itsessään eivätkä ne ole vain kauniita sanoja toimiston seinällä. Yhteisössä on valtava voima ja potentiaali ja se itsessään luo kulttimaisen luonteen Proakatemialle, jota on vaikea usein ulkopuolelta ymmärtää. Kaikilla yhteisön jäsenillä on paljon asioita, jotka vain siihen kuuluvat olivat ne sitten yhteisiä vuosittaisia rituaaleja tai opiskeluun yleisesti liittyviä haasteita. (Saraketo & Nevalainen 2017, 70.)

Oppiminen

Vaikka Proakatemialla pääasiallinen alusta oppimiselle on tiimi, kuitenkin hyvin tiedämme, että oppimista tapahtuu jatkuvasti ja kaikkialla. Yksi päätavoitteista joihin Johannes Partanen on Tiimiakatemiaa ja tiimioppimista kehittäessään on pyrkinyt on oppijoiden elinikäisen oppimisen liekin sytyttäminen. Maailmaa kannattaakin tarkastella aina oppimisen linssien läpi, jolloin maailmassa voi oppia jokaisesta hetkestä. Yrittäjä ylipäätään lähtökohtaisesti asettaa itsensä sellaiseen asemaan, jossa maailmaa tulee tarkastella oppimisen linssien läpi jatkuvasti (Partanen 2013, 84). Niinpä myös Proakatemian yhteisö on erinomainen alusta oppimiselle.

Se kuinka eri tiimiyrittäjät yksilöinä sekä tiimeinä hyödyntävät yhteisöä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia oppimiseen vaihtelee paljon. Yhteisö kuitenkin tarjoaa erinomaisia oppimisen mahdollisuuksia jatkuvasti. Virallisista asioista kolme ehdottoman tehokasta tapaa oppia ovat yhteisön yhteisiin projekteihin osallistuminen ja toteuttaminen, ristipölyttäminen muiden tiimien pajoissa sekä oppimissolut sekä tuvat, joissa aiheesta kiinnostuneet kokoontuvat aiheen äärelle joko keskenään tai valmentajan johdolla. Näiden virallisten tapojen lisäksi kenties hedelmällisimpiä voivat olla käytäväkeskustelut ja ihmisten auttaminen sekä sparrailu. Yhteisöön, joka akatemialla vaikuttaa on sitoutunut valtava osaamispotentiaali ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Perushenki on kuitenkin se, että toisia halutaan lähtökohtaisesti auttaa. Meillä jokaisella on vastavuoroisesti myös paljon annettavaa.

Mahdollisuudet

Liiketoiminnan tasolla yhteisö tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuksia. Proakatemiaa ja sen tiimiyrityksiä halutaan erityisesti Pirkanmaalla kumppaniksi enemmän kuin tiimiyrittäjillä toisinaan riittää resursseja arjessa tarjota. Opiskelu akatemialla koostuu kuitenkin myös paljon muusta kuin pelkästä projektien tekemisestä, joka rajoittaa osaltaan kuinka laajoja kokonaisuuksia on mahdollisuus lähteä tekemään. Yhtä lailla yhteisöstä on mahdollisuus löytää oman tiimin ulkopuolelta kumppanit tai ainakin lisää osaajia esimerkiksi rakentamaan jotakin yhteistä unelmaprojektia.

Yhteisö tarjoaa erilaisten yhteisön projektien ja vastuutehtävien kautta myös ei liiketoiminnallisia vastuita, jotka liittyvät enemmän johtamiseen ja yhteisön kehittämiseen. Kaikki Proakatemian yhteisön yhteiset tapahtumat rakentuvat tiimiyrittäjien voimin ja tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia harjoittaa omia johtamistaitoja sekä tehdä yhteistyötä eri tiimiyrittäjien kesken tiimissä, jossa on ihmisiä eri vuosikursseilta eri tiimeistä. Se rikastuttaa tekemistä huomattavasti ja prosessien aikana oppii myös valtavasti. Yhteisö projekteissa voi aloittaa projektitiimin kanssa aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä ja kokeilla jotain uutta ja tänä päivänä yhteisön ollessa kaksikielinen haastaa itseään myös kielitaidon osalta.

