Sain vihdoin eilen palautettua opinnäytetyöni. Nyt kun opparin kirjoittaminen on tuoreessa muistissa, ajattelin jakaa ajatuksiani, jos niistä olisi vaikka jollekin hyötyä. Alkuun jopa pelkäsin opparin kirjoittamista, luulin että se on ihan älyttömän iso työ, suurin piirtein kirja olisi kirjoitettavana. Kun tarkemmin tutustui aiempien vuosien oppareihin, tajusi etteivät ne nyt ihan niin laajoja töitä olekaan.

Haastavinta oli sopivan aiheen keksiminen. Ajattelin pitkään, että en ala tekemään opparia yhdellekään toimeksiantajalle ilmaiseksi, meillä kun muuten opinnot pyörivät rahan ympärillä. Sopivaa aihetta ei kuitenkaan löytynyt kevään eikä vielä kesänkään aikana. Aihe alkoi jo aiheuttamaan harmaita hiuksia. Halusin kuitenkin sellaisen aiheen joka minua kiinnostaa, jotta kirjoittamisessa säilyy motivaatio loppuun asti. Alku syksystä päädyin lopulta tekemään opinnäytetyön työnantajalleni, sillä sitä kautta sain kiinnostavan aiheen. Sain kaveriltani vinkin selailla Theseuksesta muiden opinnäytetöitä. Hän kertoi keksineensä oman oppariaiheensa sen avulla. Sieltä sain itsekin useamman idean mikä oppariaihe voisi olla. Hyväksytin aiheen työantajallani ja lopulta aihe oli sellainen, että se on yritykselle tarpeellinen ja ajankohtainen. Jälkeenpäin ajateltuna, ei olisi todellakaan kannattanut ajatella sitä, saako opparista rahaa vai ei. Nyt minulla meni sen takia ihan turhaa aikaa aiheen miettimiseen ja se alkoi aiheuttamaan jo stressiä. Vaikka muuten en korvausta opparista saanut, niin sain toteuttaa opinnäytetyöhön liittyvät haastattelut työajallani.

Opparin kirjoittamiseen meni aikaa noin kuukausi. Tein kahdeksan opinnäytetyöhön liittyvää haastattelua, ja pidin haastatteluita kolmena päivänä. Ensimmäinen opinnäytetyön kirjoitusviikko oli tehokas, sillä käytin koko syysloman teoriaosuuden kirjoittamiseen. Otin töistä viikon vapaata, jotta saan keskittyä pelkästään kirjoittamiseen. Tämä oli todella tehokas keino, kun ei tarvinnut keskeyttää kirjoittamista koulun tai töiden takia ja sai keskittyä vain yhteen asiaan. Suosittelen ehdottomasti jokaiselle vastaavanlaista oppariviikkoa. Suosittelen myös varaamaan aikaa opparin tekemiseen, sillä muuttujia saattaa tulla matkaan. Minun oli tarkoitus saada oppari aiemmin valmiiksi, mutta olin melkein viikon sairaana, enkä saanut sinä aikana tehtyä juuri mitään.

Opparia kirjoittaessa huomasin, kuinka iso apu siitä oli, että Proakatemialla on pitänyt kirjoittaa niin paljon esseitä. Pelkästään jo kirjoittaminen sujui aika lailla luonnostaan, vaikka en pidä itseäni kirjoittajatyyppinä, en edes erityisesti pidä kirjoittamisesta. Ja kun olin opetellut oikeaoppisten teksti- ja lähdeviittausten tekemisen esseitä kirjoittaessa, niiden merkitseminen sujui lähes luonnostaan opparia tehdessä. Suosittelen oikeasti, että opetelkaa viitemerkintöjen teko ajoissa, niin opparin kirjoittaminen ei tuota sen suhteen niin isoa tuskaa.

Huomasin myös, että riippuu todella paljon oppariohjaajasta millaista tietoa oppariin liittyen saa. Suosittelenkin jakamaan tietoa omien tiimikavereiden kanssa. Jos en olisi itse jutellut oppareista niin paljon tiimikavereideni kanssa, olisi todella moni olennainen asia jäänyt kuulematta.