Vielä yhtenä mahdollisuutena ovat erilaiset yhteisö tason johtamisroolit päällikköinä sekä apuvalmentajien roolissa. Toki tähän kuuluu myös jokaisesta tiimistä oleva johtoryhmä edustus. Päälliköt johtavat Proakatemian yhteisö tason tiimejä eli data, kääpä, markkinointi, kansainvälisyys sekä kestävyystiimejä, jotka tekevät työtä koko Proakatemian yhteisön kehittämisen ja edistämisen eteen. Apuvalmentajat toimivat päävalmentajan oikeana ja vasempana kätenä sekä johtavat Proakatemian johtoryhmän toimintaa, jossa on edustus jokaisesta yhteisön tiimistä sekä jokaisesta tiimiyrityksestä. Johtoryhmä tekee toimivaltansa puitteissa merkittävimmät Proakatemian yhteisöä koskevat päätökset. Kaikista johtotehtävistä on mahdollisuus kerryttää arvokasta johtamiskokemusta isojenkin kokonaisuuksien osalta. Iso vastuu on myös tehtävien toteuttajalla itsellään eli millaisen esimerkiksi omasta päällikkö tai apuvalmentaja roolistaan haluaa rakentaa. Tärkeintä on muistaa, että koko ajan ollaan oppimisen äärellä eli lähtökohtainen ajatuskin on, ettei kenenkään tarvitse olla valmis. Oppimisen prosessi kantaa ja matkalla oppii.

Tiimi

Noin 20 hengen tiimi on Proakatemialla ensisijainen oppimisen paikka ja toiminnan perusyksikkö. Tiimit jaetaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä käyttäen hyödyksi Belbin® tiimiroolitestejä, jotka jokainen aloittava tiimiyrittäjä tekee. Näiden testien avulla kaikkiin aloittaviin tiimeihin pyritään rakentamaan sisääntulevasta aineksesta mahdollisimman tasaiset tiimit siten, että kussakin olisi tasaisesti yhdeksää eri Belbinin testin roolia. Tällöin vältytään tilanteelta, jossa yksilöt olisivat liian samanlaisia ja oppiminen ei mahdollistu yhtä tehokkaasti (Partanen 2013, 32). On suuri rikkaus, että tiimeissä on erilaisia, eri taustaisia ja ennen kaikkea hyvin eri ikäisiä ihmisiä. Erityisesti ikä tuo yhteiseen ajatteluun kulmaa ja syvyyttä; yleensä paras punainen lanka löytyy jostain keskeltä.

Tiimit tarkoittavat Proakatemialla myös tiimiyrityksiä, jotka ovat yleensä osuuskunta muotoisia. Tiimiyrityksissä erikoista ja haastavaa on se, että niillä on harvoin yhtä ja selkeää toimialaa millä ne toimivat. Kuten aiemminkin on todettu oppimistiimit eli Proakatemian tiimit ovat kooltaan noin 20 hengen kokoonpanoja, jotka sitten jakautuvat pienempiin erilaisia kaupallisia projekteja toteuttaviin projektitiimeihin, joissa on noin 2-8 henkilöä (Partanen 2013, 28.)

Esteet tiimin kehittymiselle

Kuluneet puolitoista vuotta ovat osoittaneet, että Lencionin viisi toimintahäiriötä tiimissä ovat erittäin hyvä työkalu tiimin kehityksen seurannan ja potentiaalisten ongelmien tunnistamisen kannalta. Viisi toimintahäiriötä ovat luottamuspula, konfliktin pelko, sitoutumisen puute, vastuun välttely sekä tulosten huomiotta jättäminen. (2002, 195.) Näistä ehkä merkityksellisin ja se, johon kaikki helposti kulminoituu, on konfliktin pelko. Jotta tätä ongelmaa ei tulisi kaikessa toiminnassa olla mahdollisimman avoin ja kyetä nostamaan tarvittaessa kissa pöydälle myös pienemmistäkin asioista. Asiat ovat kuitenkin vain asioita ja potentiaaliset ongelmat sekä haasteet tulisi käsitellä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällöin niiden käsittely on huomattavasti helpompaa ja vie vähemmän tiimin aikaa sekä resursseja muulta, kuten esimerkiksi liiketoiminnalta. Tiimin ratkaisemattomat sisäiset konfliktilanteet tekevät tiedostamatta arkipäiväisestä työskentelystä todella raskasta.

Kun konflikteja ei pelätä kykenee tiimi keskustelemaan avoimesti esimerkiksi johonkin tiimin jäseneen kohdistuvasta luottamuspulasta, sitoutumisesta, vastuun välttelystä sekä tulosten huomiotta jättämisestä. Kun tiimi kykenee objektiivisesti käsittelemään toimintahäiriöitä ja niiden ilmaantuessa vastaamaan niihin kerta kerralta paremmin alkaa tiimi kehittyä valetiimistä kohti huipputiimiä, jossa pystytään operoimaan tehokkaasti korkealla suorituskyvyllä (Katzenbach & Smith 1998, 101). Proakatemialla tiimien kehittyminen valetiimistä kohti huipputiimiä vaatii yleensä erilaisia konfliktitilanteita, joita tulee väistämättä tiimien kehityksen varrella. Hyvän konfliktin ei pidä kuitenkaan antaa mennä hukkaan.

Liiketoiminta, yhteisen tavoitteen voima sekä tiimiälykkyys

Ääneen lausutus yhteiset tavoitteet ja päämäärät sekä niiden pohjalta johdettu strategia on erittäin merkittävässä osassa tiimin onnistumisen kannalta. Tiimiyritysten haaste on se, että niille on vaikea rakentaa yhtenäistä liiketoiminnallista strategiaa sekä tavoitteita vaan se vastuu kaatuu enemmän projektitiimien ja projektien harteille. On todettu, että on todella haastavaa lähteä tekemään projektia ja muodostamaan projektitiimiä koko noin 20 henkilön tiimin voimin, sillä akatemian jossain määrin rikkonaisessa arjessa sekä hyvin eri elämäntilanteissa elävien ihmisten kanssa tämä on hyvin haastava yhtälö. (Partanen 2019.) Se ei toki tarkoita, etteikö tämä olisi mahdollista esimerkiksi jossakin lyhyemmissä projekteissa, joissa vaaditaan paljon resurssia. Pidempää sitoutumista vaativissa projekteissa haasteeksi muodostuu, kuitenkin se, että vastuu kaatuu helposti enemmän tai vähemmän noin projektitiimin kokoiselle ryhmälle.

Kuitenkin tiimiyritykselle on mahdollista rakentaa yhteiset tavoitteet ja strategia erityisesti oppimisen ja tiimiytymisen näkökulmasta ja liittää tähän liiketoiminnallinen näkökulma, jolloin pystytään johtamaan ns. oppimistiimin sekä yksilön kehittymisen mahdollistavia yhteisiä tavoitteita. Nämä tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi Proakatemian yhteisön yhteisiin tapahtumiin, yhdessä koettaviin asioihin, tiimiytymiseen sekä yhdessä tehtäviin projekteihin. Tiimi on enemmän kuin osiensa summa. Silloin kun projektitiimi tai jopa koko tiimi saadaan tekemään töitä yhteisen tavoitteen eteen, johon kaikki ovat todella sitoutuneita on mahdollista saada aikaan todella paljon. Tästä ovat osoituksena esimerkiksi Myyntipäivillä tai 24H loppunäytöissä syntyneet huipputiimikokemukset ja suoritusnäytöt. Näissä kokonaisuuksissa tiimin työskennellessä ainakin lähellä huipputiimi suoritusta saavutetaan myös tiimiäly, jossa parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetään kaikkien tiimissä olevien osaamista ja potentiaalia (Hiila ym. 2019, 65).

Yksilö

Huolimatta siitä, että yhteisö ja erityisesti tiimi on merkittävässä osassa Proakatemialla jokaiselta yksilöltä vaaditaan tässä koulussa myös paljon. Mitä enemmän annat sitä enemmän tulet myös saamaan. Yhteisön ja tiimin kautta sinulle aukeaa huikea määrä mahdollisuuksia, mutta sinulle tulee myös paljon velvollisuuksia. Jokainen yksilö kantaa opiskelija statuksen lisäksi vastuuta oikeasta itsenäisesti koulusta riippumatta toimivasta yrityksestä ja toimii yhtenä yrittäjistä muiden tiimiläisten kanssa, vaikka suoranaista yrittäjä statusta ei omistusprosenttien ollessa alle 15% per henkilö (YTK 2022).

Tiimi yksilön oppimisen mahdollistajana

Kuten aiemmin on todettu koko tiimin kanssa projektien tekeminen ei välttämättä ole optimaalista kaikissa tilanteissa. Kuitenkin oppimisen kannalta 20 henkilöä on erittäin hyvä määrä rakentamaan yhteistä dialogia ja sitä kautta yhteistä ajattelua. Yksilön kehittymisen kannalta tiimissä paras paikka on dialogi, jossa joudut jatkuvasti haastamaan omaa ajatteluasi ja ennen kaikkea kehittämään omia vuorovaikutustaitojasi jatkuvasti. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja harvoin kukaan on dialogissakaan mestari, kun ensimmäistä kertaa dialogirinkiin istuu. Vuorovaikutus ja dialogitaidot ovat tulevaisuuden työ- ja yrityselämässä kaikilla aloilla yksi tärkeimmistä metataidoista. Metataidot ovat yleisiä taitoja, jotka eivät suoraan liity mihinkään substanssiin vaan ovat yleispäteviä taitoja alasta riippumatta (Saraketo & Nevalainen 2017, 57). Näitä taitoja pääsee kaikista parhaiten harjoittamaan oman tiimin kanssa sekä dialogissa kuin juridisesti täysin pätevän tiimiyrityksen arkipäiväisen pyörittämisen osana jota tiimi myös tekee. Metataitojen avulla on mahdollista päästä hyvin pitkälle tulevaisuudessa ja elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti substanssia rakentaa aina tarpeen ja tilanteen mukaan metataitojen päälle. Ne tarjoavat erinomaiset eväät pärjätä kompleksisessa ja pirstaleisessa maailmassa, jossa elämme päivä päivältä yhä vahvemmin.

Oppimissopimus, mahdollisuuksien runsaus ja loppuun palamisen mahdollisuus

Yksilön tasolla paras väline omien tavoitteiden asettamiseen sekä seuraamiseen akatemia ympäristössä on oppimissopimus. Oppimissopimus on Ian Cunninghamin kehittämä oppimisen seuraamisen väline. Siinä pohditaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: missä olen ollut, missä olen nyt, mihin olen menossa, miten pääsen sinne ja mistä tiedän olevani perillä. Näistä painotetaan eri kysymyksiä sen mukaan, missä vaiheessa oppimisprosessia 3,5 kestävien opintojen aikana ollaan menossa ja pääkysymysten lisäksi voidaan rakentaa tilannekohtaisesti erilaisia tarkentavia apukysymyksiä. Oppimissopimus on myös yksi parhaita tapoja rakentaa tiimin sisäistä luottamusta.

Kuten aiemmin on jo todettu Proakatemialla on mahdollisuuksista suorastaan runsaudenpula. Jotta näistä mahdollisuuksista löytää itselleen mielekkäät ja itseä myös eteenpäin vievät asiat. Jotta itseään ei polttaisi loppuun kannattaa näitä mahdollisuuksia tarkastella oman oppimissopimuksen kautta. Sen avulla pystyt selvittämään tukevatko tarjolla olevat mahdollisuudet omaa oppimistasi ja tavoitteitasi. Toki oppimissopimusta on mahdollisuus aina muokata, jos löydät jotakin mikä todellisesti sytyttää. Oppimissopimus on kuitenkin hyvä väline asioiden priorisointiin, sillä mahdollisuuksien keskellä on mahdollisuus ajaa itsensä myös loppuun eli kalenteri on helppo täyttää.

Oppimissopimuksessa pystyt myös tuomaan tiimille esiin omia kehityskohteita sekä tavoitteita esimerkiksi erilaisen substanssiosaamisen suhteen. Kun tiimi on tietoinen mitä yksilönä tavoittelet se voi tukea sinua parhaalla mahdollisella tavalla saavuttamaan nuo tavoitteet. Useasti voi olla myös niin, että joku tiimiläinen voi tukea suoraan sinua tai esimerkiksi jotakin projektia jakamalla omaa jo olemassa olevaa osaamista. Apua ja sparrailua pitäisi kuitenkin osata myös pyytää ja toisaalta tarjota. Missään asiassa ei tarvitse olla mestari ja usein jo se, että jollakin on jokin ajatus, tieto tai havainto jostain saa jollakin toisella valtavan oppimisen pyörän liikkeelle.

Tiimimestarit

Vaikka Proakatemialla tehdään 3,5 vuotta töitä tiimioppimisen parissa, silti merkittävästi lisäsyvyyttä aiheeseen tuo Tiimiakatemia Globalin työ- ja yrityselämälle tuottama Tiimimestari -valmennus. Tiimimestarit valmennuksessa lähdetään kehittämään omaa tiimivalmentajuutta ja kykyä toimia osana tiimiä. Kyse on nimenomaan valmennuksesta eikä koulutuksesta ja tavoitteena on kokonaisvaltainen tiimiajattelun rakentaminen. Proakatemian tiimiyrittäjillä on mahdollisuus päästä valmennukseen stipendiaatteina. Tiimiakatemia Global näkee arvon siinä, että mukana on tiimioppimista 100% toteen eläviä oppijoita, jotka tuovat erilaista näkökulmaa. Muut osallistujat tulevat erilaisista julkishallinnon laitoksista, kuten eri kouluasteilta ja virastoista sekä yksityiseltä sektorilta. Tämä antaa tiimioppimiseen hyvin erilaisen näkökulman ja haastaa jokaisen mallia arkipäivässä toteuttavan miettimään asioita uusilta näkökulmilta. Tiimimestareista saa myös käytännön työkaluja oman valmentajuuden rakentamiseen sekä konkreettista taustaa sille mihin tiimioppiminen pohjautuu. Osallistumalla Tiimimestareihin tiimiyrittäjät voivat luoda omalle tiimilleen merkittävää lisäarvoa.

Päätelmät

Tiimioppimismallilla toimivat oppilaitokset vastaavat erittäin hyvin siihen, haasteeseen johon Johannes Partanen ajatuksen jo lähes 30-vuotta sitten loi. Tiimioppiminen mahdollistaa jatkuvasti merkityksen löytämisen omalla oppimiselle; oppija saa itse rakentaa merkityksen omalle oppimiselleen ja saada syttymään elinikäisen oppimisen liekin (Partanen 2013, 9). Tämä pohjautuu dialogiin, yhteiseen tekemiseen sekä projekteihin. On erikoista, että vasta nyt mallia aletaan laajemmin soveltaa suomalaisessa koulujärjestelmässä, vaikka tilausta on ollut jo pitkään. Mallia voidaan sovelletusti toteuttaa sovelletusti ala-asteelta ylöspäin aina korkea-asteelle ja esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa soveltaa eri koulutusalojen tarpeisiin.

Länsimaiseen yhteiskuntaan on hyvin vahvasti ajettu ajatusmalli tietynlaisesta koululaitoksesta ja koulunkäynnistä, jossa tietoa siirretään viisaammilta oppijoille pulpetissa istuen. Tätä ei missään kohdassa ole kuitenkaan lähdetty isommin kyseenalaistamaan. Myönnettävä toki on, että perinteiset opettamisen mallit toimivat tietyissä tilanteissa erittäin hyvin ja niitä kaipaavat myös esimerkiksi tiimiyrittäjät enemmän tai vähemmän. Kuinka mullistavaa kuitenkin olisi, jos tiimioppimismallia harjoitettaisiin sovelletusti jo ala-asteelta lähtien ja oppija asetettaisiin itse keskiöön? Millaiset vuorovaikutustaidot sekä itsensä johtamistaidot tällaiset yksilöt saisivat tässä kompleksisessa maailmassa selviämiseen. Se on mielenkiintoinen kysymys ja toivottavasti tulemme jonain päivänä vielä näkemään sen tilanteen.

Lähteet

Katzenbach, J. & Smith, D. 1998. Tiimit ja tuloksekas yritys. Suomentaja Tillman, M. 5. painos. Porvoo: WSOY.

Lencioni, P. 2002. Viisi toimintahäiriötä tiimissä. Hämeenlinna: Päiväosakeyhtiö.

Partanen, J. 2013. Välähdyksiä yksilön oppimisesta. 1. painos. Jyväskylä: Tiimiakatemia Global.

Partanen, J. 2019. Tiimien käynnistäminen ja valmentaminen. Blogi. Viitattu 17.4.2022.

https://tiimiakatemia.com/blogi/johannes-partanen-tiimien-kaynnistaminen-ja-valmentaminen/

Saraketo, H., Nevalainen, T. 2017. Theories and experiences on team learning: academic adventures on Proakatemia. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu.

Välinoro, T., Hassinen, J., Vuolle, V. 2021. Opettajasta tiimivalmentajaksi. Jyväskylä: Tiimiakatemia Global.

YTK. 2022. Kuka on yrittäjä? Verkkosivu. Viitattu 18.4.2022.

https://ytk.fi/ohjeet-ja-tuki/tietopankki/yrittajan-tyottomyysturva/kuka-on-yrittaja-